Tekoäly opettelee asukkaiden tavat – se jopa päättelee milloin ihmiset käyvät suihkussa

Häiriötilanteisiin varautuminen ja taloteknisten järjestelmien toiminnan optimointi kuuluvat kiinteistöammattilaisten perustehtäviin. Nykyään ammattilaisen apuna on kattavaa anturointia hyödyntävä, asumismukavuuden parantamiseen tähtäävä tekoäly. Tästä on kokemuksia Suomessa muutaman vuoden ajalta sekä Satolla että Kojamolla.

Kerrostaloissa asuvat ovat tottuneet olemaan kajoamatta teknisiin järjestelmiin. Esimerkiksi patterisäätöjen oma-aloitteinen muuttaminen on ollut ymmärrettävästi pannassa, koska tällainen sooloilu herkästi sekoittaa huoltoyhtiön vaivalla säätämää painesuhteiden tasapainotilaa.

Kääntöpuolena tässä on, ettei asukaskohtaisia ja siis henkilökohtaisia lämpötilamieltymyksiä ja muita olosuhdetekijöitä oikein ole voinut huomioida. Nyt ollaan matkalla kohti yksilöllisempää olosuhteiden säätömahdollisuutta.

”Tekoälysovellusten kehitys on ollut huimaa myös kiinteistöalalla. Valtaosa asunnoistamme on viime kolmen vuoden aikana varustettu huoneistokohtaisilla lämpötila- ja kosteusantureilla. Siitä on enää lyhyt matka huoneistokohtaiseen olosuhteiden optimointiin”, Saton tekninen johtaja Jari Kanervo kertoo.

Kanervon mukaan Satolla on tavoitteena anturoida kaikki sen hallinnoimat 26000 asuntoa. Tällä hetkellä huoneistokohtainen, rakennusautomaatiojärjestelmään liitetty lämpötila- ja kosteusseuranta on noin 17000 asunnossa eri puolilla pääkaupunkiseutua sekä Tampereella ja Turussa. Tekoälyominaisuuksin on varustettu noin 16000 asuntoa. Näiden investointien tavoitteena on Kanervon mukaan lisätä asukastyytyväisyyttä, säästää energiaa ja kasvattaa talojen käyttöikää.

Jari Kanervo korostaa tavanomaisen automaation ja tekoälyn eroa, joka hänen mukaansa on siinä, että tekoäly oppii tekemään oikeita johtopäätöksiä keräämänsä suuren data-aineiston perusteella. Jos kiinteistössä on muista kiinteistöistä poikkeavia erityispiirteitä, tekoäly ottaa tämän huomioon.

”Tekoäly esimerkiksi päättelee, milloin talon ihmiset käyvät suihkussa. Vielä tämä ei ulotu kuhunkin huoneistoon erikseen, vaan päätelmät ja niitä seuraavat toimenpiteet ovat talokohtaisia”, Kanervo perustelee.

Hän näkee tekoälyn sovellukset vielä laajemmiksi kuin ne ovat tällä hetkellä. Esimerkkinä vaurioiden ennaltaehkäistävyydestä hän mainitsee pesukoneen alle sijoitettavan kosteusanturin, jonka järkevä käyttö epäilemättä eliminoisi monta vesivahinkoa.

Anturointi alkaa olla vakioratkaisu ainakin isoimpien rakennuttajien kohteissa. Vikahälytyksiin tuhrautuu Kanervon mukaan perinteisiä toimintamalleja sovellettaessa joskus liikaa aikaa. Yleensä ensimmäisenä paikalle kutsutaan huoltomies, jonka tehtäväkenttä ei ulotu esimerkiksi pumppuihin tai sähköasennuksiin.

”Antureilla kerättyä ja valvomoon päätyvää tietoa voi nykyään analysoida etänä niin tarkasti, ettei tarvitse lähettää paikalle huoltomiestä analysoimaan tilannetta. Etänä saa jopa selville, tarvitaanko paikalle putkimiestä tai peräti sähkömiestä. Aiemmin näitä käyntejä saattoi tulla useita samoihin kohteisiin, mikä oli asukkaan kannalta ikävää.”

Jari Kanervo pitää järkevänä ja helpponakin tekoälyä hyödyntävän rakennusautomaation käyttöönottoa kiinteistön iästä riippumatta. Vanhoissa kiinteistöissä tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat periaatteessa samat silloin, kun kyse on vikailmoitusten analysoinnista tai olosuhteiden valvonnasta.

Jos kiinteistössä ei ole tehty perusteellista energiaremonttia, tekoälyn optimoimalla lämmönohjauksella ja kulutuksen kohdistamisella pois huipputehojaksoista voi kuitenkin parantaa energiatehokkuutta.

Myös Kojamolla eli entisellä VVO:lla on käytössään kattavaa tekoälyohjausta kiinteistöjensä lämmityksensäädössä ja sisäolosuhteiden hallinnassa.

”Tekoälyohjauksen piirissä on lähes 29000 asuntoa 600 kohteessamme”, Kojamon Kiinteistöpalveluiden yksikön johtaja Pasi Kujansuu kertoo.

Kujansuu korostaa olosuhteiden etäohjauksen kahdenlaisia etuja: olosuhteiden pitämistä vakaina sekä energiankäytön optimointia.

Vaikka digitaalinen olosuhteiden seuranta onkin viime vuosina kehittynyt huimasti, se ei hänen mukaansa poista säännöllisten huoltokäyntien tarvetta.

”Teemme vuosittain teknisen tarkastuksen joka kiinteistöömme omalla henkilöstöllämme. Näin varmistamme, että talotekniikka on kunnossa, että huolto-ohjelman mukaiset vuosihuollot on tehty ja että huoltoyhtiö osaa käyttää järjestelmiä oikein”, Kujansuu toteaa.