Kokeile kuukausi maksutta

Jan Vapaavuori pistää katutöihin vauhtia – infra-alan toimijat haastettiin keksimään keinot

Mechelinkadun remonttia seuranneita voi naurattaa Helsingin visio olla maailman toimivin kaupunki. Pormestari Jan Vapaavuorta tuo katutyö suututtaa. ”Tähän on tultava muutos”, hän sanoi kutsumilleen sadalle infra-alan ammattilaiselle.

Puiden istutus oli pormestari Jan Vapaavuoren ainoa ilonaihe Mechelininkadulla. Muuten katutyön hitaus ja häiriöt ovat saaneet hänet niin suuttumaan, että hän hakee toimintatapojen muutosta seuraaviin katutöihin. Kuva: HS Markus Jokela.

Muutos ei Vapaavuoren mukaan tapahdu kaupungin mahtikäskyllä vaan kaikkien ideoita tarvitaan ja lakejakin voidaan ehkä joutua muuttamaan

Mechelinkadulla saman kuopan äärellä on saattanut olla kymmenenkin toimijaa aiheuttamassa toisilleen häiriöitä? Helen kävi sopivasti juuri ennen Mechelinikadun töiden alkua vetämässä omat putkensa pintaan haittaamaan kaikkia seuranneita töitä. Tämä kertoo siitä, että töitä ei ole juuri suunniteltu yhdessä.

Pelkona on, että juuri alkava Hämeentien katuremontti tukkii kaupungin vielä pahemmin ja ongelmat vain pahenevat lähivuosina sillä paikoin jopa yli satavuotias kunnallistekniikka on  peruskorjausiässä. Haasteita lisää se, että keskustaa tiivistetään kaupungin kasvaessa.

Maailman toimivimmassa kaupungissa (?) katutyöt eivät suju kuin Strömsössä. Tyypillistä on, että työmaalla on ei pitkiä aikoja, kun ei tapahdu juuri mitään.

Joka vuosi käynnistyy kahdesta viiteen uutta katuremonttia.  Suunnittelupöydällä on jo Mäkelänkadun remontti, ja vuoroaan odottavat muun muassa Runeberginkatu ja Topeliuksenkatu. Telakkakadulla tehdään jo raitiolinjan parantamista. Katutöitä tehdään myös Erottajalla.

Helsingin kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhojen katujen peruskorjauksen osuus tästä on noin 42-49 miljoonaa.

Nopeammin ja vähemmin häiriöin

Vapaavuoren mukaan katuja pitää korjata aiempaa tehokkaammin eli leanimmin. Pitkäaikaista väärää toimintakulttuuria ei kuitenkaan saada hänen mukaansa käskemällä kuntoon. Siksi hän kutsui viime syksynä Aalto-yliopiston rakentamistalouden professori Olli Seppäsen miettimään, miten asiat voisi tehdä paremmin. Helmikuun alussa (7.2.) hän kutsui sata infrarakentamisen asiantuntijaa pohtimaan yhdessä näitä keinoja.

Seppänen on tiehankkeiden massatalouden ja aikatauluohjelmistojen kehittäjä ja yliopistossa hän opettaa nyt leaniin pohjautuvaa tahtituotantoa, jolla talonrakennushankkeiden aikataulut pyritään puolittamaan.

Seppänen syventyy ensin Helsingin ongelmien juurisyihin ja kehittää sitten yhdessä kaupungin ja alan toimijoiden kanssa kantakaupungin katuhankkeiden rakentamiseen malli, joka minimoi läpimenoajat ja hankkeen haitat.

Kadun sulkeminen kokonaan urakan ajaksi voi olla joillakin katuosuuksilla realistinen vaihtoehto, mutta Mechelininkadulla se ei olisi onnistunut eikä se ehkä ole mahdollinen myöskään Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla. Näitäkin asioita kuitenkin pohditaan puhtaalta pöydältä.

”Onko parempi, että suljetaan vilkas katu kokonaan liikenteeltä muutamaksi kuukaudeksi, jos sillä voidaan lyhentää remonttiaikaa merkittävästi. Odottelusta pitäisi päästä yhteiseen tekemiseen kuopalla. Katutöiden sujuvoittaminen tarvitsee monta uutta ideaa”, Vapaavuori pohti.

”Jos viranomaisohjaus tai lainsäädäntö on tehokkaamman toiminnan esteenä, niin sitten niihin haetaan muutosta”, hän kertoi infra-alan edustajille.

Kaikki nopeuttamiskeinot eivät välttämättä miellytä asukkaita, sillä melua aiheuttava vuorokaudenaika voi pidentyä ja parkkipaikkoja tai puistoja voidaan joutua ottamaan rakennustyömaan käyttöön.

Toimivat katuhankkeet -ohjelma käynnistyi haastatteluilla

Seppänen esitteli infra-alan toimijoiden tilaisuudessa ”Helsingin kaupungin toimivat katuhankkeet” –tutkimusohjelman, joka on jo käynnistynyt alan toimijoiden haastatteluilla. Jo ensimmäiset haastattelut osoittivat Seppäsen mukaan sen, että toimintaa ajatellaan liiaksi nykytoiminnan rajoitteista lähtien.

”Näkemyserot olivat isot.”

Yksi osa tutkimusta on reaaliaikaisen digitaalisen tilannekuvan saaminen sekä yksittäisestä katuhankkeesta että kaikista Helsingissä samaan aikaan käynnissä olevista katutöistä. Tämä tapahtuu drone-kuvilla, joita tekoälyalgoritmi analysoi.

Pelkästään tilapäisiä liikennejärjestelyjä on Helsingissä 6500 vuodessa. Siksi tarvitaan parempaa koordinaatiota kaupungissa samaan aikaan tapahtuvien katutöiden kesken.

Tutkimuksessa haetaan hyviä ratkaisuja sekä ulkomailta että kotimaasta. Tämä koskee myös viestintää. ”Ihmiset hyväksyvät häiriöt, kun niistä kerrotaan oikein ja oikeaan aikaan”, Vapaavuori arvioi.

Ihmisille pitää pystyä kertomaan, mitä heidän nurkillaan tapahtuu. Hämeentien urakassa vuorovaikutuksesta ja viestinnästä on oma sopimuksensa, joka velvoittaa urakoitsijan hoitamaan nämä asiat hyvin.

Tampereen raitiotiehanke on hyvä esimerkki siitä, miten hanke ja siitä viestiminen hoidetaan hyvin. ”Siitä on tullut paljon vähemmän negatiivista palautetta kuin Helsingin katutöistä”, sanoi Helsingin toimialajohtaja Mikko Aho.

Tampereella ratikkahankkeeseen suhtaudutaan positiivisesti, vaikka koko Hämeenkatu on remontissa pari vuotta ja jalankulkijoiden liikkumistarpeet on siksi ajaksi priorisoitu pyöräilijöitä tärkeämmiksi.

Helsingissäkin esteettömyys pitää Ahon mukaan ottaa tosissaan. Mechelininkadulla tässä oli ongelmia esimerkiksi rollaattorin kanssa liikkuville tai näkövammaisille.

Tampereen ratikkahanke on myös organisoitu toisin kuin Helsingin Raidejokeri eli ratikka-allianssin ja kaupungin päätöksenteon välillä ei ole samanlaista palomuuria kuin Helsingissä.

Helsingin katutöiden nykytilan selvitys pitäisi valmistua kesään mennessä, jonka jälkeen voisi alkaa parhaiden toimintamallien kartoitus. Marraskuussa pitäisi Seppäsen mukaan olla valmiina uusi toimintamalli, jonka mukaisesti katutöitä on tarkoitus tehdä.

Katutöiden taloudelliset vaikutukset arvioidaan

Hankkeessa arvioidaan myös katutyön taloudellisia vaikutuksia ympäristössä oleviin toimijoihin. Jo nyt Hämeentien kauppiaita huolestuttaa tavarakuljetusten sujuminen katutöiden aikana. Bussit kulkevat Hämeentiellä koko urakka-ajan, mutta yksityinen läpiajoliikenne ohjataan Sörnäisten rantatielle.

Katutyöt voivat vaikuttaa myös tilojen vuokrattavuuteen ja liikkeiden myyntiin. Haittaa voidaan arvottaa myös asukkaiden ja turistien kannalta. Kun kaikki nämä tekijät lasketaan yhteen, saadaan häiriöajalle rahallinen arvo ja samalla voidaan arvioida katutöiden nopeuttamisen positiivisia vaikutuksia.

Työmaan sijainti vanhalla asuinalueella tarkoittaa sitä, että louhinnoissa edetään hitaasti. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS

Kaikkia häiriötekijöitä ei voi ottaa suunnittelussa luotettavasti huomioon, sillä maanalaisen infran kunto tunnetaan huonosti, mikä aiheuttaa epävarmuutta hankkeisiin. Vanhoja kaapeleita ei ole välttämättä dokumentoitu ollenkaan. Esimerkiksi Mechelininkadun remontissa törmättiin suureen joukkoon viemäreitä ja kaapeleita, jotka eivät olleet käytössä enää ollenkaan.

Isoimmat yllätykset aiheutti kalliolouhinnan laajuus. Vanhimmat putkitukset on rakennettu 1930-luvulla. Silloin miehet louhivat käsipelillä vain juuri niin leveän kanaalin kuin vesiputki tarvitsi, joten nyt louhittavaa riitti paljon enemmän kuin oli suunniteltu.  Louhinnat tehtiin poraamalla ja hydraalikiilauksella, koska kaivannoissa kulkevien kaapeleiden ja putkien piti olla toiminnassa koko työmaan ajan. Vain Arkadiankadun risteyksessä voitiin tehdä räjäytyksiä.

Hämeentien rakentajille Mechelinkatua urakoinut kaupungin oma liikelaitos Stara neuvoi, että kannattaa tarkkailla myös vanhojen kiinteistöjen kuntoa, vaikka räjäytyksiä ei juuri voikaan tehdä.

Miten saada kaapelinvetäjät yhteiseen tahtiin?

Samoin kuin Mechelinkadulla myös Hämeentiellä haasteena on  toimijoiden suuri lukumäärä. Maanalaisen infran omistajia ovat ainakin DNA, KYMP sähköverkko, HKL, metro.

Mechelinkadulla yhdessä risteyksessä saattoi olla yli 20 eri liikennejärjestelyä johtosiirtojen vuoksi.

Amos Rexin taidemuseon katu- ja pihatöitä tehtäessä ihan Helsingin ydinkeskustassa oli osin samanlaisia ongelmia. Alueella infraverkoston omistajia ovat HSY, Elisa, Telia, DNA ja Gasum.

”Jos rakentaja ei ole ajoissa sopimassa verkkoyritysten kanssa tarvittavista töistä, voi aikatauluista tulla haastavia”, Haahtelan työpäällikkö Tuukka Turunen kertoi kokemuksistaan.

”Aikataulua sekoittivat yllättävät verkkovauriot muualla, joka pakottivat asentajat tekemään kiirekorjauksia. Siksi ennakointi ei aina onnistunut.”

Destialle hyvää oppia kaupunkikeskustan katutöistä toi Oodin eteen tehty kansalaistori. Sen työt seisoivat neljä viikkoa Helenin kaapelivaurion vuoksi. Pyöräilijöidenkin kiivaaseen palautteeseen päästiin tottumaan, ja niitä voi tulla lisää, sillä Hämeentietä remontoidaan nimenomaan pyöräilyväyläksi.

Helenin investoinneista vastaavan yksikön päällikkö Juhani Aaltonen totesi, että suunnitelmallisella toiminnalla tulee vähemmän muutoksia toteutusaikatauluun ja -laajuuteen ja saadaan aikaan nopeampi toteutus. Eli kun saadaan aiemmin päätökset urakoiden yhteensovitus ja urakoitsijoiden sitouttaminen sujuu paremmin.

Helenin Aaltosen mielestä toimintaa ei pidä ohjata pelkästään sanktioilla vaan myös porkkanoin.

Hän toi  esiin myös digitaalisuuden merkityksen infran kunnon seurannassa. Jos esimerkiksi mobiilisovellutuksella saadaan ajantasainen kuntotieto, vähentää se katujen avaamistarvetta.

Tarvitaanko hankekohtaista sopimusmallia yhteistyökumppaneille?

Helsingillä on käytössä Yhteinen kunnallistekninen työmaa -yhteistoimintasopimusmalli, jonka osapuolia ovat Helen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, Elisa, DNA, TeliaSonera Finlanf, Auris Kaasunjakelu ja Cinia Cloud, HKL, Helsingin Energia, Helsingin Vesi ja Helsingin Sähköverkko. Sopimuksen tavoitteita ovat kaivuhaittojen vähentäminen ja toteutusaikojen lyhentäminen. Siinä ei ole kuitenkaan sanktioita eikä työkaluja, jotka pakottaisivat toimijat pääurakoitsijan vaatimaan aikatauluun.

Tuo YKT-malli on käytössä Raide-Jokeria rakennettaessa.

”Olemme yrittäneet tiivistää yhteistyötä operaattoreiden suuntaan ylätason palavereilla merkittävimpien toimijoiden kanssa (vesi, kaukolämpö, sähkö)”, sanoo Rakennuslehdelle tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski.

Kysymykseen tarvittaisiinko hankekohtainen sopimus, jossa on sanktiot ja bonukset aikataulussa pysymiselle, hän vastaa:

”Kyllähän tuollainen sopimus toisi paljon mahdollisuuksia katurakentajalle, mutten tiedä suostuuko toiset osapuolet sellaiseen sopimukseen. Meillä yhteistyö on sujunut toistaiseksi hyvin ja yhteydenpito on ollut tiivistä”, hän sanoo.

”Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Tämä toimintamalli, jossa kadunrakentajalla ei ole päätösvaltaa kaikkiin katukaivannon asioihin, turvaa kunnallistekniikan lähes 100-prosenttisen luotettavuuden kaupungeissa. Eli koska putki- ja johto-operaattoreilla on rajoittamaton oikeus omiin laitteisiinsa he voivat kaikissa tilanteissa varmistaa toimintansa luotettavuuden loppukäyttäjän suuntaan. Jos kadunrakentajat saisivat määrätä kaivannon aikataulusta, tätä ei voitaisi kaikissa tilanteissa turvata”, Saarikoski pohtii.

Hänen mukaansa Tampereen ratikkatyömaallakaan ei ole erityistä hankekohtaista sopimusta aiheesta. Siellä toiminta on kuitenkin hieman helpompaa, sillä osapuolia on vähemmän ja kaupungin omissa käsissä on enemmän asioita.

Hämeentien muuttaminen pyöräilijoiden ja julkisen liikenteen väyläksi aiheuttaa valtavan liikennekaaoksen Helsingissä. Destia suunnittelee parhaillaan urakkaansa. Aikataululla oli iso painoarvo urakoitsijaa valittaessa ja se painaa urakoitsijan työtä arvioitaessa.

Destian Etelä-Suomen tulosyksikön johtaja Minna Heinonen myöntää, että suunnitteluvaiheessa olevan Hämeentien katuremontin aikataulu on haastava. Aikataulu oli tärkein laatukriteeri, kun urakoitsijaa valittiin.

Tahtituotannon käyttöäkin on alustavasti mietitty, mutta siitä ei ole (vielä) käyty keskustelua Olli Seppäsen kanssa. Miten se edes onnistuu hankkeessa, jossa on paljon toimijoita, joita on vaikea saada yhteiseen tahtiin?

Heinonen pohtii, että YKT-toimijoiden suuntaan ei ehkä riitä nykyinen ylätason yhteistyösopimus vaan voidaan tarvita myös tarkempi hankekohtainen sopimus.

Heinosen mukaan bonuksilla ja sanktioilla voi olla siinä merkitystä, ainakin asennetasolla. Lähtökohtana on, että häiriöt muille on saatava estettyä. Taloudellisessa ohjauksessa keskeisenä asiana on saada kannustimia lyhyeen läpimenoaikaan ja häiriöiden minimointiin.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Jan Vapaavuori pistää katutöihin vauhtia – infra-alan toimijat haastettiin keksimään keinot”

    1. Todella suuri ajankulu katusaneerauksessa on kaapeli viidakko. Ristiin rastiin piuhoja katu täynnä. Kun kaivutyö on suoritettava lapiolla, aikaa kuluu.
      Kaapelien omistajilla on myös ylimielinen asenne, näyttöjä odotetaan päivätolkulla ja monasti operaattorit eivät välttämättä tiedä kenen kaapelit on kyseessä. Kaapelien omistajat on myös velvoitettava kertomaan, mitkä kaapelit on poistettu käytöstä, jotta turha varominen ei kuluta aikaa.
      Kaapelien sijoituslupia myönnettäessä, on otettava huomioon esim. viemärien ja vesijohtojen sijainti, eikä näiden päälle saa asentaa kaapeleita, tai lämpöputkia. Jos kaapeleita/kaapeliputkia on sijoitettu vesihuoltolinjan päälle ylimääräinen työaika on veloitettava kokonaisuudessaan operaattoreilta.

      1. Tai sitten ne kaapelit on otettava huomioon tarjousta tehtäessä, ja ilmoitettava, että tämä työ maksaa x euroa enemmän ja kestää y euroa kauemman, koska näitä kaapeleita on.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat