Nuoria insinöörejä houkutellaan töihin uusilla rekrytointikeinoilla

Pula suunnittelijoista voi rajoittaa insinööri- ja suunnittelutoimistojen kasvusuunnitelmia.

Sähkösuunnittelijaharjoittelija Wimme Tyni (vas) ja sähkösuunnittelija Joni Ronkainen kertovat Minna Kärkkäiselle asiakkaalle tehdystä datakeskuksen päämaadoituskaaviosta. Kuva: Jussi Helttunen

”Jukka (nimi muutettu) on yksi monista insinööreistä, jotka ovat ajautuneet ääri-ilmiöiden pariin datakeskussuunnittelijoiksi, jollaisia Suomessa on lukuisia. Jukan tavoin moni kärsii siitä, että omasta työstä ei saa puhua. Mikä niissä järjestelmissä on sitten niin ihmeellistä?” Granlundin rekrytointivideo alkaa. Tyyliksi on valittu tv:n rikosohjelmista tutummat tehokeinot.

”Se alkoi 2010-luvun alussa ihan perus-lvi-suunnittelulla, ja sitten tuli tosi nopeasti lämpöpumppujärjestelmät ja hybrid-coolerit ja muut sellaiset. Kokemattomille ihan vaan sellaista kannattaa sanoo, että tää vie tosi nopeasti mukanaan”, mustan varjon suojassa videolla esiintyvä Jukka vastaa möreällä, muunnetulla äänellään.

Insinööritoimisto Granlundin asiaa ja huumoria yhdistelevä Youtube-video on kerännyt rekrytointivideolle huimat 20000 näyttökertaa ja nostanut esille suunnittelutoimistojen vähemmän julkisuudessa näkyvät työtehtävät ja työn mukana kehittyvän ammattitaidon.

Granlundin viestintäasiantuntijan Minna Kärkkäisen mukaan video tehtiin, kun perinteisten rekrytointikeinojen lisäksi haluttiin luoda aivan uudenlaista työnantajamielikuvaa nuorten insinöörien parissa.

Kärkkäinen tietää mistä puhuu, sillä viime vuoden lopussa hän sai valmiiksi ruotsalaisyritys Universumin kehittämän tutkinnon, jossa keskityttiin esimerkiksi työnantajan brändäämiseen. Se on juuri nyt rekrytointimarkkinoilla iso trendi.

”Hyvä video herättää tunteita ja jää mieleen. Rohkeudella on helppo erottautua. Pilotoimme viime vuonna rohkeasti juuri datakeskussuunnittelija-videon avulla ja saimme paljon hyvää palautetta. Toki me teimme myös perinteisemmänkin videon.”

Kasvu vaarantuu, jos tekijöitä ei löydy

Työnantajamielikuvan kehittäminen on kriittinen asia suunnittelutoimistojen liiketoiminnalle.

”Olemme kasvaneet kovaa vauhtia viime vuosina, ja suunnittelijoista on kova pula. Meidän henkilökuntamme määrä on tuplaantunut, mutta nyt kasvua uhkaa rajoittaa pula työntekijöistä”, Kärkkäinen kertoo.

Ruotsalaiskoulutuksessa keskityttiin henkilöstöön markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Granlund teetti lisäksi viime vuonna henkilöstötutkimuksen, jossa selvisi, millainen työnantajakuva on talon ulkopuolella.

Kärkkäisen mukaan kilpailu insinööri- ja suunnittelutoimistojen rekrytoinneissa on kova. Yritykset tekevät paljon töitä rekrytointimarkkinoilla haluamansa mielikuvan eteen.

”Mieluusti palkkaamme jatkossakin alan huippuja. Mutta emme toivo, että nuoret, vastavalmistuneet insinöörit ajattelevat, että Granlundille valitaan vain alan parhaat eikä ilman loistavaa koulutodistusta tai pitkää työkokemusta kannata edes hakea.”

Esimerkiksi Granlundille palkatuista insinööreistä suurin osa on juuri alalle tulleita. Toisaalta esimerkiksi talotekniikkasuunnittelijat ovat yleensä hyvin sitoutuneita ja lojaaleja työnantajilleen, joten esimerkiksi pelkän palkan perässä he eivät välttämättä työtään vaihda.

”Heille työn merkityksellisyys on hyvin tärkeää, samoin se, miten työn ja vapaa-ajan voi yhdistää tasapainoisesti. Aivan menneen talven lumia ovat esimerkiksi pitkät ’poikain’ saunaillat. Sukupolvien muutos näkyy nimenomaan tässä, heillä on muutakin elämää kuin työelämää”, Kärkkäinen huomauttaa.

Somen kanavat käytössä

Sweco tunnetaan alalla aktiivisesta otteestaan ja videoistaan erilaisissa sosiaalisen median kanavissa, ja silläkin on käytössään oma Youtube-kanava.

”Olemme olleet monta vuotta mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka kanssa toteutamme myös videoita. Lisäksi muun muassa Teknologiateollisuuden kanssa on tehty viime vuosina MyTech-kampanjavideoita, joissa kerrotaan nuorille työskentelystä Swecolla”, yhtiön Suomen maajohtaja Markku Varis kertoo.

Variksen mukaan innostavia ja inspiroivia uratarinoita löytyy myös työntekijöiden julkaisemista Instagram-kuvista ja tarinoista.

”On hienoa nähdä, miten swecolaiset haluavat jakaa työn iloa myös itse omissa kanavissaan. Meidän rooli on olla helposti lähestyttävä kaikissa kanavissa ja sen myötä helpottaa meistä kiinnostuneiden nuorien asemaa. Teemmekin paljon töitä, että viestimme heille monikanavaisesti sekä sähköisissä medioissa että henkilökohtaisissa kohtaamisissa.”

Henkilökohtaisuus korostuu

Vahasen henkilöstöjohtajan Sari Peltolan mukaan nuorten huomion saaminen voi olla haastavaa.

”Nuorilla on paljon meneillään, he käyttävät monia eri kanavia, ja uusia kanavia ja palveluja tulee koko ajan. Alalla parhaista osaajista kilpaillaan. On oltava monessa mukana, että nuoret tunnistavat meidät, tietävät millaista meillä on olla töissä ja hakevat meille töihin”, Peltola huomauttaa.

Vahasella on käytössä erilaisten sosiaalisen median kanavien lisäksi alan yritysten perinteiset keinot, kuten esimerkiksi oppilaitosyhteistyö, mahdollisuus opinnäytetyöhön sekä erilaiset innovaatioprojektit.

”Järjestämme opiskelijoille myös omaa taide- ja viini-ilta -tapahtumaa, jossa on tarjolla myös uraneuvontaa. Keskitymme enemmän live-tapahtumiin videoiden sijaan. Mielestämme on tärkeää kohdata nuori kasvotusten tai vähintään puhelinyhteyden avulla videon sijaan”, Vahanen Suunnittelupalvelujen toimitusjohtaja Ahti Rantonen kertoo.

Realismia ja testausta

A-Insinöörien viestintäjohtajan Silja Sarkamon mukaan nuoria puhuttelee enemmän läpinäkyvä ja rehellinen työelämän arjesta kertominen kuin hiotut mielikuvakampanjat.

”Uskon, että suurimmat vetovoimatekijät liittyvät tänä päivänä insinöörialoillakin innovatiivisuuteen kannustavaan organisaatiokulttuuriin, merkitykselliseen työn arkeen ja ihmisiin”, Sarkamo sanoo.

A-Insinööreissäkin on kokeiltu rekrytointeja tukevien videoiden tekemistä. Viime kesänä suosituksi nousi Youtube-video, jossa Särkänniemen huvipuiston uutuuslaitteen infran ja rakennelmien suunnitteluun osallistuneet asiantuntijat testasivat tornilaitteen.

”Olennaista on, että videoilla ääneen pääsevät A-Insinöörit omin sanoin, ilman annettua käsikirjoitusta. Youtube-kanavallamme julkaisemme myös perinteisempiä ja vähän erityisempiäkin videoita.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 34 kertaa

34 vastausta artikkeliin “Nuoria insinöörejä houkutellaan töihin uusilla rekrytointikeinoilla”

  1. Moni ei varmaan halua mistään hinnasta samaan paikkaan leikkivien kakaroiden kanssa, vaan tekee jossain, missä on sananvaltaa tekemisiinsä ja suora kontakti asiakkaaseen..

  2. Parhaiten nuoria tekijöitä houkuteltaisiin sillä, että luvattaisiin että jatkuviin ylitöihin ei ole pakko venyä. Valmistuin Aallosta 2017 ja suunnittelualalla olevasta kaveriporukastani noin kolmasosa on jo joutunut pitämään sairaslomaa uupumuksen takia. Onko meillä varaa tähän? Itse olen nykyisin julkisella sektorilla ja konsultiksi en voi nähdä palaavani epäinhimillisen työtaakan vuoksi.

    1. Tästä huomaa, että julkisella puolella on tyhjäkäyntiä ja liikkaa työvoimaa.
      Julkinen puoli on laiskojen paikka.

      1. Huomaa, ettei kommentoija ole työskennellyt julkisella, eikä tunne sen nykyisyydestä mitään.

        1. Kyllä kommentoija oli ihan oikeassa. Julkisella puolella ongelma on se että on liikaa työvoimaa jonka osaaminen ei kohtaa tarpeisiin. Näin ollen siellä pyörii joo joo porukkaa, jäähdyttelijöitä ja ikimonoliitteja (nämä eivät enää saisi töitä yksityiseltä puolelta, mutta eivät varmasti ole mihinkään liikkumassakaan).

          Julkiselle puolelle eivät ikävä kyllä päädy ne joilla on parhaat kyvyt, vaan ne jotka hakeutuvat ”helppoihin hommiin” tai jotka eivät vaan pärjää oikeassa maailmassa.

      2. Jos se on laiskuutta että ei halua jatkuvia ylitöitä ja burnout-lomia niin olen mielelläni laiska. Työ ei vaan ole oman terveyden uhraamisen arvoista.

  3. Miten olisi jos noudatettaisiin aluksi TES sopimuksia, Suomen lakeja, asetuksia, normeja. Työaika se 8 h. palkka alkaen 5000 €/kk. lomat saisi pitää silloin kun on tarve.

  4. Valitettavasti en voi suositella alaa kenellekkään nuorelle joka haluaa pysyä järjissään ja elää yli 65 vuotiaaksi =)

    1. Tällainen ikärasismi kyllä pitää huolen siitä, että amkien lastentarhat säilyvät halpatyövoiman kehtoina.

  5. Suunnittelijapula helpottuu kun palkkoja saadaan lähemmäksi työmaan toimihenkilöiden palkkoja, jossa palkkakehitys on ollut erittäin hyvä. Suunnittelualalla on kuitenkin päädytty jäädyttämään palkkakehitys, jolloin ala ei houkuta ja moni alalla jo oleva vähän kokeneempi lähtee muualle. Samalla porukalla pitäisi painaa suhdanteen huipulla ympäripyöreitä päiviä 1:1 korvauksella jos silläkään.

    1. Ei tule tapahtumaan. Suurimmat eurot menee rakennusliikkeille, suunnittelu elää leivänmuruilla. Tämä koska suunnittelua ei arvosteta varsinkaan kertarakennuttajien parissa, vaan vallalla on edelleen ajatus, että kuvat piirretään Norttiaskin kanteen. Ja rakennusala on se ainoa missä sitä norttia muuten edelleen poltetaan 😊

      Jos 500e sähkösuunnitelmista ja 1000e lvi kuvista on omakotitaloatakin kitupiikeille liikaa niin siitä voitte repiä arvostuksen

      1. Suurimmat eurot menevät kunnille rakennusoikeuksia myymällä parhaaseen hintaan, täysin ilman mitään riskejä. Rakennusliikkeitähän tässä tasaisesti on mennyt nurin ja isoimmatkin SRV, Lehto ym. näyttävät tappiotuloksia. Rakentamisen hintaa nostavat lisääntynyt verottajan/ravan valvonta, raportointi ja byrokratia sekä jatkuvasti tiukentuvat lähes nollaenergiahöpöilyt.

        Suunnittelua ei voi arvostaa, kun suuret ”arvostetut” toimistot tarjoavat opiskelijatyötä täyteen hintaan. Eli aivan luokatonta ja toteutuskelvotonta tuotosta. Johonkin ne eurot vaan häviävät ja suunnittelun laatutaso on romahtanut 20 vuodessa merkittävästi.

  6. Kiitos aktiivisesta kommentoinnista. Asia kiinnostaa kovasti lukijoitamme, joten jos haluat kertoa nuoren suunnittelijan työarjesta, työtunneista, palkoista yms. lisää, laita sähköpostia osoitteeseen johanna.aatsalo@sanoma.com.

  7. DI, alan työkokemusta 4,5 vuotta joista kolme suunnittelussa. Palkka 3300€. Kesän jälkeen aion vaihtaa pois suunnittelualalta kun nykyiset projektit maalissa.

  8. Heikko palkkaus, ylimitoitetut vaateet, (nuoren suunnittelijan oletetaan tietävän kaikesta kaiken ja tekevän kaiken ennätysajassa.) ja olematon tuki yrityksen muilta henkilöiltä ajaa keskitason kohtalaiset suunnittelijat ulos alalta. Yrityksissä on monesti projektit budjetoitu ihan nahoilleen ja jos joltain pyydät apua, niin tämän henkilön tunnit ovatkin niin kalliita että projekti menee yli budjetin ja sitten saat selitellä korvat punaisena kuinkas näin kävikään.

    Työmaa vittuilee, kun ei ymmärrä että rakenteet tulee suunnittella voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaan, ei 60-vuotiaan vastaavan mestarin mututuntuman perusteella. Sitten kun sanot takaisin niin sinä oletkin se hankala ihminen, kun haluat noudattaa voimassaolevia määräyksiä.

  9. Alalle on perinteisesti tultu vennamolaisilta pientiloilta, kun se joka ei päässyt oppikouluun jatkoi tilaa.

  10. Rekrytointikeinoista yhä ylivoimaisesti suosituin on katteettomat lupaukset.

    1. Yli 20v kokemuksella kannattaa tehdä jotain muuta. Huono liksa, työn arvostus nolla, jatkuva stressi ja jos menee hyvin niin joku vie kehut, haukut jaetaan suoritusportaaseen.

      1. Tilaajat muistelee yleensä kiitospuheessa rakentajia. Meit ei muist kukka sano Turu Tane.

  11. Myös rekrytointi on halvinta ulkoistaa valvovalle rakennusmestari Timo Harjakainen.

  12. Menkää oikeisiin töihin, rakennusala on kuin hiekkalaatikko. Aikuiset ihmiset syyttelee toisiaan ja kieroilee meno on kun saippuasarjassa. Tätä värittää mainosmiesten ja katteettomien mainosmiesten höpinät. Vähän niin kun mainoskatko kun joku helppoheikki pärähtää työmaalle myymään jotakin laarumloorum ainetta mikä kapseloi tai sisäilman parantajat, siinä oikein shamaanien temmesllyskenttä, haha naurettava ala.

  13. Vanhalta pierulta yksi vinkki, jos päätä riittää niin kannattaa lukea lääkäriksi. Jos pää ei riitä, niin kannattaa tehdä muuta kuin olla rakennusalalla töissä.

    1. Näin se meneekin, näin pienessä maassa ei riitä edes lääkäriopintoihin ainesta. Rakennusalalle voi verkostoitua liivijengissä.

  14. No jos työstä maksetaan samaa palkkaa kuin näille palkankorotusta huutaville naisalojen edustajille niin ei ihme, että tulijoita ei rakennusalalle ole, eikä kyllä kannata tullakkaan. Rakennusalalla toimihenkilöillä on esim työtapaturman sattuessa ihan oikea rikosoikeudellinen vastuu ja EteläHelsingin ja kauempaakin tulevat + suomijäärät pitävät huolen, että KYLLÄ niitä työtapaturmia ja kuolemia sattuu ja tulee sattumaan tulevaisuudessakin.

    Mitä oikeasti realisoituvaa vastuuta näillä julkisalojen ”hoitajilla” on ? Otampahan esille kun vertaavat palkkojaan niin kiivaasti insseihin. Mielestäni palkat teknisellä alalla 2000€ jäljessä vaativuutta.

  15. Enne 80 lopun 90 luvun lamaa oli rakennusalan toimihenkilöitten palkkaus samalla tasalla kuin hammaslääkärillä. Mitenkäs se nyt on, eipä taida olla edes puoltakaan nyt.

    1. Vanhan pierun mielestä alle on koulutettu liikaa väkeä RILlin, RIan ja työnantajien halujen vuoksi. Lääkäriitot ovat toimineet fiksusti ja ovat pitäneet koulutusmäärät pieniä. Kaikki oppilaitokse suoltavat huonosti koulutettua väkeä alalle minkä kerkeävät. Imago on surkea, työmoraali monella huono ja sitä ei paranna surkea palkkataso.

      1. Paitsi että nimenomaan lääkäriliitto on ajanut lääkärien määrän kasvattamista niin että nyt joillakin alueilla alkaa jo olemaan ylitarjontaa. Huonosti koulutettua väkeä päätyy alalle sen takia, että juuri te vanhat pierut olette opettamassa ilman minkäänlaisia opettamistaitoja. Ette osaa selittää ja avata ammattia nuorille heidän ymmärtämällään tavalla. Hävyttömän usein nämä vanhat pierut käyttävät erittäin tehottomia tapoja tehdä asioita ja haukkuvat isosti kaikki itseään paremmat tietotekniikan käyttäjät nörteiksi.

        1. Onko nuori insinööri joutunut toteamaan, että digitaalisuutta ja kirjaviisautta löytyy, mutta ammattitaito on vielä liian kaukana. Älä huoli, olet kasvavassa joukossa.

          1. Kyllä se ammattitaito kasvaa, mutta aika hankala on kasvattaa kun korkeakoulu ei tarjonnut riittävästi tietoa ja työelämästäkin on hankala löytää oikeasti osaavia auttajia. Pääasiassa kaiken joutuu opettelemaan kantapään kautta, mikä lisää tilaajien kustannuksia ja hankaloittaa työmaita, tähän kun lisätään vielä kasvava työkuorma niin ollaan matkalla uupumukseen.

  16. Pitäisi olla huolissaan toimitusjohtajien ja kunnan tarkastajien ymmärryksestä, koska ne ovat usein 70-lukulaisia. Pahin uhka on opettajien huonot taidot.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi