Puistosairaalaa rakennetaan terveys edellä – korona uhkaa tahdissa pysymistä

Skanskan Puistosairaalan työmaalle Helsingissä aikatauluhaasteita tuo se, että pieni osa virolaisista jäi Viroon ja toisaalta se, että tiukka tahtituotanto voi mennä uusiksi, jos porukkaa olisi sairaana tai karanteenissa.

Vielä talvella Hus-kiinteistöjen Lari Warva, vastaava työnjohtaja Rauno Rahkola sekä työpäällikkö Juha-Matti Kujanpää keskustivat työmaakopissa projektista. Tänään tällaiset keskustelut käydään useimmiten etänä.

Skanskan Puistosairaala-työmaa Helsingin Meilahdessa on kohdannut koronapandemian riskit realistisesti. Kokenut vastaava työnjohtaja Rauno Rahkola on tottunut muuttuviin tilanteisiin ja siihen, että niihin on reagoitava heti ja muutettava toimintasuunnitelmaa tilanteen vaatimalla tavalla.

”Nyt on tietysti poikkeuksellinen tilanne, johon ei ole vertailukohtia. Ykkösasia on luonnollisesti terveys, jonka vaalimista edesauttaa se, että tällä työmaalla on muutenkin totuttu P1-puhtausvaatimusten takia erittäin suureen huolellisuuteen”, Rahkola sanoo.

Työmaan keskimääräinen työntekijämäärä on ollut 185, ja koronarajoitusten alkaessa vaikuttaa lukumäärä oli 170. Virolaisten työntekijöiden osuus on ollut Rahkolan mukaan noin 50. Kun työjakso viime lauantaina umpeutui ja uusi jakso käynnistyi, muutama virolainen työntekijä ei tullut työmaalle Suomen ja Viron välisen lauttaliikenteen hiljennyttyä muun paitsi rahtiliikenteen osalta.

Suurella työmaalla on Rahkolan mukaan normaalia ilman koronatilannettakin, että jonkin verran henkilöitä on kerrallaan vahvuudesta pois esimerkiksi tavallisen flunssan tai muun vastaavan syyn takia.

”Jos tilanne pitkittyy tai muuten vaikeutuu, on mietittävä sitäkin vaihtoehtoa, että suomalaisia työntekijöitä hankitaan tilalle. Mitään neuvotteluja, sopimusten valmistelusta puhumattakaan, tästä ei ole kuitenkaan tarvinnut toistaiseksi tehdä. Seuraamme päivittäin tilannetta ja reagoimme siihen nopeasti, jos on aihetta. Tällä hetkellä hanke etenee täysin normaalisti”, Rahkola toteaa.

Aikataulu on pitänyt

Kun Puistosairaalan työt viime toukokuussa alkoivat, takana oli jo noin puolen vuoden mittainen kehitysvaihe, jonka tavoitteena oli hioa suunnitelmat ja työtavat niin, ettei muutostöitä tarvittaisi. Töiden yhteensovittamisen helpottamiseksi päädyttiin ottamaan käyttöön tahtiaikataulu. Sen toiminen edellyttää, että jokainen aliurakoitsija hoitaa työnsä täsmällisesti ajoitettuna. Jos yksikin lenkki puuttuu silloin, kun on mestaa tehdä oma osuus, tahtiajan edut eivät toteudu. Korona tuo selvän riskin tämän toteutumiselle.

Puistosairaalan työmaa on aikataulussaan. Työmaa tekee kaikkensa, ettei korona häiritse  purkutöiden jälkeen alkanutta tahtituotantoa.

”Toistaiseksi tahtiaikataulu on toiminut kuten pitääkin. Esimerkiksi P1-siivous ja talotekniikkatyöt ovat perättäisiä tahteja. Pitää kuitenkin varautua siihenkin mahdollisuuteen, että jokin työvaihe ei toteudu suunnitellusti. Häiriöiden ilmetessä tahtiaikataulua joudutaan päivittämään tai löytämään keinoja seuraavien tahtien turvaamiseksi”, Rahkola sanoo.

Kokonaisaikataulusta Rahkola ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa huolissaan. Aikaa on elokuuhun 2021. Hän pitää mahdollisena päästä tavoitteisiin myös perinteisellä aikataulunhallinnalla.

”On vain tunnistettava aikataulullisesti kriittisimmät asiat ja paneuduttava niihin riittävän tarkasti. Tällä hetkellä esimerkiksi väliseinä- ja alakattotyöt ovat intensiivisessä vaiheessa. Niitä urakoivissa tiimeissä virolaisten työntekijöiden osuus on vahva. Seuraamme siksi tarkasti koronatilanteen kehittymistä sekä työvoiman saatavuutta mahdollisesti vaikeuttavia määräyksiä.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Puistosairaalaa rakennetaan terveys edellä – korona uhkaa tahdissa pysymistä”

Vastaa