Pohjolan pisin kevyen liikenteen riippusilta valmistuu Iijoen Jakkukylään

Silta ylittää Iijoen Jakun koulun kohdalta. Sillan alapinta on 4,6 metriä Iijoen keskiveden yläpuolella.

Alpeilla on vastaavan mittaisia riippusiltoja, mutta niissä kansi roikkuu. Jakkukylän sillan kansi on suora, joustava teräsritilärakenne.

Kannen hyötyleveys on 1,5 metriä. Se riittää hyvin kävelijöille ja pyöräilijöille. Sillan painorajoitus on 250 kilogrammaa neliömetriä kohden.

Silta oli kyläläisten vuosikymmenten haave

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja siltahankkeen isä Hannu Kaisto kertoo, että jakkukyläläiset ovat haaveilleet sillasta 1950-luvulta lähtien, sillä joki jakaa 400 asukkaan kylän kahtia. Pisimmällä suunnitelmat olivat 1980-luvulla, mutta maantiesilta ei silloin osoittautunut realistiseksi.

Vuonna 2016 kyläyhdistyksessä nousi esiin idea, että paikalle voisi sopia kevyen liikenteen riippusilta. Se maksaisi vain viidesosan siitä mitä betonisilta.

Metsähallitus oli tehnyt vastaavia, joskin vain 50-metrisiä riippusiltoja. Sieltä tuli kuitenkin arvio, että kyllä pidemmänkin sillan rakentamiseen löytyy Suomesta osaamista.

Suunnittelua kysyttiin sitten tunnetuimmilta siltasuunnittelutoimistoilta. Valituksi tuli Sweco, jonka havainnekuva miellytti Kaiston mukaan myös visuaalisuudellaan.

Pertti Kaistan suunnittelema silta on teräsrakenteinen, kuumasinkitty riippusilta, jossa on pystysuuntaiset, teräksiset riippuköydet ja molemmin puolin kantta vaakatasoiset haruskaapelit, jotka estävät sillan heilumisen ja notkumisen.

Sipilä lupasi valtion tuen siltahankkeelle

Enää puuttui raha ja rakennuttaja. Ii ilmoitti olevansa valmis maksamaan puolet kustannuksista, koska silta säästää 35000–80000 euroa koulukuljetuskustannuksia vuodessa. 80 koululaisesta puolet asuu joen toisella puolella. Heitä on jouduttu kuljettamaan veneellä toiselle puolelle. Talvella käytössä on jäätie, mutta heikkojen jäiden aikaan on käytössä ollut myös 15 kilometrin kiertomatka taksilla lähimmän sillan kautta. Koulukuljetuksissa autoilua on kertynyt päivittäin jopa 100–150 kilometriä.

Siltahanketta lähti tukemaan myös silloinen pääministeri Juha Sipilä, jonka vaalipiiriin Jakkukylä sopivasti kuuluu. Hän oli luvannut jo paljon isommat rahat kotipaikkansa Kempeleen ja Kemin välisen tien kunnostukseen ja Hailuodon siltojen rakentamiseen.

Sipilä lupasi hankkeen tukemiseksi järjestetyssä polkupyöräilytempauksessa, että jos kyläläiset saavat kerättyä 10 prosenttia sillan kustannuksiksi silloin arvioidusta 500000 eurosta, valtio maksaa 40 prosenttia. Sipilä puhui hövelisti jopa EU:n tuesta hankkeelle.

Keräys onnistui hyvin, sillä lähes sata ihmistä sekä 17 yritystä olivat valmiita ostamaan nimellään varustetun laatan, joka on tarkoitus kiinnittää siltaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Väylävirasto myönsivät vuoden 2018 kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta sillalle 271800 euron rahoituksen.

Iin kunnan maaperätutkimuksissa ja yleissuunnittelussa oli varmistettu, että puolen miljoonan euron kustannusarvio pitää.

Urakkahinnat ylittivät roimasti budjetin

Urakkatarjouksia saatiin kuudelta Rala-pätevyyden omaavalta urakoitsijalta. Halvin tarjous oli 780000 euroa eli selvästi yli arvioidun, mikä ei julkisissa hankkeissa ole mitenkään tavatonta. Sillan kokonaishinnaksi muodostui näin 850000 euroa.

Hannu Kaisto arvioi, että silta on niin erikoinen, että urakoitsijat laittoivat siihen paljon riskivarausta. Kyläyhdistys onkin kääntynyt uuden hallituksen puoleen, jotta se nostaisi tukeaan.

Rakentamaan marraskuussa 2019

Vaikka rahoitus olikin hieman auki, rakentaminen käynnistyi marraskuussa 2019 perustustöillä. 20 metriä korkeiden teräspylonien pystytys käynnistyi helmikuussa. Ne toimitti joensuulainen Hestek. Siltakansi ripustettiin 52 millimetrin vahvuisten teräsköysien varaan.

Rakennustöistä on vastannut oululainen Mestek ja sillan metallirakenteiden kokoamisesta ilomantsilainen sillanrakentaja Kari Lyytikäinen, jonka referenssinä oli myös Kristiinankaupunkiin tehty 55 metriä pitkä riippusilta.

Helmikuussa työt olivat pari viikkoa myöhässä. Työ eteni Lyytikäisen mukaan muutaman viikon aikataulustaan myöhässä. Hän aprikoi Kalevan haastattelussa, ehditäänkö siltakantta rakentaa Iijoen jään päältä.

”Jäästä olisi ollut apua, mutta kelit ovat kulumassa loppuun”, Lyytikäinen sanoi poikkeuksellisen talven olosuhteista.

Huhtikuussa rakennustöissä oli tauko jäiden lähdön vuoksi. Tavoitteena on silti, että silta valmistuisi elokuussa ennen koulujen alkamista.