Kokeile kuukausi maksutta

Anne Tuomelan vetämä Oulun DI-opetus painottaa suunnittelua

Oulun yliopisto sai vuonna 2017 takaisin oikeuden myöntää rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkintoja.

Anne Tuomelan syksy kuluu pitkälti opettaessa. Hän vetää Oulussa muuan muassa geomekaniikan, yhdyskuntien geotekniikan ja geoympäristötekniikan kursseja. Hänen oma väitöstyönsä koskee kaivosten rikastushiekan läjittämistä. Kuva: Juha Sarkkinen

Uudelleen alkaneeseen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmaan otettiin viime syksynä sisään ensimmäiset uudet maisterivaiheen opiskelijat ja tänä syksynä ensimmäiset kandidaattivaiheen opiskelijat.

Opetushallituksen tietojen mukaan koulutusohjelmaan haki keväällä 289 hakijaa, joista 87 oli ensisijaisia. Valituiksi tuli 73 opiskelijaa.

”Kiinnostus on ollut suurta”, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opintosuunnan vastuuhenkilönä toimiva Anne Tuomela sanoo.

”Olemme saaneet hakijoita ja uusia opiskelijoita hyvin.”

Hänen omaa erityisosaamistaan ovat maa- ja pohjarakentaminen sekä geoympäristötekniikka.

Anne Tuomela

  • 38-vuotias
  • Ympäristönsuojelutekniikan diplomi-insinööri, Oulun yliopisto, 2005
  • Jatko-opiskelija, Oulun yliopiston tutkijakoulu, 2014–
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opintosuunnan vastuuhenkilö, Oulun yliopisto, 2012–
  • Suunnittelija, Geobotnia oy, 2005–2012
  • Diplomityöntekijä, Saint Gobain Isover oy ja Rautaruukki oyj, 2005
  • Kotoisin nykyisin Ouluun kuuluvasta Kiimingistä, asuu Oulussa
  • Perhe: avopuoliso ja kaksi lasta

Opetusta ja tutkimusta

Tuomelan työajasta tutkinto-ohjelman vastuullisuustehtävä vie neljäsosan. Loppu jakautuu opettamisen ja tutkimuksen kesken.

Syksyllä Tuomela vetää kursseja geomekaniikasta, yhdyskuntien geotekniikasta ja geoympäristötekniikasta sekä myöhemmin pohjarakenteiden suunnittelusta.

Oulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opinnoissa on toistaiseksi kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, rakennesuunnittelu ja yhdyskuntatekniikka.

”Meillä on Oulussa vahva rakennesuunnittelutausta. Se on meille kilpailuvaltti, kun esimerkiksi Aalto suuntaa enemmän tieteelliselle puolelle.”

Tuomelan mukaan suurimmalla osalla Oulusta valmistuvista rakennusalan diplomi-insinööreistä tulee olemaan vankka suunnitteluosaaminen. Ellei suunnittelu kiinnosta, on vaihtoehtona painottaa opintoja esimerkiksi rakennusteknologiaan, johon kuuluu enemmän tietomallinnusta sekä rakennusautomaatiota.

”Näissä professorimme Rauno Heikkilä on maailman huippuja.”

Ouluun haetaan parhaillaan maa- ja pohjarakentamisen, tie- ja väylätekniikan sekä rakennusterveyden ja elinkaarirakentamisen professoreja.

”Pisimpään näistä on ollut auki maa- ja pohjarakentamisen professuuri, johon ei ole tullut päteviä hakijoita, joten paikka ollaan muuttamassa kutsumenettelyllä täytettävään työelämäprofessorin tehtävään.”

Väitös rikastushiekasta

Tuomelan oman tekeillä olevan väitöskirjan aiheena on kaivostoiminnassa syntyvän rikastushiekan läjittäminen kylmissä ilmastoissa.

Tavoitteena on muun muassa parantaa läjitysaltaiden turvallisuutta ja seurantaa sekä tuottaa tieteellistä tietoa rikastushiekkojen routivuudesta ja käyttäytymisestä läjitettäessä kylmässä.

Tutkimuksen yhtenä osa-alueena on rikastushiekan läjitysaltaiden pohjarakenteissa käytettyjen geomembraanien eli -kalvojen tieteellinen tarkastelu.

”Lähtökohtaisesti hyvin rakennettuina kalvorakenteet vähentävät rikastushiekka-altaiden haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön.”

Tuomelan mukaan on kuitenkin otettava huomioon, että jokainen kalvo vuotaa jossain elinkaarensa vaiheessa. ”Pohjarakenteet ovat suuria ja pohjaolosuhteet usein vaikeita tai vaihtelevia. Tätä kokonaisuutta ja sen toimintaa ei ole altaita tehtäessä aina ymmärretty ja on tullut rakennusvirheitä.”

Tuomelan mukaan Suomessa on esimerkiksi kalvorakenteen alapuolella ollut liian hyvin vettä johtavia mineraalisia maakerroksia, kuivatusratkaisut ovat olleet puutteellisia tai altaita on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on suunniteltu. Tuloksena on ollut vuotoja ympäristöön.

Tuomela on tutkinut myös kuinka droneilla voisi parantaa rikastushiekka-altaiden turvallisuutta. Lisäksi hän on tutkinut rikastushiekkojen ominaisuuksia.

”Rikastushiekkaa käytetään jo nyt esimerkiksi patorakenteissa, mutta tieteellistä tietoa sen routivuudesta ei juuri ole saatavissa.”

Luonnonmateriaalien routivuutta ja käyttäytymistä voidaan karkeasti arvioida jo rakeisuuden perusteella, mutta rikastushiekan mukana on aina kemikaaleja ja se on murskattua tavaraa. Tuomelan mukaan ei siis voi varmasti sanoa, käyttäytyykö se luonnonmateriaalien tavoin.

”Rikastushiekkaa läjitetään suuria määriä, ja sen hyödyntäminen on vielä vähäistä”, Tuomela sanoo.

”Routivuusominaisuuksien paremmalla tuntemisella voisi helpottaa rakeisuudeltaan ja haitta-ainepitoisuudeltaan sopivien hiekkojen hyödyntämistä alueen infran rakentamisessa.”

Kaksi kysymystä

1 Miten Oulun ammattikorkeakoulun muutto kanssanne samalle kampusalueelle syksyllä 2020 tulee näkymään toiminnassanne?

”Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto on mietitty Oulun ammattikorkeakoulun kanssa niin, että heiltä valmistuvien insinöörien on halutessaan mahdollisimman helppoa jatkaa kahdessa vuodessa diplomi-insinööriksi tai tekniikan kandidaatin vuodessa insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Opetuksessa käytämme yhteisiä laboratoriotiloja ja suunnittelemme jatkuvasti muita yhteistyön muotoja.”

2 Mikä sai sinut siirtymään geo- ja ympäristöteknisestä suunnittelijasta opettajaksi ja tutkijaksi?

”Minulla oli jo opiskelemaan hakiessani jonkinlainen palo opettajaksi. Oltuani aikani konsulttina näin mainoksen, jossa kehotettiin alkamaan alan opettajaksi. Pääsin suorittamaan opettajan pedagogiset opinnot, ja samalla Oulun yliopistoon haettiin alalleni opettajaa. Olen kyllä todella viihtynyt työssäni.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Anne Tuomelan vetämä Oulun DI-opetus painottaa suunnittelua”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat