Töölönlahdelle rakennetaan tulvaportti arvorakennusten suojaksi

Helsingin kaupunki on päättänyt suojella Töölönlahden kansallismaiseman tulevilta tulvilta. Syksyllä Töölönlahdelle aletaan rakentaa tulvaporttia, jonka yhteyteen tulee tulvavesipumppaamo.

Tulvaportti tarvitaan, koska merenpinnan keskikorkeus nousee Helsingin edustalla pysyvästi ja tulvat yleistyvät.

Merenpinnan nousu on seurausta mannerjäätiköiden sulamisesta ja meriveden lämpölaajenemisesta. Ennusteiden mukaan merenpinta nousee 30–90 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Nousu jatkuu vielä satoja vuosia, vaikka ilmaston lämpenemistä saataisiinkin rajoitettua.

Merivesitulva syntyy Helsingin rannikolle, kun Itämeren pinta heilahtaa kuin vesi kylpyammeessa, jota kallistetaan. Heilahdusilmiön aiheuttavat lounaasta puhaltavat voimakkaat tuulet. Esimerkki tästä nähtiin viime viikonloppuna.

Viiden miljoonan urakka

Portti rakennetaan Töölönlahden ja Eläintarhanlahden väliin nykyisen kevyen liikenteen sillan paikalle. Nykyinen silta puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi korkeampi kevyen liikenteen silta, jonka alle tulvaportti ja pumppaamo sijoittuvat. Sulkuportit tulevat olemaan ruostumatonta terästä ja pumppaamo ja silta teräsbetonia.

Rakennushankkeen alustava kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Summa sisältää tulvaportin, pumppaamon ja sillan rakentamisen sekä puiston ennallistamisen.

Myös kevyen liikenteen väylät vaurioituisivat, jos ne jäisivät pitkäksi aikaa tulvaveden alle. Alueen pysäköintilaitoksen toiminta häiriintyisi tulvatilanteessa.

Kun meritulvatilanteessa merenpinta ylittää normaalitason metrillä, Töölönlahti eristetään Eläintarhanlahdesta sulkemalla tulvaportti.

Hulevedet ovat lisähaaste

Merivesitulvat tuottaisivat pahimmat vahingot, mutta todennäköisin ilmastoriski Helsingissä on kuitenkin pitkäkestoisesta rankkasateesta johtuva hulevesitulva.

Ja vettä Helsingissä tulee satamaan nykyistä enemmän.  Suomen vuotuinen sademäärä kasvaa vain noin 8 prosenttia. Jos päästöt kasvavat nykytahdilla, sademäärän kasvu on 20 prosenttia.

”Vesi löytää yllättäviin paikkoihin. On erittäin hankalaa ennustaa tarkasti, mihin saderintama iskee ja mihin hulevesi loppupeleissä valuu”, Lindberg kertoo.

Ennakkovaroitus isosta myrskystä tulee viranomaisille jo päiviä etukäteen, mutta on haastavaa ennakoida, mitkä ja missä vaikutukset tarkalleen ottaen ovat.

Siksi on tärkeää parantaa ennustettavuutta, jotta pelastuslaitos ja muut toimijat voisivat mahdollisimman paljon ehkäistä tuhoja ennalta.

Vanha putkisto lisäriesana

Kaupunkitulvien vahinkojen ennustettavuutta kehitetään Ilmatieteen laitoksella helmikuussa alkaneessa EU-rahoitteisessa projektissa. Lindberg pitää hanketta hyödyllisenä. Muutamakin tunti lisää reagointiaikaa olisi iso apu.

Hulevesitulvien riskejä lisää Helsingin kantakaupungin vanha 1800-luvulla rakennettu viemäriputkisto. Se on paikoin huonokuntoinen.

Helsingissä on runsaasti maanalaista infrastruktuuria, jota tulisi suojata tulvatilanteessa. Suojattavat kohteet tulisi Sami Lindbergin mukaan kartoittaa paremmin.

”Hulevesitulvien osalta on tosiaan haaste, että rankkasateet ovat kovia ja hyvin paikallisia. Pitäisi kartoittaa kriittiset kohteet ja arvioida, millaista vahinkoa rankkasateet voivat niille aiheuttaa”, sanoo myös HSY:n ilmastoasiantuntija Maaria Parry.

Pääkaupunkiseudun alueella ollaan laatimassa yhteistä hulevesitiedon hallinnan järjestelmää. Siitä voidaan tarkistaa tulvareitit, kun rakennetaan uutta, jotta reittejä ei tukita rakentamisella. Järjestelmä palvelee myös pelastuslaitosta.

Samalla pitää huolehtia, että tulvia torjutaan monipuolisesti, myös viherrakentamisella.

”Mitä enemmän asfaltin sijasta voidaan laittaa vihreää, sitä parempi. Kaikki olemassa oleva viherrakenne kannattaisi säilyttää aina kun mahdollista”, sanoo ympäristösuunnittelija Susanna Kankaanpää Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.