Väitöstutkija Juha Eskolin: ”Puu kykenee vaikka mihin”

Tamperelaishotellin pöydässä istuva Juha Eskolin avaa uunituoreen väitöskirjansa ja todistaa, mihin puu taipuu – vaikuttaviksi kaariksi urheiluhallien ylle, taivasta kohti kurottaviksi kupoleiksi, herkiksi sauvarakenteiksi kirkkojen kattoihin.

Nykyisessä työssään Rauman kaupungin kaavoitusjohtajana Juha Eskolin on tekemisissä myös perinteisen puurakentamisen kanssa. "Vanhaan Raumaan tutustuville ulkomaalaisille on ihmetys, miten kokonainen kaupunki on voitu tehdä puusta." (Kuva: Emil Bobyrev)
”Puu on aika haastava suunnitella ja rakentaa. Se on luonnon materiaali, joka käyttäytyy oikukkaasti ja joka vaatii, että suunnittelijat ja rakentajat menevät sen ehdoilla. Mutta toki se sitten tuottaa rakenteita, jotka ovat varsin näyttäviä”, Eskolin sanoo.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Väitöstutkija Juha Eskolin: ”Puu kykenee vaikka mihin””

  1. Puu on vahvimmillaan ja luontevimmillaan pienrakentamisessa, missä sitä on perinteisesti käytetty.

    Esimerkiksi riittämätön lujuus, pieni jäykkyys, huono säilyvyys, vaatimaton ääneneristävyys ja rajoitettu palonkesto muodostuvat monissa käyttökohteissa puun käytön teknisiksi esteiksi, jotka _riippumattomat_ insinöörikuntaa edustavat asiantuntijat melko yksimielisesti tunnistavat.

    Kutakin rakennusmateriaalia tulisi käyttää siellä missä se luontaisesti on vahvimmillaan.

  2. Se nyt vain on näin, että puulevyistä syntyy nopeasti myös kerrostalo, suunnitellessa ei oikeastaan tarvitse miettiä kuin levyn paksuutta ja eristystä, mikäli ei tavoittele erikoisuuksia, pelkästään monistaa elementtiä.

  3. Pari täsmennystä:
    1. Puu on ollut koko ihmiskunnan historian ajan erinomainen polttoaine
    2. Monikerrosrakentamisessa puu ei ole ainakaan vielä kilpailukykyinen materiaali kantaviin pysty- ja vaakarakenteissa
    3. Jussit eivät ole tätä ketjua kommentoineet 🙂

  4. Puurakentaminen on kannattavampaa urakoitsijoille, kuin betonirakentaminen. Ongelmia saattaa tuoda määräykset.

  5. Määräyksiä ei pidä nähdä ongelmana. Kommentaatorien olisi hyvä ymmärtää edes se, että määräykset on yleensä kirjoitettu sen vuoksi, että MRL:n vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä toteutuisivat.

    Eri rakennusmateriaaleilla kullakin on sitten erilaisia ongelmia näiden määräysten täyttämisessä.

  6. Rakentamisen paloturvallisuusmääräyksiä lisää järkeistämällä mahdollistavat ne osaltaan puurakentamisen läpimurtoa. Puurakentamista voitaisiin lisätä yksiselitteisesti kaavalla ohjaamalla.

    1. Jospa järkeistetään kunnolla lisää niitä ’määräyksiä’ — eli hyväksytään isomman vaaran aiheuttaminen kansalaisille — niin otetaanko sitten uudestaan käyttöön rakentamisessa vaikkapa asbesti, PCB, kreosoottilöjy ja lyijy. Kaikissa näissä materiaaleissahan oli aikoinaan paljon ylivertaisia teknisiä ominaisuuksia…

  7. Sanottakoon ihan selvyyden vuoksi, että kirjoittelen kommenttini omalla nimelläni.
    Rakennuslehden tilin nimimerkiksi olen joskus aikanaan ottanut Betonijussin.
    Sitä on pakko käyttää, jos on kirjautunut sisään lehden ”maksumuurin” taakse.
    Ja silloinkin on ollut tapana tuikata vielä lisäksi oma nimi alle.
    Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi