Hienojakoisuutensa vuoksi tämä pöly voi päästä tunkeutumaan hengitysteissä syvälle keuhkorakkuloihin asti ja aiheuttaa muun muassa kivipölykeuhkosairautta (silikoosi) ja keuhkosyöpää.
Raksystemsin mukaan rakennusalalla altistuu lähes 40 000 työntekijää altistuu vuosittain kvartsipölylle esimerkiksi julkisivusaneerauksessa, betonin työstössä ja muuraustöissä.
Työperäistä sairastumista eniten rakennusalalla
”Ammattiluokittain tarkasteltuna työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todetaan lukumääräisesti eniten juuri rakennustyöntekijöillä”, kertoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n sisäilma-asiantuntija, FT Anna Kokkonen.
Viimeisimmän ammattitautijulkaisun, vuodelta 2015 peräisin olevan tilaston (Työterveyslaitos 2019) mukaan oli kaikenikäisillä vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä 35 tapausta, joista kaksi oli kvartsipölyn ja loput asbestin aiheuttamia. Työikäisillä vahvistettiin kaksi kivipölykeuhkotapausta (silikoosia).
Uusi raja-arvo tuli voimaan
Vuoden alusta voimaan astuneella asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (VNa 1267/2019) tartutaan entistä tiukemmin työterveyden edistämiseen myös rakennusalalla.
1.1.2020 alkaen alveolijakeiselle kvartsipölylle on annettu voimaan kahdeksan tunnin sitova raja-arvo (0,1 mg/m3). Rakennushankkeissa rakennuttajalla, päätoteuttajalla ja työnantajilla on velvollisuus huolehtia, etteivät työntekijät altistu rakennustyössä esiintyville syöpävaarallisille aineille.
”Käytännössä alveolijakeisen kvartsipölyaltistumisen ehkäisy edellyttää työmailla kaikissa kvartsipölyä muodostavissa työvaiheissa työvälineisiin liitettävien kohdepoistojen käyttöä, jotta muodostuva pöly poistetaan suoraan pölylähteestä”, Kokkonen jatkaa.
Koneissa ja ilmankäsittelylaitteissa tulee olla korkean erotusasteen HEPA-suodattimet, jotta ilmavirrassa olevat kvartsipölyhiukkaset jäävät suodattimelle eivätkä palaudu tiloihin. Pölyävät työvaiheet on osastoitava erilleen muusta työmaa-alueesta, jotta estetään pölyn leviäminen työvaiheesta toiseen.
Huolimatta tehokkaista kohdepoistoista kaikkein pölyisimmissä työvaiheissa kvartsipölyaltistuminen voi olla merkittävää, minkä vuoksi hengityksensuojainten käyttötarpeet on tunnettava.
Pieni pöly, iso haitta
Rakennusalan pölyntorjunnan kehittämisessä on Raksystemsin mukaan havaittavissa positiivista virettä, vaikka edelleen työpaikkaselvitysten yhteydessä rakennusalalla todetaan merkittävää tai liiallista altistumista syöpävaaralliselle kvartsipölylle.
Mikäli rakennustyömaan pölyntorjunta ei ole kokonaisvaltaisesti hallinnassa, pienen hiukkaskokonsa vuoksi kvartsipöly jää leijumaan työmaa-alueen ilmaan ja leviää ilmavirtausten mukana hallitsemattomasti työmaa-alueen sisällä.
”Nyrkkisääntönä voisi pitää, että mitä enemmän pölyä pääsee leviämään työmaan ilmaan, sen vaikeampaa pölyn poistaminen ilmasta on”, Kokkonen selventää.
Rakennustyömaan muuttuva työympäristö haastaa pölyntorjunnan ennakointiin osana työturvallisuuden riskienhallintaa. Työmaalla tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota myös vähemmän pölyävää työtä tekevien työntekijöiden altistumisen estämiseen.
Puutteellisen pölyntorjunnan vuoksi korjausrakennushankkeissa myös viereisten tilojen käyttäjät voivat altistua kvartsipölylle.
Yhteistyössä pölyä vastaan
Viime vuosina työmaille on jalkautunut esimerkiksi ilmankäsittelylaitteiden ja pölyn leviämisen osalta tehokkaita pölyntorjunnan ratkaisuja sekä tekniikan että työtapojen osalta. Työmailla on jo pölyntorjunnan osaavaa ja valveutunutta työnjohtoa, Raksystemsistä arvioidaan.
”Etenkin omasta ja työkaverin työterveydestä välittävät työntekijät ja heidän asenteensa ja toimintatavat edistävät työpaikan pölyntorjuntaa. Parhaimmat pölyntorjunnan kehitysideat tulevatkin usein työntekijöiltä osallistavalla toimintakulttuurilla”, Kokkonen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jopa 40 000 rakennusalan työntekijää altistuu vuosittain syöpävaaralliselle kvartsipölylle, Raksystemsistä arvioidaan”