Lentoasemankortteleiden kaava etenee Malmilla

Kaupungin tavoitteena on käynnistää alueen asuntorakentaminen niin pian kuin mahdollista 2020-luvun alkupuolella. Ensimmäisenä rakennetaan Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden alueet.

Kaupunki haluaa alkaa rakentaa Lentoasemankortteleita Malmilla. Kuva: Voima Graphics Oy / Helsingin kaupunki asemakaavoitus

Malmin lentokentän alueelle suunnitellun Lentoasemankortteleiden asemakaavaehdotus on valmistunut ja menee nyt kaupunkiympäristölautakuntaan.

Lentoasemankorttelit sijaitsevat Malmin lentokentän alueen eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 2 200 asukkaalle. Alueelle tulee pelastusasema, koulu, päiväkoti sekä lähipalveluja. Noin puolet alueesta on viheraluetta. Lentoasemanpuistosta muodostuu koko alueelle rakennettavan puistoverkoston keskeisin viheralue.

Lentoasemakortteista muodostuu monimuotoinen, kestävä, urbaani ja hyviin julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuva alue. Rakentamisen alkuvaiheessa asukkaat käyttävät Tattariharjuntien busseja.  Alueelle on suunniteltu kahta pikaraitiotietä. Ensimmäisenä on alkanut Viikki–Malmi -raitiotien suunnittelu. Myöhemmin tulevaisuudessa suunnitteilla on myös kehämäinen Jokeri 2-raitiotie.

Monimuotoista kaupunkiluontoa

Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue. Lentoasemankortteleiden suunnittelun lähtökohtana on rakennetun kulttuuriympäristöalueen ominaispiirteiden säilyttäminen ja sovittaminen osaksi uutta kaupunkia. Kiitoteiden linjat säilytetään näkyvinä elementteinä Lentoasemanpuistossa ja lentokentälle ominainen avoin maisematila säilytetään matalan kasvillisuuden avulla. Uusi rakentaminen suojeltujen terminaalirakennuksen ja hangaarin läheisyydessä sovitetaan niiden mittakaavaan.

Lentoasemanpuisto suunnitellaan monipuoliseksi julkiseksi tilaksi kaikkien kaupunkilaisten käyttöön eri vuodenaikoja silmällä pitäen. Puistoon rakennetaan suuri kenttä monenlaisiin käyttötarkoituksiin kuten tapahtumille sekä ulkoilu- ja latureittejä, paikkoja urheilulle, kulttuurille sekä vapaalle oleilulle.

Tavoitteena on rakentaa monimuotoista kaupunkiluontoa, luoda uusia ja mahdollisuuksien mukaan säilyttää eliöiden nykyisiä elinympäristöjä, etenkin niittyjä. Puistoon rakennetaan laaja hulevesiallas.

Malmin lentokentän alueella on selvitetty luontoarvoja vuosien ajan. Selvitykset ovat jatkuvia prosesseja ja niitä jatketaan säännöllisin väliajoin.

Mittakaavaltaan vaihtelevaa rakentamista

Suunnitellut asuinkorttelit ovat suuria ja mittakaavaltaan vaihtelevia, rakentaminen on pääosin 4–8 kerroksista. Suurkorttelit mahdollistavat alueen vehreän luonteen säilyttämisen ja edistävät asukkaiden yhteisöllisyyttä.

Lentoasemankortteleiden suunnittelussa edistetään kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita. Kaavassa määrätään viherkerroin kortteleille. Tonteilla täytyy tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja sähköautoille rakennetaan latauspisteitä. Alueelle on suunniteltu puurakentamista sekä viherkattoja.

Mikäli kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen, se tulee julkisesti nähtäville muistutuksia ja lausuntoja varten keväällä. Kaavasuunnitelmaa kehitetään syksyn aikana saadun palautteen pohjalta.

Kaupungin tavoitteena on käynnistää Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen niin pian kuin mahdollista 2020-luvun alkupuolella. Ensimmäisenä rakennetaan Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden alueet.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Lentoasemankortteleiden kaava etenee Malmilla”

  1. Hiilihössötyksestä viis, mutta kyllähän tämä pitäisi vihdoin saada alulle ja MLY:n spedeille laittaa kengänkuvaa persuuksiin. Mokoma elitistinen ja kalapuikkoviiksinen punaniskasakki estää peppukipuisuudellaan usean tuhannen asunnon rakentamisen, ja ovat vielä niin tyhmiä, etteivät edes ymmärrä heille olevan TÄYSIN mahdotonta voittaa riitaansa. Pointit:

    1) Sekä vuokrasopimuksen päättyminen että sanktiona käytetty uhkasakko ovat olleet tiedossa jo vuosia, eli tämä ei todellakaan tullut yllätyksenä.
    2) Uudessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa paikka on merkitty asuinalueeksi, ei enää liikennealueeksi.
    3) Ensimmäiset asemakaavat ovat valmistuneet ja menevät aivan varmasti läpi kaupungin päättävissä elimissä.
    4) Valtio lupasi selvittää korvaavan kentän rakentamista, muttei selvittänyt. Ei ole kaupungin syytä, eikä ongelma, vaikka MLY muuta yrittää toitottaakin.

    Eli syytä olisi poistua ihan kiltisti, koska tulevat häviämiään juttunsa satavarmasti. No, Sairion Esan ulinavastauksia odotellessa täältä tähän 😀

  2. ettekö te Helsingin kaupungin päättäjät ymmärrä ettei Malmin kenttä ei pureta ennen kun löytyy korvaava kenttä löytyy Malmin lentokenttä on historiallinen kenttä sitä ei pureta

    1. Helsingin vastuulla ei ole järjestää korvaavaa kenttää, vaan valtion. Eikä valtion tekemisiä, tai tekemättä jättämisiä, kytketty kentän toiminnan lakkaamiseen millään tavalla. Eli taitaa kyllä se mitään ymmärtämätön löytyä pikemminkin sieltä.

    1. Mahdollisesti hyvinkin näin, mutta valtion tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät sido Helsinkiä siltikään.

    2. Valtio on tehnyt ainakin jotain. Se on tarjonnut ja jakanut parin vuoden ajan rahaa toimenpiteiden tekemiseksi Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. Tuorein avustusrahoitushaku on parhaillaan auki, kuten liikenne- ja viestintäministeriön toissa viikkoisesta tiedotteesta käy ilmi:

      ”Lentopaikoille, joilla harjoitetaan yleisilmailua ja ammatillista yleisilmailua, on jaettavana 2 miljoonan euroa. Avustus on suunnattu ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.

      Hakemukset liitteineen tulee toimittaa liikenne- ja viestintäministeriöön 20.4.2020 kello 16.15 mennessä.”

      https://www.lvm.fi/-/avustukset-lentoasemien-ja-lentopaikkojen-rakentamiseen-ja-yllapitoon-haettavana-1035125

      1. Enemmänkin valtio olisi toki ehkä voinut tehdä. Estettä korvaavien paikkojen muodostumiselle on kuitenkin kai ollut kuntapäässä. Valtio olisi ollut halukas rahoittamaan hankkeita, mutta niitä on aika heikosti ollut tarjolla. Pyhtäätä lähemmäs Helsinkiä, jonne noin 100 km:n etäisyydellä Helsinkiin rakennettua uutta pienlentokoneille suunnattua lentokenttää valtio on jonkin verran avustuksilla tukenut, ei ole ilmeisesti ollut kunnilla halua kaavoituksella mahdollistaa uusia lentopaikkoja. Lentokenttiin liittyy mm. meluvyöhykkeitä, jotka voivat rajata maapohjan käyttömahdollisuuksia myöhemmin. Osa kuntalaisista myös yleensä vastustaa liikennemelua tuovia hankkeita, jonka johdosta niitä on helpointa tehdä paikkoihin, joissa ei ole kauheasti asutusta, mikä puolestaan tarkoittaa etäisyyden muodostumista tiheämmin asutulle pk-seudulle. Valtio ei voi määrätä kaavoista kuntien itsehallinnollisen päätöksenteon ohi kuin kieltävään suuntaan. Valtio ei pysty määräämään ohi kunnallisen päätöksenteon, että johonkin paikkaan täytyisi kaavoittaa ja rakentaa uusi lentopaikka. Lentopaikan muodostuminen vaatii myönteistä kantaa sekä valtiolta että kunnalta.

Vastaa