Kokeile kuukausi maksutta

Suojellusta Kansallisteatterista puretaan osa – Arkkitehdit ovat kauhuissaan: ”Ihan kuin 1960-luku olisi tullut takaisin”

Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema asemakaavalla suojeltu 1930-luvulla valmistunut Kansallisteatterin väliosa puretaan todennäköisesti talven aikana.

Suomen Kansallisteatterin pääsisäänkäynti. Kuva: Kalle Koponen HS

Asemakaavalla suojellusta Kansallisteatterin rakennuksesta puretaan 1930-luvulla rakennettu väliosa teatterin peruskorjauksen yhteydessä.

Tilalle rakennetaan uusi väliosa, joka laajenee Itäisen ja Läntisen Teatterikujan puoleisiin syvennyksiin.

Väliosa puretaan todennäköisesti talven aikana. Museovirasto ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat antaneet purkamiselle puoltavat lausunnot. Asemakaavalla suojellun rakennuksen osan purkaminen on hämmästyttänyt arkkitehtien keskuudessa.

”Kyseessä on kieltämättä hyvin erikoinen tapaus, yleensä suojelu- ja rakennuslupa-asioissa ollaan hyvin tarkkoja varsinkin, jos tehdään purkutöitä”, sanoo Finlandia-palkittu arkkitehti Aaro Artto.

Artto on aiemmin ottanut kantaa Helsingin purkuaaltoon.

”Jos jotain suojellaan asemakaavalla, kyseessä on merkittävä tärkeä rakennus. Jos jotain on suojeltu, sitä pitäisi kunnioittaa. Rakennussuojelun idea on, ettei rakennusta saa purkaa. 1960- ja 1970-luvuilla purettiin surutta vanhoja rakennuksia. Ihan kuin 1960-luku olisi tullut takaisin”, kommentoi Artto.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää Kansallisteatterin laajennukselle ja peruskorjaukselle haetun rakennusluvan 13. toukokuuta. Suojelusta poikkeamiselle on myönnetty poikkeamispäätös.

Kaupunkikuvatyöryhmä ei kannanotossaan puoltanut hanketta suunnitellun julkisivun osalta, joten asia jouduttiin siltä osin palauttamaan vielä takaisin suunnittelupöydälle, missä se odottaa yhä ratkaisua.

Arton mukaan on erikoista, että rakennuslupa kuitenkin myönnettiin ilman selviä julkisivupiirustuksia. Ihmetystä on myös herättänyt nopea prosessi sekä se, että uudisosan laajennus katsottiin pieneksi poikkeamaksi, joka ei vaadi asemakaavamuutosta.

Väliosan kohtaloa on pohdittu myös Suomen arkkitehtiliitto Safassa.

”Koska kyseessä on korkeimmalla luokituksella asemakaavassa suojeltu rakennus, pitäisi toimintatapana olla muutostöiden toteutus nykyisten julkisivujen sisällä. Arkkitehdeillä on nykyisin hyvät valmiudet ratkoa sellaisia tehtäviä, siis että säilytetään suojeltu rakennus sen sijaan, että se puretaan ja rakennetaan tilalle uusi”, sanoo Safan varapuheenjohtaja Harri Hautajärvi.

Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kertoo, että 1930-luvun lisäosassa sijaitseva takavarasto on jo työturvallisuusriski. Varasto sijaitsee eri tasossa näyttämön kanssa ja tavaroita joudutaan tuomaan sisään ikkunoista.

”Takavarastossa säilytetään Suuren näyttämön lavasteita ja ne pitää ramppia pitkin kuljettaa näyttämöltä varastoon. Väliosa on haastava teatterin näkökulmasta”, sanoo Myllyaho.

”Purkamisesta syntyy väistämättä keskustelua kun kyseessä on vanha rakennus”, hän toteaa.

Kansallisteatterin remontoimattomat osat ovat niin huonossa kunnossa, että jo vuonna 2017 Myllyaho uhkasi laittaa ne käyttökieltoon tänä vuonna jos remonttia ei kuulu. Ongelmia ovat työturvallisuusriskin lisäksi esimerkiksi auttamattomasti vanhentuneet viemäriputket, sähköt ja ilmastointi.

Helsingin ydinkeskustassa Rautatientorin ja Kaisaniemen puiston välissä sijaitseva Kansallisteatteri koostuu kolmen eri aikakauden rakennuksesta. Torille näkyvä paraatipuoli on valmistunut 1902, kun taas Kaisaniemen puiston puolen pieni näyttämö valmistui 1954. Näiden kahden rakennuksen välissä on nyt purettava 1930-luvun alussa rakennettu väliosa.

Peruskorjauksen yhteydessä remontoidaan myös Kaisaniemen puiston puoleinen 1950-luvulla valmistunut Pieni näyttämö ja Willensauna. Näiden osalta teatteri toimii väistötiloissa vuoteen 2023 asti. Korjauksen aikana teatteri toimii normaalisti Suuren näyttämön ja Omapohjan osalta.

Remontissa Kaisaniemen puiston suuntaan rakennetaan ympärivuotinen kahvila, jonka paikalla on aikoinaan toiminut teatteriravintola.

1930-luvun väliosan on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne, joka on suunnitellut myös vanhimman osan. Rakennushistoriallisen selvityksen mukaan väliosa rakennettiin alun perin väliaikaiseksi.

Teatterin vuonna 1902 valmistunut osa peruskorjattiin vuonna 2002, ja muiden osien korjauksen oli määrä alkaa vuonna 2005, mutta remontin toinen osa on jäänyt toteutumatta.

Purettavan osan tilalle rakennettava osa laajenee Itäisen ja Läntisen Teatterikujan puoleisiin syvennyksiin. Uuteen osaan rakennetaan yleisön sisäänkäynti aula- ja lämpiötiloineen sekä teatterin jokaista näyttämöä palvelevat työtilat, teatteri- ja harjoitussali sekä suihku- ja wc-tilat kaikille pukuhuonetasoille.

”Väliosa on rakennuksen kevyempi nivelosa ja joku voi ajatella, että sen purkaminen häiritsee kahden rakennuksen suhdetta”, kertoo kulttuuriympäristöpalvelujen osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta.

”Pieni ja Suuri näyttämö ovat merkittäviä ja ajatus on, että saadaan väliosan kohdalle tämän ajan merkittävä osa”, Härö jatkaa.

Hän vakuuttaa, että Museovirastossa teatterin tausta ja tarpeet on käyty huolella läpi. Väliosan purkaminen on välttämätöntä, jotta rakennus voi tulevaisuudessakin palvella tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla.

”En pysty ajattelemaan, että Helsingin kaupungin kannalta kyse olisi merkittävästä asiasta.”

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suojellusta Kansallisteatterista puretaan osa – Arkkitehdit ovat kauhuissaan: ”Ihan kuin 1960-luku olisi tullut takaisin””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat