Sote-myllerryksessä syntynyt Maakuntien tilakeskus jatkaakin toimintaansa – nyt edessä 40 miljoonan neliön kartoitus

Maakuntien tilakeskus aloittaa sotemyllerryksen jälkeen uudenlaisessa tehtävässä ja kokoaa seuraavaksi yhteen kuntien rakennus- ja toimitilatiedot kansalliseksi tietokannaksi.

Kaatuneen sote-valmistelun ajaksi säädetty sote-rakennushankkeita koskeva poikkeuslaki oli voimassa vuoden 2019 loppuun.

Valtiovarainministeriön ja tilakeskuksen välisen palvelusopimuksen arvo on reilut 14 miljoonaa euroa ja sen avulla on tarkoitus lisätä julkisen rakennuskannan hallintaa ja syventää tietopohjaa. Hankkeen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta.

Yhteensä kartoitettavaa kiinteistömassa on noin 40 miljoonaa neliötä. Aiemmin on kartoitettu yhteensä noin 10 miljoonan neliön sote-kiinteistöt.

Tavoitteena on luoda vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaiskuva kuntien kiinteistö- ja rakennusrekisteritietojen perusteella kuntien hyödynnettäväksi. Tavoitteena on myös selvittää, miten tietojen ylläpito olisi järkevintä järjestää tulevaisuudessa.

”Sairaanhoitopiirien ja kuntien sotekiinteistöistä saadulle tiedolle on jatkokäyttöä ja sen kautta vahvistui ajatus, että tätä kannattaisi laajentaa muuhunkin kuntien kiinteistökantaan. Tehtävämme on jatkossa tukea tiedon avulla kuntien toimitilajohtamista”, tilakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Latvala kertoo.

Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirit ovat olleet tiiviisti mukana Maakuntien tilakeskuksen keskitetyn tilatietokannan rakentamisessa koko edellisen sote-valmistelun ajan. Nyt työ on edennyt vaiheeseen, jossa kahdeksan sairaanhoito- ja erityishuoltopiiriä parhaillaan testaavat tilatietopalvelua kevään ajan. Muut sairaanhoito- ja erityishuoltopiirit tulevat mukaan tilatietopalveluun vaiheittain.

”Meillä on järjestelmissä perustietojen lisäksi varsin kattavasti pohjakuvat ja käyttötarkoitusvyöhykkeet sekä tilaluokat sairaanhoitopiirien sotekiinteistöistä. Nyt lähdetään tukemaan voimakkaammin nykytoimijoita vanhan tekemisen perusteella ja sitten kerätään perustiedot muista kuntien kiinteistöistä.”

Senaatti-kiinteistöt on aiemmin kerännyt valtion kiinteistöistä vastaavan tietokannan.

Kaatuneen sote-uudistuksen valmisteluvaiheen aikana Maakuntien tilakeskukselle ei ehtinyt siirtyä yhtään kiinteistöä. Ne kaikki olisivat siirtyneet vasta uudistuksen voimaantullessa.

”Mutu-tiedosta” tiedolla johtamiseen

Maakuntien tilakeskus jatkaa toimintaansa entisellä nimellään ja keskuksessa työskentelee yhteensä 16 työntekijää. Palvelusopimukseen liittyviä valmisteluita on tehty joulukuusta lähtien.

”Nyt rakennetaan tilatietopalvelua ja siinä olemme aloittaneet pilotin kahdeksan sairaanhoito- ja erityishoitopiirin kanssa. Meillä on tällä hetkellä olemassa hyvin modernit ratkaisut (ohjelmat) tilatietohallintaan ja sen tueksi. Sote-valmisteluna aikana keräsimme paljon dataa ja säilytimme kerätyn tietopohjan. Sitä on ylläpidetty yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa ja nyt olemme pilottivaiheessa vielä pidemmällä viedystä, yhteisestä toimitilajohtamisen tueksi tehdystä tilatietopalvelusta”, tilakeskuksen tietopalvelusta ja tietohallinnosta vastaava johtaja Ari Maaninen kertoo.

Kuntien omistuksessa olevista sotekiinteistöistä tilakeskuksella on Maanisen mukaan tällä hetkellä varsin hyvä kokonaiskuva. Siihen kuuluvat esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tilat.

”Nyt alkamassa on muiden kuntakiinteistöjen tietojenkeruu”, Maaninen täydentää.

Tietojen keruun taustalla on ajatus siitä, että tulevaisuudessa tietokanta olisi jatkuvasti päivittyvä. Sinne kootaan tiedot esimerkiksi kunkin kunnan tilojen määrästä, koosta, käytöstä, kunnosta, kustannuksista, investoinneista sekä ympäristövaikutuksista.

”Nyt tutustumme erilaisiin kuntien rekistereihin ja lähdemme miettimään miten eri dataa voi yhdistellä. Keräämme hyvän tietopankin julkisista toimitiloista sotealueella ja muulla kuntapuolella. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa voimme sitten julkaista avoimia rajapintoja esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille, jos he ovat oikeutettuja saamaan tietoa rajanpinnan kautta sähköisesti.”

Sote-kiinteistöjen toimitilajohtajien keskuudessa tiedonkeruuhanke on otettu vastaan positiivisesti. Hankkeen aikana kehitetään myös erilaisia toimitilajohtamisen malleja ja ennakointia kuntien avuksi. Samalla muodostuu myös valtakunnallinen verkosto alan toimijoiden kesken ja tietoa voidaan jakaa kaikkien saataville esimerkiksi hyvistä käytänteistä eri puolilta Suomea.

”Omien lukujen vertailu esimerkiksi valtakunnan tasolla on herättänyt paljon kiinnostusta.”

Tilakeskuksen aloittama hanke on maailman mittakaavassa todennäköisesti ainutlaatuinen eikä samantyyppistä vastaavaa ole tekijöille vielä tullut vastaan.

”Moni pohjoismainenkin yhteistyökumppani ihailee Suomen valtion tapaa järjestää tätä tietoa. Tieto tai malli eivät ole itseisarvoina tässä hankkeessa vaan se, miten tilat pystytään pitämään tarkoituksenmukaisesti ja järkevästi käytössä”, Latvala kertoo.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Sote-myllerryksessä syntynyt Maakuntien tilakeskus jatkaakin toimintaansa – nyt edessä 40 miljoonan neliön kartoitus”

  1. Eräs painajaisistani, Tiedot kasaan, sitten yhtiötys jonka jälkeen myytte mökit kuten eräät sähköverkot. Sen jälkeen vuokrat tappiin ja veronkorotus kansalle.

  2. Senaatti kerännyt aikaisemmin kerännyt samanlaisen tietokannan. Nyt tarvitaan tämä Tilakeskus keräämään vastaavia tietoja. Verorahoja haaskataan surutta tupla organisaatioihin ja johtajien palkkoihin. Toivottavasti edes Rakennuslehti selvittäisi nämä kustannukset. Puhutaan useista kymmenistä miljoonista euroista, jotka rahoitetaan verorahoilla.

  3. Periaattessa tuollainen hanke voi olla hyvä. Toisaalta kuntien muiden kiinteistöjen tapauksessa asia ei välttämättä etene yhtä sujuvasti kuin miten sote-asiassa asia eteni sairaanhoitopiirien kiinteistöjä selvitettäessä. Kunnilla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä tehtävää käyttää aikaa muiden kiinteistöjensä kiinteistötietojen tuottamiseen ja muokkaamiseen jollekin yksityiselle osakeyhtiölle sopivaan muotoon sen bisneksen kehittämistarkoituksessa, vaikka kyse olisikin valtion omistamasta yhtiöstä, joka tarvitsisi tietoja kehittääkseen omaa liiketoimintaansa, ja voidakseen mahdollisesti jatkossa myydä jotain palveluja vastaavasti kunnille. Koska asiassa ei ole lakisääteistä pohjaa, voi kuka tahansa muukin pyytää vastaavat tiedot nyt kunnilta. Kuntien pitäisi kai nykylakien mukaan suhtautua kiinteistötietoja koskeviin tietopyyntöihin yksityisiä toimijoita kohtaan tasavertaisesti, eli joko antaa kaikille pyytäjille vastaavat tiedot tai sitten kieltäytyä yksityisten toimijoiden pyynnöistä. Viranomaisten tietopyynnöt ovat eri asia, mutta sellaisesta tuossa ei ilmeisesti ole nyt kyse. Palvelusopimus ministeriön ja yksityisen yhtiön välillä ei velvoita kuntia toimittamaan tietoja, vaan se on vain ministeriön ja yhtiön välinen sopimus.

    On mahdollista, että iso osa kunnista kieltäytyy käyttämästä aikaansa yksityisen yhtiön tieto-omaisuuden kartuttamiseen, tai siis jättää vastaamatta tietopyyntöön, jos tietojen antamista ei tehdä kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi, tai ellei valtio maksa kunnille tietojen kokoamisesta ja luovuttamisesta. Tietojen kokoaminen vie monissa kunnissa aikaa, jos sitä lähdetään tekemään.

Vastaa