Näin vielä 1980-luvulla: rakentaja löysi tontilta kuuden ruumiin haudan – tutkijat yllättyivät uusista tiedoista

Useat talot Vantaalla on rakennettu vaiettujen joukkohautojen päälle. Tutkijat yllättyivät uusista tiedoista.

Entisen Simonkyläntien, nykyisen Osmankäämintien, varrella punaisten ketju puolustautui saksalaisia vastaan 12.4.1918. Tien varrelle kaivettiin taistelun jälkeen kaksi joukkohautaa. Nykyisin paikalla on rivi- ja omakotitaloja. Kuva: Riina Koivisto

Kun August Toivonen heräsi aamulla 12. huhtikuuta vuonna 1918, hän tuskin tiesi, että päivästä tulisi hänen viimeisensä. Vaikka maa oli sisällissodassa, hyökkäys Tikkurilaan oli monelle yllätys. Punakaartin lääkintämies Viljo Sohkanen kertoi muistelmissaan lähteneensä vielä aamulla junalla Helsinkiin. Perille päästyään hän tajusi asioiden laidan ja ajoi junalla takaisin Tikkurilaan, jossa oli jo täysi taistelu päällä.

Todennäköisesti jo aamupäivällä August Toivonen kuoli saksalaisen sotilaan luotiin tai pistimeen, sillä suurin osa punakaartilaisista kuoli taisteluiden varhaisessa vaiheessa. Toivonen oli yksi niistä harvoista 40:stä punakaartilaisesta, joiden tiedetään varmasti kuolleen Tikkurilan taistelussa.

13. huhtikuuta koko Vantaa, joka tällöin tunnettiin nimellä Helsingin maalaiskunta, oli vallattu. Vantaalla sisällissodan tapahtumissa on varmasti kuollut 144 ihmistä. Määrä on todellisuudessa suurempi, heidän nimiään ei vain ole pystytty selvittämään. Oikeaa määrää ei tiedä kukaan. Punakaartilaisten muistoksi pystytettiin Hiekkaharjuun muistomerkki vuonna 1949. Tänä vuonna muistomerkin pystyttämisestä on kulunut 70 vuotta.

Suomalaiset valkoiset eivät juuri taistelleet Tikkurilassa, vaan hyökkäyksen hoiti Saksasta apuun tullut Itämeren divisioona. Heitä kuoli taistelussa alle kymmenen. Punaisilla ei juuri ollut todellisia mahdollisuuksia taistella valkoisia vastaan Tikkurilassa. Suurin osa punaisista oli vanhoja miehiä tai nuoria poikia, joilla oli aseinaan hirvikiväärit. Mukana oli myös naisia.

”Erään naisen kerrotaan ampuneen saksalaista sotilasta otsaan”, Vantaan kaupungin arkeologi Andreas Koivisto.

Punaisia puolusti myös panssarijuna, mutta sen matka tyssäsi ratakatkoon eikä se päässyt takaisin Tikkurilan asemalle. Kun Tikkurila oli hävitty, ne vangit joita ei teloitettu, kävelytettiin Helsingin Pitäjän kirkonkylään.

”Punaisten teloitus oli summittaista, esimerkiksi Aret Siren -niminen punakaartilainen oli jo kuopan reunalla odottamassa teloitusta, kun hänet päätettiin säästää”, Koivisto sanoo.

Kirkonkylässä vangit komennettiin seisomaan Hannusaksen talon ympärille. Hannusaksen talo toimii nykyisin kahvila Laurentiuksena. Yön vangit viettivät sullottuina aittaan. Kirkonkylästä heidät marssitettiin Helsinkiin ja sieltä edelleen vankileireille. Moni taisteluista selvinnyt kuoli vankileireillä. Suurin osa nälkään.

Tikkurilassa Osmankäämintiellä on tiettävästi ollut kaksi joukkohautaa ja Hiekkaharjusta joukkohautoja on löydetty useita. Kaikkia ei kenties ole löydetty vieläkään.

”Kukaan ei tiedä varmasti, montako punaisten joukkohautaa Vantaalla on”, Andreas Koivisto sanoo.

”Meille tämä tieto Osmankäämintien joukkohaudoista tuli yllätyksenä. Emme ole aiemmin törmänneet tähän tietoon. Ehkä tästä on haluttu vaieta”, Vantaa-seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto kertoo.

Hänen mukaansa Osmankäämintiellä sekä Hiekkaharjussa on edelleen vainajia haudattuna. Jotkut omaiset hakivat aikanaan osan kuolleista muualle haudattavaksi.

Esimerkiksi Tikkurilan entisen Simonkyläntien, nykyisen Osmankäämintien, varrella punaisten ketju puolustautui saksalaisia vastaan 12. huhtikuuta 1918. Tien varrelle kaivettiin taistelun jälkeen kaksi joukkohautaa. Nykyisin paikalla on rivi- ja omakotitaloja.

”1980-luvulla eräs omakotitalon rakentaja löysi Hiekkaharjussa sijainneelta tontiltaan kuuden ruumiin haudan.”

Hiekkaharjun muistomerkki on pystytetty yhden joukkohaudan päälle. Muistomerkillä vietetään 70-vuotisjuhlaa lauantaina 24. elokuuta 2019. Samalla muistomerkillä paljastetaan sisällissodasta kertova muistotaulu. Muistomerkki sijaitsee noin 100 metrin päässä asemasta urheilukentän ja Jokiniemen koulun välissä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Näin vielä 1980-luvulla: rakentaja löysi tontilta kuuden ruumiin haudan – tutkijat yllättyivät uusista tiedoista”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi