Helsinki pyrkii vähentämään katutöiden haittoja monin keinoin – palkkasi tehtävään oman projektinjohtajan

”Nyt ollaan tekemässä systeemistä muutosta. Se on tärkeää, koska katutyöt eivät ole Helsingissä vähenemässä. Helsinki on kasvava kaupunki. Toisaalta meillä on myös katujen alla paljon peruskorjausiässä olevaa infraverkkoa. Toimivassa kaupungissa työmaat hoidetaan mahdollisimman vähän haittaa tuottaen”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo kaupungin nettisivuilla.

Kaupunki vahvistaa osaamistaan projektin läpiviemiseksi. Katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtajaksi on valittu insinööri Jyrki Paavilainen. Hän on aloittanut uudessa tehtävässään 1. elokuuta.

Paavilainen on ollut aiemmin mukana monissa kadunpidon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja on tehnyt konsultin roolissa pitkään yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Paavilaisella on myös kansainvälistä kokemusta ja hyvät verkostot liittyen kuntien teknisen huollon ylläpitoon.

”Tämä on erittäin kiinnostava projekti. Helsingissä on jo tehty kehittämistyötä, mutta vielä on paljon tehtävää. On tarkasteltava kaikkia toimintoja, kuten viranomaisohjausta, kadunpidon organisointia, suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja käytön hallintaa. Pidän tärkeänä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun parantamista. Kaikkien osapuolten tulisi tarkastella rakentavasti omia menettelyjään ja suhdettaan muihin toimijoihin, myös kaupungin itse”, Paavilainen sanoo.

”Kadun korjaaminen on Helsingissä vaikutuksiltaan merkittävä asia. Kehittämisen tuloksena haluamme saada aikaiseksi toimintamallin, joka määrittää, kuinka helsinkiläinen katu toteutetaan ja korjataan mahdollisimman tehokkaasti ja vähin haitoin. Tämä tarkoittaa muutoksia niin kokonaisprosessiin, sopimuksiin kuin pienempiinkin käytänteisiin.”

Kehitystyö etenee vauhdilla

Yksi osa projektikokonaisuutta on Toimivat katuhankkeet -tutkimushanke, jonka Helsingin kaupunki on jo aloittanut Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeeseen liittyy esimerkiksi sarja infra-alan toimijoille suunnattuja kehittämistyöpajoja. Niissä haetaan uusia ratkaisuja toteutuksenaikaisiin yllätyksiin, eri osapuolten väliseen yhteistyöhön ja työmaan tilannekuvan muodostamiseen.

Kuluvan kesän aikana on aloitettu palvelumuotoiluprojekti, jossa keskitytään työmaakokemuksen parantamiseen. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi opastusten, väliaikaisten reittien sekä työmaan yleisen siisteyden laatuun. Työn tuloksena laaditaan työmaakokemuksen käsikirja. Siinä määritellään, millaisia järjestelyjä jokaiselta työmaalta voidaan jatkossa vähimmillään edellyttää.

Katutöiden ohjelmoinnin ja suunnittelun sujuvoittamiseksi kaupungin sisällä on käynnistetty myös oma lean-hankkeensa.

Lisäksi kaupunki on kehittänyt katutöihin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta. Hämeentien käynnissä olevan peruskorjauksen viestintä on saanut hyvää palautetta. Kadun varren asukkaille, yrityksille ja muille kohderyhmille viestitään ennakoivasti kaikista työmaalla tapahtuvista muutoksista. Lisäksi alueella pidetään säännöllisiä työmaapäivystyksiä, ja katutöiden onnistumista arvioimaan on perustettu Hämeentie-raati.

Isojen työmaiden määrä kasvanut

Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä oli pitkään tilanne, että kantakaupungin alueella oli varsin vähän suuria katutöitä. Nykyisin kantakaupungissa on vuosittain meneillään kahdesta viiteen isoa peruskorjaushanketta.

Tänä vuonna merkittäviä työmaita ovat Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi Hakaniemen alueelle kohdistuu merkittäviä muutoksia. Myös Mäkelänkatu ja Runeberginkatu tulevat olemaan merkittäviä peruskorjattavia katuja.