Koronakriisi sai euriborit nousuun – asuntovelallinen voi nähdä vaikutuksen lainan kuukausierässä piankin

Suomessa käytetyin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor on noussut lähes nollaan.

Nousu plussan puolelle merkitsisi suomalaisten kuukausittaisten lainanhoitomenojen kasvua.

Asuntolainojen yleisenä viitekorkona käytetyt euriborit ovat nousseet voimakkaasti maaliskuun puolivälin jälkeen.

Jos suuntaus jatkuu, tyypillisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor voi nousta plussan puolelle jo lähiaikoina.

12 kuukauden euribor oli tiistaina –0,11 prosenttia, ja viime viikolla se käväisi vielä lähempänä nollaa. Euriborien nousu plussan puolelle nostaisi lainojen kuukausieriä.

Viime vuosina suomalaiset ovat maksaneet asuntolainoistaan korkoa vain pankin perimän lainamarginaalin verran, koska viitekorot ovat olleet negatiiviset.

Kokonaisuutena suomalaiset ovat nauttineet äärimmäisen halvoista asuntolainoista, sillä marginaalit ovat kovan kilpailun takia olleet pieniä. Uusien asuntolainojen keskikorko oli Suomen Pankin mukaan helmikuussa 0,7 prosenttia.

Ei merkittävää nousua näkyvissä

Pankkien asiantuntijat eivät ennusta merkittävää lainakorkojen nousua jatkossakaan.

Euriborit kuvaavat pankkien välisten lainojen korkoja.

Nyt euriborit ovat nousseet, koska pankkien välisten lainojen riskilisät ovat kasvaneet. Euriborien laskennassa käytettävistä 18 pankista seitsemän on eteläeurooppalaisia, joihin kohdistuu jälleen epäluottamusta.

”Euromaiden yhteinen reaktio koronan vastaiseen taisteluun on ollut laimea, mikä lisää jännitettä eurojärjestelmään”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala muistuttaa, että riskilisien kasvut ovat vielä hyvin pieniä verrattuna esimerkiksi verrattuna vuosien 2008–2009 finanssikriisiin.

”Silloin pankkien välisessä epäluottamuksessa puhuttiin ihan eri tason asiasta. Siitä ei nyt ole kysymys”, Pajala sanoo.

Kuoppamäki arvioi, että 12 kuukauden euribor saattaa käydä plussan puolella, tai sitten ei.

Hän kuitenkin odottaa euriborien laskevan ennen pitkää aiemmille tasoilleen, kun Euroopan keskuspankki ja muut kriisinhoitoon osallistuvat tahot jatkavat markkinoiden vakauttamista ja koronaviruksen aiheuttamia poikkeustoimia saadaan poistettua.

Vaikka asuntolainojen korot nousisivat hetkeksi, Kuoppamäki ei siitä yksin huolestuisi. Muutoksessa puhuttaisiin prosentin kymmenyksistä. Lisäksi monilla velallisilla on lainoissaan korkosuoja.

”Suurempi riski velanhoidolle on taantuma, johon talous syöksyy, ja siihen liittyvä työttömyys”, Kuoppamäki sanoo.

Nordean Pajala muistuttaa, että asuntolainoja myönnettäessä asiakkaiden lainanhoitokyky on jo vuosikausia mitattu 5–6 prosentin korkotasolla. Sen tasoista nousua ei euriboreissa ole hänen mukaansa näköpiirissä.

”Jos kehitys jatkuu lyhyellä tähtäimellä samanlaisena kuin nyt, puhutaan prosentin kymmenyksistä.”

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on vaikuttanut luonnollisesti vaikuttanut myös asuntomarkkinoiden kaupankäyntiin. Pajala sanoo, etteivät asuntolainamarkkinat ole kuitenkaan jäissä.

”Asiakkaat lähestyvät meitä aktiivisesti ihan samanlaisilla toiveilla ja kysymyksillä kuin aikaisemminkin. Ehkä tämä aiheuttaa sen, että joku miettii asunnon oston ajallista siirtämistä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Koronakriisi sai euriborit nousuun – asuntovelallinen voi nähdä vaikutuksen lainan kuukausierässä piankin”

  1. Ei taida nyt sittenkään euriborit ylittää vähään aikaan nollan rajaa. EKP laski pankkilainansa koron tänään peräti -1,0 %:n tasolle. Markkinat ennakoivat toimia jo pari päivää aiemmin. EKP siis maksaa nyt 1 prosentin korkoa pankeille, jotka suostuvat ottamaan siltä lainaa. Jos pankki lainaa summan toiselle pankille, peritään euriborin tasoista korkoa keskimäärin, ja kuluttaja-asiakkailta ja yrityksiltä peritään pääasiassa 0 % + marginaali. Esim. 0,5 %:n marginaalilla pankki voi tienata nyt 1,5 %, jos saa oman rahansa -1,0 prosentin korolla. Tuon EKP:n ratkaisun jälkeen talletusasiakkaista pankeille on melkeinpä vain tuottoja vähentävää haittaa, kun rahaa saa nyt keskuspankista niin paljon nollakoron alle. Ennätyshalpa lainaraha nostaa nyt myös mm. pörssejä.

    Saa nähdä, mitä se saa aikaan asuntolainamarkkinoilla. Toisaalta työttömyys vähentää ostajakysyntää ja valmiutta maksaa vuokria, toisaalta taas negatiiviseen hintaan saatavissa oleva keskuspankkiraha pakottaa sijoittajia työntämään rahaa johonkin, mikä vähintään edes säilyttää arvonsa. 0 prosentin tuottokin voi olla jonkun sijoittajan näkökulmasta nyt hyvä tuotto, jos se itse maksaa rahoituksestaan riittävän paljon alle nollan prosentin olevaa korkoa. Rahoitusmarkkinat ovat muuttumassa entistäkin erikoisemmiksi.

Vastaa