Muovia ei enää haaskata – ”Kierrätysmäärä kasvoi vuodessa 66 prosenttia”

Käytetty muovi ei ole enää jäte, vaan tärkeä materiaali. Rakennusalalla sen kierrätystä kehitetään kuumeisesti. Amerplastin markkinointijohtaja Ari-Pekka Pietilä arvioi, että muutos on niin kova, että teollisuuden voi olla vaikea pysyä mukana.

Ekovillan kääreet valmistetaan samalla koneella kuin muovikassit. Harmaa perusväri tulee kaikkien kiertäneiden muovien värien sekamelskasta. (Kuva: Petri Kivinen)

Kone työntää uumenistaan harmaata muovia, johon se painaa suurimpien ruokakauppaketjujen logoja. Nyt rullalle valmistuu kasseja ruokakauppojen asiakkaille, mutta välillä sama laite työntää Ekovillan eristeiden muovikääreitä.

Amerplast on lanseerannut Ekovillan kanssa Essi-kiertokääre-eristevillapakkauksen. Sen materiaalista yli 90 prosenttia on kierrätettyä, josta noin puolet kuluttajilta kerättyä muovia. Pakkaus voi kiertää jopa kahdeksan kertaa.

”Kaikki puhallusvillamme pakataan tällaiseen kierrätysmuoviin. Asennusyksiköt palauttavat tehtaille tyhjät pakkaukset, minkä jälkeen ne lähtevät uudelle kierrokselle”, Ecoupin operatiivinen johtaja Lauri Törrö kertoo.

Ekovilla kuuluu Ecoup-kiertotalouskonserniin. Sen muut osat ovat eristeitä kierrättävä Eko-Expert ja valmiita tuotteita asentava Eko Asennuspalvelu.

Koneen toimintaa katsoessaan Törrö innostuu.

”Mehän voisimme lähettää käytettyjä pussejamme tänne suoraan rakennuksilta. Vaikka jo maanantaista alkaen?”

Törrön ideointi kuvaa tilannetta. Alalla tapahtuu koko ajan. Niin pitääkin, sillä EU-tavoitteet ovat kovat.

Suomalaisyrityksiä ajaa myös tuottajavastuu. Laki velvoittaa pakkaajia ja maahantuojia järjestämään jätehuollon ja kierrätyksen. Kaikki eivät itse ota vastaan materiaalia, vaan sitä voidaan kierrättää esimerkiksi Rinki-pisteiden kautta.

Muovit kiertoon

  • Vuoteen 2030 mennessä kaikkien muovipakkausten tulisi EU-komission mukaan soveltua kierrätettäviksi tai uudelleen käytettäviksi. Tavoite on, että tuolloin yli puolet niistä kiertää.
  • Nyt 31 prosenttia eurooppalaisesta muovijätteestä menee kaatopaikoille ja 39 prosenttia poltetaan. HSY on arvioinut, että jopa 40 prosenttia Suomessa käytetystä muovista tulee pakkauksista ja noin neljännes rakentamisesta.
  • Ympäristöministeriön asettama työryhmä laati viime vuonna muovitiekartan. Se suositteli, että muovien tunnistamista rakennuksissa sekä jätteen lajittelua rakennustyömailla tulee parantaa.
  • Yritykset voivat tehdä ministeriön kanssa green deal -sopimuksen, jossa ne vapaehtoisesti sitoutuvat edistämään kiertotaloutta.

Turhasta pakkaamisesta halutaan eroon

Amerplast on yksi Suomen suurimmista kierrätysmuovin käyttäjistä.

”Kesästä 2018 viime kesään muovien keräysmäärä kasvoi 66 prosenttia”, yhtiön markkinointijohtaja Ari-Pekka Pietilä kuvaa kierrätyksen vauhdittumista.

Hän arvioi, että muutos on niin kova, että teollisuuden voi olla vaikea pysyä mukana.

”Painopisteet voivat vaihdella, mutta muovi on nyt globaalisti tapetilla,” Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sanoo.

Hänestä keskeistä on optimointi ja eliminointi. Esimerkiksi Saint-Gobainin Weberin vuodenvaihteen jälkeen lanseerattavan tuoteperheen purkit tehdään metallista kahvaa lukuun ottamatta kokonaan kierrätysmuovista. Kaiser huomauttaa, että metalli kiertää joka tapauksessa.

Jo viime vuonna yhtiö alkoi kääriä Isover-eristeitään paitsi kierrätettäviin myös aiempaa tiiviimpiin pakkauksiin, mikä on puolittanut pakkausjätteen määrän työmailla. Lavojen ympärille se pyörittää entistä ohuemmalti kalvomuoveja.

”Olemme todenneet, että vähempi riittää”, Kaiser sanoo.

Eristevalmistaja Finnfoam puolestaan toimittaa eristelevyt isoihin kohteisiin täysin ilman pakkausmuoveja.

Joskus muovi voi Kaiserin mukaan olla toimivin ratkaisu. Alalla käytetään kuivatuotteisiin yleisesti säkkejä, joissa on kerroksittain paperia, muovia ja paperia. Ne voidaan hävittää vain polttamalla. Kaiser kertoo, että tällaisten sijaan Weber pakkaa nykyisin osan tuotteistaan kierrätyskelpoiseen muoviin, jossa ne säilyvät hyvin eivätkä pölyynny.

Jätteet heti oikeaan laariin

Moni yritys käyttää kierrätysmateriaaleja tuotteissaankin. Ekovilla pyrkii kierrättämään mahdollisimman suuren osan teollisten kumppaniensa puukuitupohjaisista sivuvirroista sekä eriste- ja pakkausmateriaaleista. Se esimerkiksi käyttää uudelleen eristeenä elementtitehtailta ja kilpailijoilta jääneet tai hylkyyn menneet puhtaat mineraalieristejakeet. Törrö kuvaa Ecoupin tehtaita kiertotalouslaitoksiksi.

Ekovilla on vähentänyt välipakkaamista. Aina kun mahdollista, se siirtää remontoitavien rakennusten puhtaat eristemateriaalit suoraan seuraavalle käyttäjälle joko imuletkuja pitkin tai asennuskontin kautta.

Finnfoam on jo 30 vuotta kierrättänyt omia muovipohjaisia eristejätteitään. Epäkurantit levyt ja valmistuksessa syntyvät leikkuujätteet sulatetaan sen tehtailla uudelleen, granuloidaan muovihelmiksi ja käytetään raaka-aineena.

Keväällä Finnfoam lanseerasi kuution kokoiset FF-kierrätyssäkit, joihin sen asiakkaat voivat kerätä muovieristeiden jäämät. Työmailla logistiikan hoitaa L&T. Pienemmät asiakkaat voivat toimittaa säkit keräyksessä mukana oleviin K-Rautoihin.

Finnfoamin kehitys- ja markkinointijohtaja Asso Erävuoma kertoo, että vaikka työmailta tulevassa jätteessä on usein hiekkaa ja muuta likaa, sitä pystytään käyttämään yhtiön uuden FF Silent -massan raaka-aineeksi.

Kaikkeen kierrätykseen märkä tai likainen materiaali ei sovi. Siksi jätteet pitäisi työmailla lajitella heti ja mahdollisimman tarkkaan.

”Yksi lava ei riitä, vaan lavoja pitää olla useita. Yhteen villat, toiseen muovit ja kolmanteen muut jätteet”, Pietilä kuvaa.

Kaiser painottaa, että työntekijät tulee opastaa kierrätykseen. Urakoitsijoiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella hän arvioi, että nykyisin puhdas muovi menee usein kierrätykseen mutta likainen energiajakeeseen.

Muovia ei pidä demonisoida

Kaikki muovista irtautuminen ei yritysten mukaan ole järkevää. Amerplastin markkinointi- ja viestintäjohtajan Laura Alisalon mukaan keskeistä on, että tuotteelle valitaan oikeanlainen ja parhaiten suojaava pakkaus.

Myös Saint-Gobainin Anne Kaiser painottaa tarkoituksenmukaista käyttöä.

”Muovia ei pidä demonisoida. Sillä on paljon hyviä ominaisuuksia, joita ei välttämättä saavuteta muilla materiaaleilla,” hän sanoo.

Ilman muovia ei Kaiserin mukaan olisi rakennuksiakaan. Ei esimerkiksi sähkö- ja muita kaapeleita voi oikein muustakaan materiaalista tehdä.

Muoviin liittyy paljon mielikuvia. Alisalo painottaa, että bio-etuliite ei välttämättä tarkoita, että tuote olisi ympäristöystävällinen. Osassa raaka-aine on öljypohjaista, mutta tuote on tehty lisäaineilla biohajoavaksi.

”Niissä käytetään energiaa ja fossiilisia raaka-aineita ja tehdään varsinaisia kertakäyttötuotteita”, hän sanoo.

Biohajoavat pakkaukset tarvitsevat yleensä teolliset kompostointiolot ja vaativat siis hävittämistä jätehuollon kautta.

”Olisiko järkevämpää kierrättää, jotta ei tarvitsisi käyttää uutta materiaalia?” Alisalo sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Muovia ei enää haaskata – ”Kierrätysmäärä kasvoi vuodessa 66 prosenttia””

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi