”Kriisi on vasta alkuvaiheessa ja vaikutuksia on todella hankala arvioida. Vaikutukset riippuvat rakennusalalla olennaisesti kriisin kestosta ja toipumisen muodosta”, Vihmo kuvailee koronaviruksen aiheuttamia vaikutuksia.
Arvioiden vaikeus ei ole ihme, sillä kriisi on edennyt myös Suomessa nopeaa vauhtia. Viimeisin käänne on hallituksen eilen päättämät uudet toimet, jotka muun muassa kieltävät yli kymmenen henkilön kokoontumiset.
Vihmo nostaa työvoiman saatavuuden rakennusalan kannalta keskeiseksi kysymykseksi lyhyellä aikavälillä. Työntekijöiden oman sairastumisen lisäksi tilanteeseen vaikuttaa perheenjäsenten tilanne.
Epävarmuutta liittyy esimerkiksi siihen, miten tiukkaa ohjeistusta viranomaiset antavat. Jos työmaalla löytyy yksi tartunta, pysäytetäänkö koko työmaa?
Rajojen sulkemisella on iso vaikutus ulkomaisen työvoiman osalta. Etelä-Suomessa tämä voi olla ongelma, sillä siellä ulkomaisten työntekijöiden osuus on merkittävä.
Ei heti materiaalipulaa
Vihmon mukaan näyttää siltä, että materiaaleista ei tule aivan heti pulaa. Tosin jostain kriittisistä tuotteista voi tulla nopeastikin niukkuutta.
”Isossa kuvassa materiaalit riittävät. Kotimaisuusaste on rakentamisessa korkeampi kuin monilla muilla teollisuuden aloilla. Toukokuuhun voisi osua pulaa joistakin materiaaleista pienessä mitassa.”
Koronaviruksen aiheuttaman kriisin vaikutukset säteilevät kuitenkin laajalle ja ennalta arvaamattomiin tekijöihin. Esimerkiksi korjausrakentamisen osalta Vihmo pohtii, pääsevätkö työntekijät enää koteihin tekemään remontteja.
Sairaalatyömaa on esimerkki yllättävästä tilanteesta. Sairaala haluaa keskeyttää rakennushankkeen ja laittaa työmaan häiriötekijänä tauolla vähäksi aikaa. Eikä kyse ole siitä, että yksittäisen työmiehen pelättäisiin levittävän virusta.
Rakentaminen selviää muita helpommalla?
Rakentaminen eroaa kuitenkin Vihmon mukaan positiivisella tavalla muista aloista.
”Kun työmaa on aloitettu, ei vedetä huppua päälle. Rakentaminen on poikkeuksellinen ala tässä mielessä.”
Kriisiin lähdettiin hyvistä asemista, sillä aloituksissa tuli vielä viime vuoden lopulla pieni nousu. Ilman koronaa alkuvuosi olisi mennyt RT:n ennustetta paremmin.
”Lyhyestä kriisistä olisi mahdollista selvitä monia muita toimialoja paremmin. Rakentaminen on toimialana erilainen. Tämä on kotimaista toimintaa.”
Vihmo kuitenkin korostaa ennustamisen vaikeutta.
”Vaikutuksia on ihan mahdotonta arvioida. Miten arvioit esimerkiksi sen, miten ihmisten inhimillinen tuska vaikuttaa asioihin?
Asuntohintoihin ei oleellista vaikutusta
Rahoitusmarkkinoiden tilanteella on vaikutusta rakennusalaan. Luottamuksen putoaminen yhdistyy rajuun velkaantumiseen maailmalla.
Toisaalta kiinteistöt ja asunnot voisivat olla lyhyessä kriisissä turvasatama. Rahoituksen osaltakin kriisin kesto on Vihmon mukaan avaintekijä.
Lyhyessä kriisissä asuntohinnoissa ei tapahdu Vihmon arvion mukaan oleellista muutosta. Eriytyminen jatkuu. Kaupungistuminen ja nollakorko palaavat määrittäviksi tekijöiksi kriisin jälkeen.
Mitä tapahtuu Suomen taloudessa
Maailman yleistä taloustilannetta kuvaa Vihmon mukaan paniikki, jollaista ei ole nähty finanssikriisin jälkeen.
”Maailman taloudessa on tapahtunut äkkijarrutus. Lyhyessä kriisissä vaikutukset voisivat jäädä Suomessa rajallisiksi, kun täällä ei ole isoja kuplia. Työllisyyden ja yritysrahoituksen ylläpitäminen nousevat keskiöön.”
Vihmo pohtii, voisiko Suomen talouden tulevaa tilannetta kuvata V-, U- vai L-kirjaimen muotoisella käyrällä.
”Etla tuoreen ennusteen mukaan Suomen tuotanto toipuisi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ja kriisistä tulisi siten V:n muotoinen. Riski kovasta pudotuksesta on kasvanut viime viikkoina selvästi, mutta finanssikriisin toisintoa ei kuitenkaan olisi näköpiirissä. Ennusteen mukaan bkt supistuisi kuluvana vuonna 1-5 prosenttia eli pahimmillaankin vain puolet finanssikriisin kovimpaan pudotukseen verrattuna.”
RT perusti koronaryhmän
RT:ssä on perustettu koronavirustilanteen vuoksi kaikki toimialat kattava työryhmä. Se seuraa tilanteen kehittymistä yhdessä EK:n asiantuntijoiden kanssa ja laatii tarvittavat lisäohjeistukset jäsenyrityksille.
Jutussa on täsmennetty Jouni Vihmon suhdannearvioita 17.3.2020 kello 14.00.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Matkustusrajoituksia, karanteeneja, sairastumisia – ”Työvoiman saatavuus nousee keskeiseksi kysymykseksi””
Tuleekin Ylessä ja MTV:ssä kirkuva työvoimapula!