Paljonko taloyhtiö voi säästää maalämpöpumpulla? – Helsingissä vähemmän kuin Espoossa

Helsingissä kaukolämpö on verrattain halpaa, eikä sitä siksi välttämättä kannata korvata vaikka maalämmöllä.

Maalämpöpumppu helsinkiläisessä taloyhtiössä. Kuva: Sari Gustafsson / IS

Kuvittele kerrostalo, jossa sähkö tuotetaan katolla kiiltelevillä aurinkopaneeleilla, koti lämpenee muutaman sadan metrin syvyydestä pumpatulla maalämmöllä ja ovista pääsee sisään ilman avaimia.

Tämä on jo totta joissakin taloyhtiöissä. Vanhoihinkin asuinrakennuksiin on saatavilla modernia tekniikkaa. Mutta kannattaako uusiin laitteisiin ja järjestelmiin investoida?

Ei pakosti. Parhaan rahallisen hyödyn saavat yleensä isot kasvukeskuksissa olevat taloyhtiöt, joissa on useita kymmeniä huoneistoja ja suuri sähkönkulutus.

Silti aina edes sijainti ei takaa investoinnin kannattavuutta. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämpö on verrattain halpaa, eikä sitä siksi välttämättä kannata korvata vaikka maalämmöllä.

Ahtaat tontit asettavat omat rajoitteensa. Maalämpöä varten pitää porata lämpökaivoja, joille ei ehkä ole riittävästi tilaa kiinteistön läheisyydessä. Aurinkosähköön liittyvä lainsäädäntö taas vaatii muutoksia, jotta siitä saa kaiken hyödyn irti taloyhtiömaailmassa.

Tässä jutussa käydään läpi molempien järjestelmien hyötyjä ja haittoja.

Aurinkoenergiaa käytetään taloyhtiöissä nykyisin pääasiassa yhteisissä tiloissa, kuten rappukäytävien valaistukseen, hissien liikuttamiseen, saunan lämmittämiseen ja pesutuvan laitteiden pyörittämiseen.

Mistä tietää, onko aurinkovoimalan hankkiminen järkevää?

Aurinkoenergiaan erikoistunut energia-asiantuntija Janne Käpylehto sanoo, että aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa silloin, kun sillä voidaan pääosin korvata ostosähköä.

Hänen mukaansa aurinkoenergialla voidaan saada pois 10-25 prosenttia kiinteistön sähkölaskusta. Omaa sähköä tuottamalla taloyhtiö säästää myös sähkön siirtomaksussa ja sähköverossa.

Jotta järjestelmästä olisi oikeasti rahallista hyötyä, kannattavuuslaskelmat on tehtävä huolella.

Tarvittavan järjestelmän koko ja investoinnin kannattavuus selviävät laskemalla, miten hyvin aurinkosähkön tuotanto ja kulutus kohtaavat. Kulutusta on oltava riittävästi juuri silloin, kun energiaa kertyy.

Sähkön varastointi akkuihin ei ole vielä kannattavaa.

Kannattavuuslaskennassa tulee käyttää hyväksi dataa toteutuneesta sähkönkulutuksesta vuorokauden eri tunteina. Lisäksi pitää arvioida, paljonko aurinkovoimala tuottaa sähköä vuodessa.

”Lopputuloksena voi hyvin olla, ettei taloyhtiöön kannata asentaa aurinkovoimalaa. Alle kolmen kilowatin järjestelmiä ei yleensä toteuteta. Niissä tuotantohinta kipuaa turhan korkeaksi”, Käpylehto sanoo.

Pienessä eli enintään 40 huoneiston taloyhtiössä, jossa on painovoimainen ilmanvaihto, kiinteistösähkön kulutus on todennäköisesti niin vähäistä, ettei aurinkovoimalasta ole rahallista hyötyä.

”Mitä enemmän on talotekniikkaa, sitä enemmän kuluu kiinteistösähköä. Jos taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto, kulutusta on yleensä aina sen verran riittävästi, että aurinkovoimalan hankinta on perusteltua.”

Tutkija Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta arvioi, että taloyhtiön sähkölaskun pitäisi olla vähintään tuhat euroa vuodessa, jotta aurinkovoimala olisi kannattava hankinta.

Huoltoa aurinkopaneelit eivät juuri tarvitse, ja niiden tekninen käyttöikä on 30-40 vuotta. Verkkoinvertterin vaihtoon voi kuitenkin varautua 15-20 vuoden kohdalla.

Verkkoinvertteri on sähkömittaria hieman isompi härveli, joka muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran sähköverkossa käytettäväksi verkkovirraksi. Sen uusiminen maksaa noin tonnin.

Oikein mitoitetun järjestelmän tyypilliseksi takaisinmaksuajaksi Käpylehto arvioi 15 vuotta.

Asukkaiden käyttöön aurinkosähköä ei taloyhtiöissä kovin paljon jaeta, sillä se on toistaiseksi hankalaa. Jos osakas haluaa nyt ryhtyä aurinkosähkön pientuottajaksi, hänen pitää saada lupa taloyhtiöltä. Lisäksi on hankittava oma minivoimala ja mikroinvertteri, jotka kytketään asunnon sähkötauluun.

”Pieni oma voimala on suhteessa kalliimpi kuin iso yhteinen”, Auvinen sanoo.

Vaihtoehtoisesti taloyhtiö voi hankkia yhteisen voimalan ja asennuttaa jokaiseen huoneistoon omat sähkömittarit.

Mutta tällöin asukkaat eivät voi enää kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan, vaan kaikki sitoutuvat samaan sähkösopimukseen. Tilanne helpottuisi lainsäädäntöä muuttamalla.

Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitsevassa 25 huoneiston taloyhtiössä testataan paraikaa aurinkosähkön jakamista asukkaille verkkoyhtiön sähkömittareilla.

Pilottikohteessa aurinkovoimalan tuottama energia käytetään ensin kiinteistösähköön ja jäljelle jäävä osuus jaetaan osakkaille osakeomistusten suhteessa. 13 000 euron hintaisen voimalan avulla taloyhtiö säästää 830 euroa vuodessa. Takaisinmaksuaika on noin 16 vuotta.

Asuinrakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa myös lämpöpumppujärjestelmillä, kuten maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpuilla.

Maalämpöpumppu kerää muun muassa maaperään varastoitunutta auringon lämpöä. Poistoilmalämpöpumppu nappaa talteen lämmitysenergian talosta poistettavasta ilmasta.

Molemmat korvaavat kaukolämmön tarvetta.

Tekniikan tohtori Tuomo Niemelän mukaan lämpöpumppujärjestelmillä on mahdollista saada merkittäviä säästöjä 1980-luvulla rakennetuissa ja vanhemmissa asuinrakennuksissa.

Hän työskentelee ryhmäpäällikkönä kiinteistöalan konsulttiyritys Granlund Consultingissa ja on tutkinut viime vuonna julkaistua väitöskirjaansa varten rakennusten peruskorjauskonsepteja.

”Järjestelmä alkaa yleensä kiinnostaa, jos taloyhtiön kaukolämmön kulutus on vähintään 400 megawattituntia vuodessa.”

Niemelän mukaan investointi maalämpöpumppujärjestelmään maksaa 200000-300000 euroa perustaloyhtiössä, jossa on yli 40 asuntoa.

Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän hinta puolestaan on 120000-180000 euroa.

”Kun huollot ja uusimiskulut huomioidaan, Espoossa maalämpöpumpun takaisinmaksuaika on 8-12 vuotta ja Helsingissä 10-15 vuotta.”

Mutta paljonko maalämmöllä voidaan säästää?

Niemelä ottaa esimerkiksi espoolaisen yli 50 huoneiston taloyhtiön: 300000 euron investoinnilla ja 10 vuoden takaisinmaksuajalla säästöä kertyy 30000 euroa vuodessa.

Osa taloyhtiöistä pitää kaukolämmön apulämmitysjärjestelmänä talven varalta. Yleensä kaukolämmöstä kuitenkin luovutaan maalämpöön siirryttäessä. Syynä on kaukolämmön merkittävä perusmaksu.

”Vaikka taloyhtiö ostaisi kaukolämpöä vain vähän, se joutuu silti maksamaan ison perusmaksun. Monesti on kannattavampaa purkaa kaukolämpöliittymä.”

Aina se ei ole mahdollista. Ahdas tontti voi rajoittaa lämpöpumppuliittymän kokoa. Paikkakuntakin vaikuttaa.

”Helsingissä ja Vantaalla on suhteellisen halpa kaukolämpö eikä lämpöpumppujärjestelmä ole yhtä kustannustehokas kuin Espoossa ja Kauniaisissa. Siellä kaukolämmön hinta on sen verran korkea, että lämpöpumput ovat osoittautuneet kannattaviksi.”

Laitteisto kestää noin 30 vuotta, mutta kompressoreita joutuu vaihtamaan 15 vuoden välein. Porakaivojen ja putkien käyttöikä on reilusti yli 50 vuotta, Niemelä sanoo.

Hänen mukaansa hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmä vaatii melko vähän huoltoa. Huolimaton hanke voi taas aiheuttaa merkittäviäkin huoltokuluja.

”Huoltoon kannattaa budjetoida vuosittain 2500-3000 euroa. Uusimisinvestointeja on hyvä varautua tekemään 20000-40000 eurolla 10-20 vuoden välein.”

Fakta: paljonko maksaa?

Eri järjestelmien arvioituja hankintakustannuksia, takaisinmaksuaikoja ja käyttöikiä vanhassa yli 40 huoneiston kerrostalossa.

Aurinkovoimala

  • Hankintahinta: 13 000 e
  • Säästö: 830 e/vuosi
  • Takaisinmaksuaika: 16 vuotta
  • Käyttöikä: 30–40 vuotta

Maalämpöpumppu

  • Hankintahinta: 300 000 e
  • Säästö: 30 000 e/vuosi
  • Takaisinmaksuaika: 10 vuotta
  • Käyttöikä 25–30 vuotta

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Paljonko taloyhtiö voi säästää maalämpöpumpulla? – Helsingissä vähemmän kuin Espoossa”

  1. Huoltoon palaa paljon enemmän, koska lämpöpumppu on käytännössä vaihdettava kokonaan, keruupiirien lämmönsiirto heikkenee, varsinkin jos ne ovat lähellä toisiaan. KL-yhdistyksen määräykset eivät sovellu yhteen lämpöpumppujen kanssa, on hieman erikoista laskea säästöä, koska kaikissa miten tahansa isommin remontoiduissa kerrostaloissa, olivat hoitovastikkeet luokkaa 50-100 e/kk suurempia, huoneiston koosta riippuen. Vastikkeeseen edullisesti vaikuttivat paljon enemmän lisärakentamisoikeuden määrä ja yksittäisillä pikkuremonteilla korvatut suuret linjasaneeraukset. Pikkuremontit ovat luvan kannaltakin paljon vaivattomampia. Nämä harvat poistoilmalämpöpumpulliset kerrostalot kuitenkin eniten haikailevat maalämpöön myös Helsingissä, kyse onkin enemmän sähkön tuotannon kannattavuuden heikentyvistä näkymistä. Kaukolämmönkin hinta voi vain nousta helsinkiläisille taloyhtiöille, sähkönhinta on jo pompsahtanut. Helsinki on loukussa, koska se ei voi pystyttää tuulivoimaa, mutta As Oy:t voivat katsoa, meneekö sähkön energiaveron alennukset kokonaan teollisuudelle, kaukolämmön hintaa ne tuskin alentaa As Oy:llä, veron alennusten vastineeksi pitäisikin vaatia energiakriisin aikaisten teollisuusvajojen purkamista, se olisi ilmastoteko.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi