Loka-marraskuussa 2019 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien mediaanipalkka laski 5200 eurosta 5160 euroon kuukaudessa. Mediaanipalkka ja -ikä korreloivat keskenään selvästi. Miesten mediaanipalkka nousi edellisvuodesta, mutta naisten laski, joten miesten ja naisten mediaanipalkat ovat entistä kauempana toisistaan.
Asiantuntijaroolissa miesten mediaanipalkka on 4542 euroa ja naisten 4250 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa miesten mediaani sijoittuu 5727 euroon ja naisten 5455 euroon. Johtopaikoilla mediaanipalkkaero suurenee entisestään: miehillä se on 8854 euroa ja naisilla 7510 euroa kuukaudessa. Kaikkien vastaajien mediaanipalkkoja vertailtaessa miehillä oli vuonna 2019 noin 20 prosenttia korkeampi ja vuonna 2018 noin 18 prosenttia korkeampi palkka kuin naisilla.
Samaan aikaan kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo nousi 5902 euroon, kun se oli vuotta aiemmin 5760 euroa kuukaudessa. Myös keskiarvopalkkoja vertailtaessa palkkaero on kasvanut miesten hyväksi edellisvuodesta. Vakituista kokopäivätyötä tekevien naisten ja miesten keskiarvopalkkojen ero oli viime vuonna noin 29 prosenttia ja vuonna 2018 noin 21 prosenttia. Osittain ero selittyy sillä, että vastaajien joukossa oli enemmän pienipalkkaisia naisia kuin edellisvuonna.
Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.
Suurin osa sai palkankorotuksen
Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 70 prosentilla, pysynyt ennallaan 25 prosentilla ja laskenut kahdella prosentilla. Vastaajista kolme prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai lähes 80 prosenttia vastaajista.
Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 378 euroa ja mediaani oli sama 200 euroa kuin edellisvuonna. Naisista palkankorotuksen sai 78 prosenttia vastaajista ja miehistä 67 prosenttia.
Yli puolet palkankorotuksista perustui yleiskorotukseen ja yli kolmannes henkilökohtaiseen menestykseen eli meriittiin. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa nosti palkkaa 15 prosenttia ja yrityskohtainen korotus 12 prosenttia. Työn vaativuuden arviointiin perustuvalla muutoksella palkankorotuksen sai 11 prosenttia vastaajista, kun sillä ei edellisenä vuonna ollut suurtakaan merkitystä. Muita palkankorotukseen vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen ja lisätutkinto tai -pätevyys.
Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 72 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä, kun luku oli vuotta aiemmin prosenttiyksikön pienempi. Julkisen sektorin tulospalkkioiden keskiarvo oli 2523 euroa, joka on 84 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Yksityisellä sektorilla summa oli 9971 euroa − noin 600 euroa edellisvuotta vähemmän. Mediaani oli julkisella 2054 euroa ja yksityisellä 3200 euroa.
Työtyytyväisyys on korkealla
Tyytyväisyys omaan työhön on korkealla kaikilla mutta etenkin johtotehtävissä työskentelevillä. Heistä 42 prosenttia on työhönsä erittäin tyytyväisiä ja 49 prosenttia melko tyytyväisiä. Keskijohdossa erittäin tyytyväisten osuus on 23 prosenttia, asiantuntijoilla 22 prosenttia ja kaikilla vastaajilla 25 prosenttia. Suurinta tyytymättömyyttä viriää keskijohdon keskuudessa, sillä heistä kolme prosenttia on työhönsä erittäin tyytymättömiä ja 13 prosenttia melko tyytymättömiä.
Työmäärä on 47 prosentin mielestä ajoittain liian suuri ja 14 prosentilla jatkuvasti liian suuri. Samanaikaisesti 35 prosenttia vastaajista pitää työmääräänsä sopivana. Edellisvuoteen verrattuna tilanne on aavistuksen parempi.
Vastaajat kokevat voivansa työskennellä itsenäisesti ja pärjäävänsä työssään. Keskiarvo arvosana-asteikolla 1…5 nousee lukemiin 4,3-4,4. Myös työnantajan odotukset koetaan selkeiksi, ja suurin osa kokee voivansa vaikuttaa hyvin omaa työtään koskevien tavoitteiden asettamiseen.
Esimiehien tuki on vahvaa. Heidän koetaan kohtelevan alaisiaan oikeudenmukaisesti, ottavan huomioon työntekijöidensä ideoita ja tekevän perusteltuja päätöksiä. Hieman petrattavaa on sen sijaan riittävässä palautteen antamisessa ja palkkauksessa sekä sen kannustavuudessa.
Vastaajat edustavat hyvin RILin jäseniä
Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa. Vastaavanlainen selvitys on tehty vuodesta 2002 lähtien.
Vuoden 2019 palkkakyselyn vastausprosentti oli 25, joista miehiä oli 74 prosenttia ja naisia 26 prosenttia. Miesten keski-ikä oli keskimäärin 44 vuotta ja naisten 40 vuotta. Vastaajista 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 20 prosenttia julkisella sektorilla mukaan lukien yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Työsuhteista oli vakituisia 98 prosenttia ja määräaikaisia kaksi prosenttia.
Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisimmin vastasivat 30–39 vuotiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli eniten suunnittelualalta ja teollisuudesta sekä työtehtävien perusteella suunnittelun, projektitoiminnan ja strategisen suunnittelun sekä johtamisen parissa työskenteleviltä. Toimiaseman mukaan innokkaimpia vastaamaan olivat ylemmässä keskijohdossa, asiantuntijatehtävissä tai vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat jäsenet.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusalan miesdiplomi-insinöörien palkat nousivat, naisten laskivat”