Teollisuuden komponenttipula voi EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan vielä paheta tuotanto-ongelmien takia. Euroopassa korona on jo sulkenut tehtaita.
Ongelmat alkoivat näkyä jo tammikuussa Kiinan pahentuneen koronakriisin myötä.
”Sielläkään tilanne ei ole ohi, sillä toimitusketjut ovat vielä vakavasti häiriöiden piirissä.”
Mahdollista on hänen mukaansa, että asiakkaat ryhtyvät myös perumaan teollisuuden tilauksia. Toistaiseksi tällaista ei ole laajamittaisesti nähtävillä.
Komponenttipula voi ajan mittaan häiritä Suomenkin rakentamista. Toisaalta tarvekin voi vähentyä työmailla, jos niitä hiljenee ainakin Etelä-Suomessa muun muassa työvoimapulan takia.
Moni virolainen jäi Suomeen, kun maa laittoi rajansa kiinni. Moni voi kuitenkin haluta palata kotimaahansa, jos kriisi pitkittyy.
Euroopan pankkijärjestelmä ”ei aivan huonossa kunnossa”
Pakarinen kiittelee sitä, että tuotanto- ja kysyntäongelmien lisäksi talousketjun kolmas lenkki ei ole vielä oireillut: finanssimarkkinat.
”Olisi hyvä, jos rahoituksen häiriöt pystyttäisiin välttämään tässä tilanteessa. Jos se vielä tähän tulisi, tilanne olisi todella vakava.”
Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset ovat varsin velkaantuneita. Jos talous heikkenee, niillä alkaa olla velanhoidossa ongelmia.
Lisäksi rahoitusmarkkinoilla on siellä herännyt epävarmuus yritysten toimintakyvystä, joten uusien yrityslainojen korot ovat ampaisseet nousuun.
Pakarinen muistuttaa, että Euroopassa pankkijärjestelmä on finanssikriisin jälkeen paremmassa kunnossa. Huippukunnossa se ei ole, muttei ”aivan huonossakaan”.
Monessa maassa valtio on lähtenyt tukemaan yrityksiä koronakriisin yli. Pakarisesta tässä suurin kysymys on se, kuinka nopeasti apu menee perille.
Pakarinen: Hyvä, että rakentaminen tasaantui
Pakarinen toimi pitkään Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistina.
Rakentaminen tuli hänestä koronakriisiin melko hyvässä tilanteessa. Aloitusten määrä oli kasvussa. Pakarisesta rakentaminen näyttäytyi alkuvuonna liiankin hyvänä.
Hänestä hyvä kuva johtui ainakin osittain Etelä-Suomen lämpimästä ja vähälumisesta talvesta, minkä takia etelässä rakennettiin täydellä kaasulla.
”Keväällä nähdään, miten vilkasta aktiviteetti oikeasti on. Tulevatko ne normaalit vilkkaat kuukaudet myöhemmin.”
Tammikuussa aloituksia oli noin 45 000, kun niitä nyt on noin 40 000.
Pakarisen mukaan voi olla hyväkin, että kiivain rakentaminen ehti hieman tasaantua ennen kriisiä. Rakentaminen ei enää vaadi aivan niin paljon tekijöitä ja tuotteita.
Hänestä ensisijaisia kärsijöitä kriisissä ovat tähän asti olleet aloista majoitus- ja ravitsemusala, rakentaminen on ainakin alussa päässyt vähemmälle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rahoituksen häiriöt voisivat suistaa talouden laajamittaiseen kriisiin – ”Jos se vielä tähän tulisi, tilanne olisi todella vakava””