Pikaraitiotie Raide-Jokerin rakennusurakka laajenee Helsingin Viikinkaarelle. Viikinkaarella tutkimuslaitosten tuntumassa tehdään parhaillaan valmistelutöitä, jotta raitiotien varsinainen rakentaminen voisi alkaa huhtikuussa.
Samalla tulee sinetti niille haaveille, että pikaraitiotien reittiä voitaisiin vielä Viikissä muuttaa pois Viikinkaarelta.
HS kertoi vuosi sitten Viikin tutkijayhteisön huolesta, joka koski painavien raitiovaunujen melu- ja tärinähaittaa tutkimuslaitosten herkille laitteille. Myös ohi ajavien pikaratikoiden magneettikentän vaikutus huolestutti eri toimijoita Viikissä.
Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopistokiinteistöt ovat päässeet sopuun häiriövaikutusten torjuntatoimista sekä kustannusten jaosta. Helsingin kaupunginkanslian projektinjohtaja Ari Karjalaisen mukaan Helsinki tilaa Raide-Jokerin allianssilta ne tärinä- ja magneettikentän torjuntaan liittyvät rakenteet, joista on yhdessä sovittu.
Alustava kustannusarvio lisätoimista Viikissä on ollut 5–6 miljoonaa euroa.
Karjalaisen mukaan kaupunki ja yliopisto edistävät Viikin tulevaa rakentamista ja kaavoitusta siten, että korkeatasoinen tutkimus ja siihen liittyvien erityislaitteiden toimintaedellytykset voidaan turvata Viikin kampuksella myös tulevaisuudessa. Yliopisto taas tekee kustannuksellaan ne kunnostustyöt, joita sen kiinteistöissä on mahdollisesti tehtävä.
Yliopiston kiinteistöjohtaja Jaana Ihalainen vahvistaa, että järjestelyistä on päästy sopuun osapuolten kesken.
”Tavoitteena on, että nyt suunnitellut ratatekniset ratkaisut ovat riittäviä, eikä muita toimia tarvita. Jos jotain häiriöitä kuitenkin ilmenee myöhemmin, yliopisto voi tehdä muun muassa paikallisia lisävaimennuksia erittäin herkkien laitteiden osalta”, Ihalainen sanoo.
Aivan täsmällistä teknistä suunnitelmaa Raide-Jokerin allianssilla ei häiriöiden torjuntatoimista vielä ole.
”Paalulaatta veisi tärinän suoraan kallioon”
Raskas, noin 50 tonnia painava raitiovaunu aiheuttaa tärinää, joka heijastuu kiinteistöihin ja tieteellisiin tutkimusvälineisiin.
Jo nyt on kuitenkin selvillä, ettei tärinävaimennukseen tarkoitettu paalulaatta kiskojen alla sovellu ratkaisuksi Aalto-yliopiston toiminta-alueella Otaniemessä.
Aalto-yliopistokiinteistöjen kiinteistökehitysjohtaja Kari Talvitie sanoo, että kalliimman puoleinen paalulaatta johtaisi tärinää peruskallioon, johon joitakin erityisen herkkiä ja kalliita mittalaitteita on perustettu Otaniemessä.
”Paalulaatta veisi tärinän suoraan kallioon, eikä se ole ihan hyvä ratkaisu”, Talvitie sanoo.
Arviolta kahdeksan miljoonan euron häiriöntorjuntaratkaisusta paalulaatat olisivat olleet kaikkein kallein osa.
Espoon Otaniemessä Raide-Jokerin työmaa on ollut täydessä vauhdissa jo viime syksystä lähtien. Kun rakennustyöt lähenivät Kehä I:ltä Aallon rakennuksia, ensimmäisissä työmaamittauksissa ilmeni, ettei tärinästä ollutkaan isompaa haittaa.
Aalto-yliopistokiinteistöt valmistautuu nyt tarvittaessa tekemään muutostöitä kiinteistökohtaisesti.
Aivan erityinen huoli Raide-Jokerista on ollut huippututkimuksen Nanotalossa. Nanotalosta on matkaa pikaraitiotielle 30–50 metriä.
Nanotalon kalleimmat ja herkimmät elektronimikroskopian mittalaitteet ovat juuri niitä, joiden perustus pintamaan häiriötärinän välttämiseksi on ulotettu kahdeksan metrin syvyyteen peruskallioon.
Nanotalon välittömässä läheisyydessä on viime vuosina rakennettu länsimetroa, Väre-taloa ja Otaniemen uusia katuja. Kaikki laitteet ovat kestäneet ilman vaurioita niin maanrakennukset kuin räjäytyksetkin perustustekniikasta riippumatta.
Eri osapuolten yhteistyökokouksiin osallistunut Nanotalon laboratorioinsinööri Timo Kajava korostaakin, että tärinää huolestuttavampi ilmiö mittalaitteille on raitiovaunujen ajovirran aiheuttama magneettikenttä.
Asian laajuus selvisi kokouksessa
Sähkömagneettikenttä syntyy, kun sähkö johdetaan raitiovaunun ajolangoista vaunuun ja sieltä sen alle ratakiskoon, joka toimii paluujohtimena. Metrojunissa sähkö johdetaan alakautta ja se purkautuu alakautta, joten sähkömagneettinen vaikutusalue on suppeampi.
Raitiovaunujen aiheuttamaa sähkömagneettista häiriötä eivät ihmiset normaalioloissa havaitse, koska se on voimakkuudeltaan huomattavasti pienempi kuin maan sähkömagneettikenttä.
Jos käytössä on herkkiä atomiresoluution tutkimuslaitteita kuten Otaniemen Nanotalossa tai elektronimikroskooppeja kuten Viikin biokeskuksissa, magneettikentän vaikutukset näkyvät ilman suojatoimia.
Asian laajuus ilmeni yhteistyökokouksessa ennen rakennustöiden alkua runsas vuosi sitten. Silloin Raide-Jokerin asiantuntijat puhuivat magneettikentästä mikroteslan mittayksiköllä, kun Otaniemessä puhutaan nanotesloista. Ero on tuhatkertainen.
”Tavoitteena on, että nyt suunnitellut ratatekniset ratkaisut ovat riittäviä, eikä muita toimia tarvita.”
Raide-Jokeri onkin käyttänyt torjuntatoimien suunnittelun apuna saksalaista konsulttia, jolla on kokemuksia keskieurooppalaisista ratkaisuista.
Niin huolissaan Nanotalon tutkijat ovat olleet, että he ovat itse tehneet vaikutuslaskelmia ja käyneet opintomatkalla Saksassa mittaamassa suojatoimien toimivuutta.
”Mitään aivan täydellisiä ratkaisuja ei ole olemassa, mutta Euroopassa on näissä suojatoimissa kyllä jotenkuten onnistuttu”, sanoo Kajava.
Hänen mukaansa häiriövaikutusten torjunnassa itse toteutusvaihe ratkaisee kaiken.
Talvitien mukaan Aalto-yliopistokiinteistöissä on valmistauduttu siihen, että tarvittaessa joitakin toimintoja ja laitteita voidaan siirtää muualle. Otaniemen kiinteistökehitys on niin vilkasta, että Aalto on jälleen suunnittelemassa uutta rakennusta. Tässä vaiheessa pikaraitiotien häiriövaikutukset voidaan ottaa huomioon jo rakennesuunnittelussa.
”Tässä uudessa hankkeessa pikaraitiotien meluvaikutus on todettu liian suureksi. Melutaso nousee jopa 45 desibeliin, joka on liikaa. Tätä asiaa pohditaan seuraavassa yhteistyöpalaverissa”, Talvitie sanoo.
Espoo ja Aalto-yliopistokiinteistöt ovat jakamassa ne kustannukset, jotka lisätoimista kertyvät.
Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska muistuttaa, että Aalto on nimenomaan ollut vetoamassa sen puolesta, että Raide-Jokeri linjattaisiin Otaniemen kautta. Aiemmin pikaraitiotietä soviteltiin Otaniemen sijasta Tapiolaan.
Lopullisia teknisiä ratkaisuja ja sopimusta kustannustenjaosta ollaan parhaillaan viimeistelemässä.
Työaikajärjestelyitä sovittu
Kokemukset rakentajien ja tutkijoiden yhteisistä kuukausipalavereista ovat olleet hyviä. Rakennusaikaisia järjestelyjä on kyetty sopimaan kulloisenkin tilanteen mukaan.
”Niissä on sovittu, milloin ei kolistella työkoneilla”, Tanska sanoo.
Kajavan mukaan urakoitsijoiden työntekijät ovat suostuneet tulemaan töihin niin varhain kuin mahdollista, kun taas tutkijat suosivat myöhempiä kellonaikoja ja jopa yöllisiä mittaustehtäviä. Viikon alussa maanantaina rakennustöissä on täysi vauhti päällä, mutta perjantain urakoitsijat jättävät mielellään vapaaksi.
Valmistuessaan vuonna 2024 Raide-Jokerin on määrä liikennöidä Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Raide-Jokerin urakka laajenee Viikissä: herkille tutkimuslaitteille tulossa suojauksia tärinää ja sähkömagneettikenttää varten”