Helsingin kiistelty maanalainen läpikulkuväylä ei ole miljardihankkeena läpihuutojuttu poliitikoille

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tiistaina 17.9. Helsingin keskustan maanalaisen kokoojakadun uusia suunnitelmia. Päätöksiä siitä ja kävelykeskustan laajentamisesta voidaan odottaa kuitenkin vasta vuoden kuluttua. Kyseessä on miljardiluokan hanke, joten helpolla siihen ei rahaa liikene varsinkin, kun keskustaan on kaavaitu kahta muutakin isoa tunnelihanketta eli Pisararataa ja Tallinnatunnelia.

Elinkeinoelämä ja kokoomus kannattavat hanketta, mutta vihreät ja vasemmisto ottaisivat pelkän kävelykeskustan ilman maanalaista katua. Ratkaisijan roolissa ovat demarit, jotka ovat välillä olleet hankkeen takana, mutta jotka tyrmäsivät edelliset suunnitelmat.

”Tässä suunnitelmavaiheessa tehdyt alustavat vaikutusten arvioinnit mahdollistavat esitettyjen ideoiden vertailun riittävällä tarkkuudella keskenään, mutta hankekokonaisuuden edellytyksiä voidaan arvioida vasta myöhemmin laajemman ja tarkempiin suunnitelmiin perustuvien arviointien perusteella, sanoi projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta aiheesta pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Esimerkiksi kävelykeskustan konkreettisempi yleissuunnittelu on vasta alkamassa. Tähän asti on tehty yleisen tason tarkasteluja, mutta vielä ei ole pohdittu, mitä kaduilla konkreettisesti missäkin kohtaa tapahtuu.

Satamien ja Jätkäsaaren liikenneongelmat helpottuisivat

Maanalainen kokoojakatu mahdollistaisi yhteydet kaikkiin kolmeen satamaan ja sen vähentäisi henkilöautoliikennettä keskustan kaduilla. Liikenteen kokonaispäästöt kuitenkin kasvavat hieman liikennemäärien kasvun vuoksi, vaikka arvioissa on otettu huomioon, että vuonna 2030 noin 20 prosenttia henkilöautoliikenteestä tapahtuisi sähköautoilla.

Ideavaiheeseen osallistui kahdeksan suunnittelutoimistoa. Seitsemästä vaihtoehdosta kävelykeskustan laajentamiselle ja maanalaiselle kokoojakadulle on laadittujen selvitysten perusteella muodostettu ehdotus kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun jatkosuunnittelun pohjaksi.

Sekä Liikennevirasto että Pelastuslaitos totesivat arvioissaan, että 1+1-kaistainen vaihtoehto on huono muun muassa häiriöherkkyyden ja turvallisuuden suhteen.  1+1-kaistaisen poikkileikkauksen kasvattaminen jälkeenpäin ei ole mahdollista, mutta 2+2-kaistaisessa ratkaisussa liikennemääriä voidaan rajoittaa halutuiksi esimerkiksi maksupolitiikalla.

Maanalaisen kokoojakadun päätunnelia suunnitellaan Länsiväylältä Hermannin rantatielle pääosin 2+2-kaistaiseksi. Tämä vaihtoehto parantaa keskustan saavutettavuutta henkilöautolla samalla, kun liikenteen päästöt keskustan kaduilla vähenevät. Siitä koituu merkittäviä hyötyjä myös satamaliikenteelle.

Tunnelin rahoitusmalli on auki, mutta jo nyt on kaavailtu, että siinä olisi käyttömaksu, noin 10 senttiä kilometriltä. Tällä saadaan säädeltyä liikennemääriä.

Maanalaisen kokoojakadun suunnittelussa selvitetään vielä yhteydet kaikkiin kolmeen satamaan ja niiden lähialueiden katuverkkoon, katuyhteydet eteläisen kantakaupungin länsi- ja itäreunoille, esimerkiksi Hietalahdenrantaan tai Eiranrantaan sekä Laivasillankadulle, yhteys Siltavuorenrantaan ja Sörnäisten rantatielle, yhteydet keskustan huoltotunneliin sekä uudet mahdolliset pysäköintilaitokset.

Rakenneteknisen yleissuunnittelun perusteella selvitetään eri yhteyksien vaikutukset rakennettavuuteen, liikennejärjestelmään sekä kaupunkikuvaan. Tulosten perusteella määritellään eri yhteyksistä koostuva tarkoituksenmukaisin kokonaisratkaisu. Suunnitelma laaditaan siten, että yhteyksiä on mahdollista toteuttaa vaiheittain ja kustannustehokkaasti rakentamalla ensin päätunneli. Suunnittelussa selvitetään myös maanalaisen kokoojakadun päättyminen idässä vaihtoehtoisesti Sörnäisten rantatielle.

Miljardi-investointi autoliikenteeseen ja hieman kävelyyn

Maanalaisen kokoojakadun hinta riippuu paljon siitä, mitä vaihtoehtoja otetaan mukaan tai jätetään pois. Päätunnelin teko maksaa arviolta 490 miljoonaa euroa. Länsisataman yhteydelle tulee hintaa 230 miljoonaa ja Katajanokan yhteydelle 190 miljoonaa. Jos kaikki vaihtoehdot toteutetaan, nousee hinta-arvio 1 140 miljoonaan euroon eli kävelykeskustan kanssa kyse on vajaan 1,2 miljardin euron investoinnista.

Kävelykeskustan yleissuunnitelman laatiminen on tarkoitus aloittaa toiminnallisten tarkastelujen pohjalta. Kävelykeskustan osalta tähän mennessä Kaivokatua on tutkittu joukkoliikennekatuna ja Esplanadeille on tarkasteltu kahta erilaista ratkaisua. Kävelykeskustan kustannusarvio on 15-25 miljoonaa euroa.

Liikennesuunnittelun grand old man Pentti Murole on pohdinut keskustatunnelia perusteellisesti blogeissaan. Niistä näkyy, että tunnelin tarpeellisuus mietityttää liikennesuunnittelijaakin.