Kokeile kuukausi maksutta

Purkava uudisrakentaminen: Espoon arvoalueella ränsistyvän kerrostalon osakkaat riitelevät – korjata vai purkaa?

Aivan Tapiolan metroaseman vieressä sijaitsee silmin nähden ränsistynyt kerrostalo, jonka kohtalosta käydään vääntöä.

Arvoalueella sijaitsevan kerrostalon julkisivu on paikoittain todella heikossa kunnossa. Kuva: Esa Syväkuru / HS

Helsingin Sanomat kertoi vuosi sitten, kuinka kerrostalo on päästetty niin huonoon kuntoon, että se on vaikuttanut asuntojen arvoon.

Kerrostalon omistaa kiinteistöosakeyhtiö Hopiakannel, jonka hallitus on ajanut enemminkin kerrostalon purkamista kuin lähtenyt tekemään remontteja. Viime keväänä hanke otti askeleen eteenpäin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta teki päätöksen, että kerrostalo voidaan purkaa ja sen tilalle rakentaa 9–10-kerroksinen uudisrakennus.

Kerrostalon purkamisesta ei kuitenkaan vallitse yksimielisyys kiinteistön osakkaiden kesken. Osa asunnonomistajista pelkää, ettei purkava uusrakentaminen ole heidän kannaltaan taloudellisesti paras ratkaisu, ja he joutuisivat luopumaan asunnoistaan pilkkahintaan.

Tätä mieltä ovat esimerkiksi talon pitkäaikaisiin asunnonomistajiin kuuluvat Henrik Puustinen ja Marjukka Mäkinen.

Heidän mukaansa osakkaille on annettu alun perin ymmärtää, että he voisivat saada rakennettavasta talosta uudet asunnot ilman lisäkustannuksia. Mäkisen ja Puustisen mielestä kaavan sallima rakennusoikeus tuskin on tarpeeksi suuri, jotta näin voisi tapahtua.

Lisäksi he pelkäävät, että kiinteistöosakeyhtiölle, ja sitä kautta osakkaille, voi syntyä mittava velka, mikäli kaupungin kanssa tehtävä maankäyttösopimus allekirjoitetaan ilman koko osakekannan ostavaa rakennuttajatahoa.

”Meidän ehtomme purkamiselle on se, että saamme vastaavat uudet asunnot ilman lisäkustannuksia. Minkä takia luopuisimme kodeistamme sellaisella summalla, jolla ei saa vastaavaa Tapiolasta tai edes pääkaupunkiseudulta? Tässä on kuitenkin kyse sijainnista Tapiolan ydinkeskustassa”, toteaa Puustinen.

”Aikanaan meistä jokainen on maksanut korkean neliöhinnan siitä, että saamme asua Tapiolan keskustassa. Kyse on ihmisten kodeista ja merkittävästä omaisuudesta”, sanoo Mäkinen.

”Aikanaan meistä jokainen on maksanut korkean neliöhinnan siitä, että saamme asua Tapiolan keskustassa.”

Asunnonomistajat ovat turhautuneita siihen, että kerrostalon remontointia on viivytelty vuosia. He ovat ihmetelleet, mihin kaksinkertaistuneet yhtiövastikkeet on käytetty, kun rakennuksen huolto- ja kunnossapitotöitä on laiminlyöty. Osakkailta on myös peritty ylimääräisiä yhtiövastikkeita.

Puustisen ja Mäkisen mukaan asunnonomistajat eivät ole voineet mitenkään vaikuttaa siihen, että heidän omaisuutensa arvo on romahtanut. He eivät pysty ymmärtämään tapaa, jolla heidän kiinteistöosakeyhtiössään asioita hoidetaan: erittäin hitaasti.

Esimerkiksi rakennuksen julkisivusta on irtoillut laattoja ja remontti tuli ajankohtaiseksi vuonna 2009. Sen sijaan, että remonttia olisi tuolloin aloitettu, hallitus alkoi suunnitella purkavaa uusrakentamista.

Mäkisen ja Puustisen mukaan rakennus tulisi yhä remontoida.

”Talo on paitsi rumistus, myös turvallisuusriski keskeisen sijaintinsa vuoksi. Kenen on vastuu, jos jotain lopulta putoaa?, Puustinen miettii.

”Toiveemme on, että peruskorjaus pääsisi alkamaan mahdollisimman pikaisesti. Remontin myötä asuntojemme arvo nousisi alueen hintatasoa vastaavaksi”, uskovat Puustinen ja Mäkinen.

Mitään konkreettista kerrostalon kunnostamiseksi ei ole tapahtunut tänäkään vuonna, vaikka julkisivun kuntoon on puuttunut rakennusvalvontakin. Alkuvuodesta se lähetti kiinteistöosakeyhtiölle kehotuksen korjata talon julkisivu toukokuun loppuun mennessä. Näin ei tapahtunut. Rakennusvalvonta on tehnyt syksyllä tarkastuskäynnin kiinteistössä ja lähettänyt selvityspyynnön, johon nyt odotetaan kiinteistöosakeyhtiön vastausta.

Hopiakannel Kiinteistö oy:n toimitusjohtaja Tuija Tarula-Aho vetoaa siihen, että kuntotutkimuksen tekemistä on lähdetty edistämään, mutta aikataulu oli liian tiukka julkisivuremontille.

”Se on niin laaja remontti, että sitä on mahdotonta toteuttaa muutamassa kuukaudessa. Rakennusvalvonnan asettama aikataulu ei ollut realistinen.”

Tarula-Ahon mukaan julkisivun lisäksi talon vesikatto pitäisi uusia, mahdollisesti myös ikkunat.

Hallituksen puheenjohtaja ja enemmistöosakkaana toistakymmentä vuotta ollut apteekkari Juhani Isomeri on aikataulusta samaa mieltä.

”Käsitykseni mukaan heikkolaatuiset julkisivuelementit pitäisi purkaa ja rakentaa uudestaan. Se, että se julkisivu on nykyisellään ruma, sille ei voine mitään. Mutta vaikka se on rumannäköinen, niin sen kunnosta on vuosittain pidetty korjauksin huolta, jotta mitään ei tippuisi kenenkään päälle”, Isomeri sanoo.

”Vuoden loppuun mennessä tulemme tietämään kumpaan suuntaan tämä kallistuu.”

Parhaillaan kiinteistöosakeyhtiö sekä Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen neuvottelevat maankäyttösopimuksesta ja maksun suuruudesta. Lisä- ja uusrakentamisessa kaupunki perii taloyhtiöltä maankäyttömaksun, joka perustuu kaavoituksen tuottamaan arvonnousuun. Espoossa maankäyttömaksu on 40–60 prosenttia 250 000 euron ylittävästä arvonnoususta.

Korkean maankäyttömaksun takia uusrakentaminen ei ole aina kannattavaa taloyhtiön kannalta, ja se on myös Hopiakanteleen kohdalla asukkaiden huolena. Tarula-Ahon mukaan vielä sopimusta ei ole tehty.

”Tämän vuoden loppuun mennessä tulemme tietämään kumpaan suuntaan tämä kallistuu.”

Hallituksen puheenjohtajan Juhani Isomeren mukaan yhtiökokouksen linjaukset ja hallituksen päätökset ovat olleet kuitenkin yksimielisiä uudisrakennushankkeen edistämisessä.

”Se uudisrakennus on osakkaiden ja kaupungin toive. Uusi talo on vuorenvarmasti myös kaikkien etu”, Isomeri toteaa.

”Koko Tapiolan keskuksen uudistamisessa ydin on siinä, että tämäntyyppisten rakennusten kohdalla pyritään tehokkaampaan maankäyttöön”, sanoo Antti Mäkinen ja uskoo, että sopimus syntyy ja rakennus puretaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Purkava uudisrakentaminen: Espoon arvoalueella ränsistyvän kerrostalon osakkaat riitelevät – korjata vai purkaa?”

  1. Vaikka rakennusoikeus kaksinkertaistuisi kaavamuutoksella, on helppo laskea, että sen arvo ei riitä lähellekään siihen, että osakkaat saisivat nykyisen rakennuksen paikalle rakennettavasta uudisrakennuksesta tai edes muualta Tapiolasta vastaavankokoisen asunnon ilman merkittäviä taloudellisia lisäpanoksia. Muualta pääkaupunkiseudulta kyllä sitten varmasti löytyykin ihan asiallisia vaihtoehtoja sillä rahalla, jonka rakennusoikeudesta ehkä saa.
    Rakennuksen korjaaminen vie helposti yli 2000 euroa/asm2, koska raskaan julkisivuremontin lisäksi LVIS-saneeraus alkaa varmasti olla ajankohtainen lähivuosina. Helppoa ratkaisua ei ole ja voikin kysyä, kenen intressejä on palvellut korjausten systemaattinen lykkääminen ja viivyttely ja korjausvelan kasvattaminen valtavaksi. Samalla huoneistojen markkina-arvo on ajettu surkeaksi, koska kukaan ei osta asuntoa tuossa tilanteessa olevasta yhtiöstä kuin korkeintaan summalla, joka alittaa rakennusoikeudesta todennäköisesti saatavan hinnan.

  2. Nykyiset asukkaat tuskin voivat saada uudesta talosta vastaavaa asuntoa ilman lisäkustannuksia. Nykyistä vastaavan asunnon voisi saada vain siinä tapauksessa kuluitta, että uudisosa rakennetaan vanhan talon päälle. Eihän vanhaa autoakaan voi uudeksi kuluitta vaihtaa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat