Kokeile kuukausi maksutta

Koronavirus sai asunnon ostajat ja myyjät linnoittautumaan koteihinsa

”Poikkeusolojen vaikutukset tulevat varmasti näkymään väliaikaisesti asuntokaupan kappalemäärissä”, toteaa Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL:n jäsenkyselyn mukaan koronaviruskriisillä on toistaiseksi ollut vain vähäisiä vaikutuksia asuntokauppaan.

SKVL kyseli asiaa jäseniltään maanantaina 16.3. Kyselyyn vastasi 90 prosenttia SKVL:n yli 400 jäsenyrityksestä, joissa työskentelee lähes 1 600 välittäjää.

Viime viikonloppuna järjestettiin todennäköisesti viimeiset julkiset asuntonäytöt. Välittäjien mukaan viikonloppu oli yllättävän vilkas. Sitä vastoi yksityisesittelyjen määrissä ei ole havaittu kasvua, sillä poikkeusolot tuovat nyt rajoituksia kaikkiin lähikontakteihin.

Kyselyyn vastanneista välittäjistä 60 prosenttia ei ole huomannut muutosta ostotarjouksien määrässä, 9 prosenttia on huomannut vilkastumista, 19 prosenttia lievää hiljentymistä ja vain 12 prosenttia merkittävää hiljentymistä.

Vastaavat luvut uusissa toimeksiannoissa ovat 7 prosenttia kasvua, 56 prosenttia ennallaan, 24 prosenttia lievää laskua ja 14 prosenttia suurempaa hiljentymistä.

Ostajat ovat siis edelleen ostohaluisia, mutta myyjät empivät. Tämä on SKVL:n mukaan luonnollista, sillä monet vanhemmat myyjät ovat varovaisia epidemian suhteen ja odottavat tilanteen normalisoitumista.

Asunnon ostajat ovat netissä

Asunnonostajat ovat nyt kotona, ja liikenne asuntoasioissa netissä on vilkasta. Sähköinen asioiminen on viikossa kasvanut 24 prosenttia, ja puhelimitse tapahtuneet yhteydenotot 23 prosenttia.

Välittäjät ovat hyvin varustautuneita sähköisillä työkaluilla, ja suuri osa asunnonvaihtoprosessista voidaankin hoitaa etätyökaluilla. Käytännössä ostajan on kuitenkin syytä tutustua kaupan kohteeseen paikan päällä ennen ostotarjouksen tekemistä. Tämä on mahdollista toteuttaa tämänhetkisten poikkeuksellistenkin olosuhteiden vallitessa viranomaisten määräyksiä noudattaen.

Noin 20 prosenttia ostajista ja myyjistä oli ilmoittanut, että ei uskaltanut tehdä toimeksiantoa tai tarjousta epidemian takia.

”Poikkeusolojen vaikutukset tulevat varmasti näkymään väliaikaisesti asuntokaupan kappalemäärissä, mutta kuluttajien usko tulevaisuuteen on vahva ja asuntokaupan kasvu viime vuoden jälkipuoliskolla ja alkuvuoden 2020 aikana jatkuu tämän ennusteen perusteella, kun tilanne normalisoituu”, toteaa Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

”Nyt osapuolet ovat linnoittautumassa asuntoihinsa ja etsivät kodin turvassa netistä uusia kotejaan. Toivomme myyjiltä ja ostajilta malttia oman asuntokauppansa toteuttamisessa. Välittäjät ovat tavattavissa netin ja puhelimen kautta ja tekevät kaikkensa, että kaupat saadaan järjestettyä poikkeusolosuhteissa”, Mannerberg sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Koronavirus sai asunnon ostajat ja myyjät linnoittautumaan koteihinsa”

  1. Asuntokauppa jatkuu normaalisti, esittelyissä keskitytään yksittäisiin näyttöihin. Ostaja-asiakkaat saa jopa parempaa palvelua kuin normaalitilanteessa ja tämä sopii ainakin minulle

    1. Asuntokauppa ei todellakaan jatku normaalisti, koska tulevan laman myötä ostolaita putoaa paljolti pois. Mutta haaveissaan on tietenkin hyvä elää.

  2. Asuntovälityksen kannalta tilanne on nyt erikoinen. Markkinatilanne on kuukaudessa muuttunut niin paljon, että yli kuukauden takainen kauppahintojen historia ei välttämättä kuvaa tämänhetkistä markkinahintatasoa. Mistä ihmiset ovat uudessa tilanteessa valmiita maksamaan aiempaa enemmän? Mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan aiempaa vähemmän? Mistä myyjät ovat uudessa tilanteessa valmiita luopumaan aiempaa kalliimmalla? Mistä aiempaa halvemmalla? Miten eri kaupunginosien suhteelliset arvostukset muuttuvat tilanteen myötä?

    Kuinka valtava menossa oleva yt- ja sitä ehkä seuraava lomautusaalto vaikuttaa siihen, että miten iso ostolaita loppuvuonna 2020 on olemassa? Lomautetut eivät kovin helposti saa pankista asuntolainaa, vaikka asunnon haluaisivatkin ostaa. Entä mitä se vaikuttaa asuntojen myyntihalukkuuteen tai vuokrien maksuvalmiuteen? Kuinka monet velkaantuneimmat toimijat joutuvat lähitulevaisuudessa realisoimaan asuntoja tai kiinteistöjä ilman mahdollisuutta odottaa, nouseeko asuntojen kysyntä ja hinnat takaisin entiselleen, mikä voi tiputtaa hintatasoa? Miten vaikkapa taloyhtiön omistama kivijalan liiketila vaikuttaa taloyhtiön asuntojen markkinahintaan silloin, jos on todennäköistä, että liiketilan nykyinen vuokraaja ajautuu konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, jolloin sille kertyneitä vuokra- tai vastikevelkoja voidaan pyyhkiä konkurssiin tai yrityssaneeraukseen asetettaessa pysyvästi pois, mikä siirtää ne käytännössä muiden osakkaiden maksettaviksi? Taloyhtiö voi omistamiensa liiketilojen osalta joissain tilanteissa kenties joutua maksamaan omasta pussistaan vielä liiketilan tyhjentämisen ja kunnostamisenkin aikanaan, mikäli tilojen käyttäjä menee konkurssiin, eikä pesän varat siihen riitä. Asuntomarkkinoilla ei ainakaan maallikkojen toimiessa ostajina ja myyjinä ole totuttu huomioimaan esimerkiksi taloyhtiöiden liiketilojen käyttäjien konkurssiuhkia, mutta uudessa tilanteessa sellaisiakin asioita pitäisi ehkä osata huomioida asunnoille osto- ja myyntitoimeksiantoja tehtäessä, mikä voi nyt muuttaa välittäjään kohdistuvia informointitarpeita.

  3. Mielestäni suuri yleisö ei ymmärrä tilanteen koko kuvaa – tai sitten ei vain halua ymmärtää. Kaikki ovat eläneet käytännössä viimeiset 20 vuotta täysin ylivelaksi – yksityset, yritykset, valtiot jne. On jopa hämmentävää huomata, etteivät ihmiset tajua mitä taloudessa todella on tapahtunut ja tulee tällä menolla tapahtumaan.

    Fed ja EKP ovat jo nyt elvyttäneet – tai oikeastaan ”elvyttäneet” – 2008 lamasta lähtien, laihoin tuloksin. Elvytys ei ole enää elvytys, vaan säännöllinen toimi. Kansantalouden perusviisaus on, että talouskasvu hiipuu tai alkaa hiipua, kun julkinen velka ylittää 90% BKT:sta. Jo viime vuoden puolella – kauan ennen näitä QE-operaatioita yms. ”elvytystä” USA:n julkista taloutta analysoiva CRFB arvioi, että Yhdysvaltojen julkinen velka nousee yli 100% BKT:n suhteutettuna vuoteen 2029 mennessä. Vielä silloin uskottiin, ettei velkapommi ehtisi räjähtää nykyisen presidentin kaudella. Kongressin puolueeton budjettiviranomainen (CBO) taas arvioi viime vuonna, että alijäämä tulee nousemaan tällä menolla jopa 9% vuoteen 2049 mennessä ja liittovaltion velka nousisi yli 140% BKT:n. Velkaa velalle. Kestämätön tilanne.

    Mitä sitten tapahtuu tällaisissa kriiseissä typpillisesti. Pankit kiristävät lainoitusperiaatteitaan, erityisesti pienille yrityksille ja kotitalouksille. Julkisen velan kasvu lisää edelleen verotuspainetta, muuttaa investointihalukkuuden säästämishalukkuudeksi kiihdyttäen ja syventäen entisestään lamaa – ja niin edelleen. Ketkä ovat meillä niitä, jotka sitten ostaisivat asuntoja? Valmiiksi läpeensä velalla kyllästetyt nuoret perheet? Velkaa on asunnosta, sijoitusasunnoista, autoista, kulutustavaroista pikavippeineen yms. Vai jotkut muut, joilta edellinen – tai edelliset lamat veivät mahdollisuuden päästä mukaan työelämään?

    Historia opettaa kuplista. 2000-luvun IT-kupla – tai Dotcom -kuplan jälkeen uusi kupla alkoi kehittyä asuntomarkkinoille, joka löysi sopivan puhkaisupiikkinsä subprime-kiinnelainojen kautta 2008. Nyt meillä on lähinnä ”kaiken kupla”, jonka puhkaisuun riitti mikä tahansa piikki. Asuntokuplan aikaan subprime-ongelmat olisivat jääneet lähinnä amerikkalaisten sisäiseksi ongelmaksi, mutta investointipankkien johdannaisten myötä niistä tuli koko maailmantalouden puhkaisupiikki. Nyt nähdään sitten totuudenmukainen kuva siitä, kun kaikki on yhä enemmän toisiinsa sidoksissa.

    Case-Shillerin indeksin mukaan amerikkalaisasuntojen arvo nousi 2000-2005 vuosien aikana yli 50%. Mitä on tapahtunut meillä – kiitos matalien, ”halpojen” korkojen ja ylenmääräisen velanoton myötä? Monet kotitaloudet ovat käyttäneet lyhennysvapaitaan aikaisemmin – kenties osallistumalla nyt romahtaneeseen osakemarkkinaan – tai ostaneet tarvinneet likviditeettia johonkin muuhun?

    Mitä tapahtuu nyt niille, jotka ovat ostaneet uudiskohteen jopa 5 vuoden lyhennysvapailla, jotka alkavat realisoitua myöhemmin? Miten ne, jotka ovat vielä rahastojen vuokratonteilla?

    Meilläkin kasvu on rakennettu pitkälti kotitalouksien kulutuksen varaan, mutta kai jokainen ymmärtää, mitä tapahtuu, kun viikon aikana tulee 100 000 uutta lomautettua ja työttömyys alkaa kasvaa. Yrityksien juoksevat kulut sen kuin kasaantuvat vailla tietoa tulevasta. Tästä tullaankin sitten siihen sykliin, joka meillä on taas edessä – uusi ”elvytys”paketti, lisää QE-opeaatioita ja niin edelleen. Velkaa velan päälle. Kukaan ei tunnu haluavan ymmärää, että kansantaloudet vain köyhtyvät köyhtymistään. Ainoastaan tuottavuuden kasvu voi vaurastuttaa kansantaloutta, mutta Suomessakaan se ei ole aidosti kohentunut.

    Henkilökohtaisesti en löydä yhtään mittaria tai syytä, jotka tukisivat asuntojen hintojen nousua. Se, että jokainen laittaa seteliinsä yhden nollan lisää, ei tee kenestäkään yhtään vauraampaa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat