YIT:n aluepäällikkö, rakennusterveys- asiantuntija Mika Kukkonen tutkii tarkkaavaisena sisäilmamittauksen tuloksia Karttulan Kissakuusenkoulussa Kuopiossa. Hän on vielä lajissaan harvinaisuus rakennusliikkeen riveissä: muita ei ole.
Nopean nettihaun perusteella tällä nimikkeellä työskentelevät henkilöt ovat harvassa muissakin rakennusliikkeissä.
Ehkä se johtuu siitä, että rakennusterveysasiantuntija (RTA) on varsin nuori pätevyys: sen sertifiointivaatimukset vietiin asumisterveysasetukseen vasta vuonna 2015. Vain RTA-koulutettu ja sertifioitu henkilö voi käyttää nimikettä.
Rakennusterveysasiantuntija
- Rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifiointi ja siihen valmentava RTA-koulutus on suunniteltu tuottamaan alalle sisäilma-asioihin ja terveelliseen sisäympäristöön kouluttautuneita erityisasiantuntijoita.
- Vaatimuksista säädetään vuonna 2015 voimaan astuneessa asumisterveysasetuksessa.
- Pohjakoulutusvaatimuksena on rakentamisen (talonrakennus- tai lvi-ala) tai luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alalla suoritettu korkeakoulu- tai amk-tutkinto tai niitä vastaava aiempi tutkinto tai aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto.
- Työkokemusvaatimus on vähintään 3 vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyviä tutkimustehtäviä.
- Ainoastaan Eurofins Expert Services oy:n sertifioimat ammattilaiset voivat käyttää rakennusterveysasiantuntijan (RTA) nimikettä.
Sähköteknikko Kukkonen valmistui RTA-koulutuksesta vuonna 2017 ja katsoo saavansa siitä tukea kiinteistöjohtamisen tehtäväänsä. Viime vuodet hän on rakentanut sisäolosuhteiden hallintaan liittyvää toimintamallia YIT:lle.
”Meillä ei ole aiemmin ollut systemaattista mallia. Tärkeää on tehdä oikeita asioita, oikeanlaisia selvityksiä ja oikeassa järjestyksessä.”
Rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen omaavia ihmisiä työskentelee rakentajien lisäksi rakennuttajilla ja varsinkin suunnittelijoilla.
Työnkuvat heillä eroavat jonkin verran toisistaan, mutta he kaikki ovat hyvän sisäilman ammattilaisia, jotka selvittävät ja ratkaisevat ongelmia laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Tai kuten Vahasen tiimipäällikkö, rakennusterveysasiantuntija Katariina Laine kiteyttää: tämä on salapoliisityötä. Hänestä vanhat rakennukset ovat jännittäviä ja mielenkiintoisia kuntotutkimuskohteita.
Suunnittelukokemus korostuu
Hyvä sisäilmasto ja sen merkitys on viime vuosina korostunut entisestään. Siksi tilaajat edellyttävät Laineen mukaan entistä enemmän rakennusterveysasiantuntijan tai sisäilma-asiantuntijan sertifikaattia. Toisaalta suunnittelijapätevyydetkin ovat korostuneet.
”Puitesopimuskilpailutuksissa edellytetään usein, että sisäilma-asiantuntijalla pitää olla myös suunnittelukokemusta. Varsinkin korjaussuunnittelukokemus on viime vuosina korostunut”, Laine sanoo.
Helpommin sanottu kuin tehty. Laineen mukaan sellaisia ihmisiä ei ole ihan hirveästi Suomessa, koska osaamista tulee kokemuksen kautta.
Hänellä itsellään on monipuolinen työnkuva, jolle antaa pohjan Fisen poikkeuksellisen vaativan kosteusvaurion korjaussuunnittelijan pätevyys. Hän tekee esimiehen tehtäviensä lisäksi kuntotutkimuksia sekä sisäilma- ja kosteusvauriokorjaussuunnittelua.
Laineen työhön kuuluvat muun muassa lausuntojen kirjoittaminen esimerkiksi rakennusvalvonnan vaatimista seikoista ja käynnit työmailla.
Lisäksi hän käy esimerkiksi luennoimassa rakennusterveysasiantuntijan ja kosteudenmittaajien henkilösertifiointikoulutuksessa Ratekolla.
”Työssä kiinnostavinta on juuri monipuolisuus ja vaihteleva työnkuva. On motivoivaa, kun pääsee ratkaisemaan ongelmia.”
”Vastuuta on aika paljon”
Vahasen Katariina Laine kokee hyvin antoisana sen, että hän voi työllään oikeasti vaikuttaa asioihin ja ihmisten hyvinvointiin ja rakennuskannan, kansallisvarallisuutemme, kuntoon.
”Rakennusterveysasiantuntijan sanalla on painoarvoa. Hän voi vaikuttaa siihen, että vältetään yli- ja alikorjaamista. Vastuuta on aika paljon.”
Rakennustekniikan diplomi-insinööri Laine on työskennellyt Vahasella kymmenen vuotta.
Rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden hän sai vuonna 2014, kun valmistui koulutuksesta Itä-Suomen yliopistosta. Hänen työpisteensä on Espoossa.
”Epäluottamusta on paljon”
Rakennusterveysasiantuntijan työ pohjaa luottamukselle. YIT:n Mika Kukkonen painottaa, että aina pitäisi löytää yhteinen sävel ja osapuolten välinen luottamus, kun lähdetään selvittämään asioita.
”Kaikki lähtee siitä liikkeelle.”
Kukkonen myöntää, että luottamuksen saavuttaminen on välillä vaikeaa, koska sisäilmaongelmiin liittyy tunteita ja epät
ietoisuutta. Vaikka kuinka faktoilla perustelisi, epäilys jäytää silti.
”Epäluottamusta on paljon. Kuvitellaan, että asioita peitellään eikä tehdä kaikkea mahdollista.”
Myös Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden asiantuntija Virpi Viitala korostaa luottamusta. Sitä kautta lopputulos on parempi.
Hänestä myös kohteen sisäilmaryhmän pitäisi saavuttaa yhteinen näkemys ja kanta, jotta työ onnistuu.
Vaihtoehdot pois yksi kerrallaan
Omista kohteistaan rakennusterveysasiantuntijana Kukkonen nostaa esiin mieleenpainuvana ensimmäisensä. Kyseessä oli Kuopiossa Martti Ahtisaaren koulu, jossa ”painittiin sisäilmaongelmien kanssa”.
Syyksi paljastui deltapalkkiongelma, ja mattokaistaleita uusittiin. Käyttäjiltä tuli hyvää palautetta lopputuloksesta. Onnistuminen innoitti Kukkosen lähtemään RTA-koulutukseen.
Hän väittää, että 95 prosenttia ongelmista korjaantuu pelkillä kiinteistönhoidollisilla toimenpiteillä. Tyypillinen käyttäjän ilmoittama ongelma liittyy ilmanvaihtojärjestelmän häiriöön tai poikkeavaan lämpötilaan.
”Selvittelyssä pitää ymmärtää, mitä lähdetään tekemään, askel askeleelta suljetaan pois vaihtoehtoja.”
Kukkosen mukaan vika ei ole aina rakennuksessa, vaan ongelmat voivat johtua myös käyttäjien omasta toiminnasta.
Hän mainitsee tapauksen, jossa asiantuntijat lähtivät tutkimaan tiloja, kun ilmoituksen mukaan home haisee. Siellä oli homeisia askartelutarvikkeita.
Vastaanotto tarjolla käyttäjille
Senaatti-kiinteistöjen Virpi Viitalan periaate on, että kun ihmiset alkavat oireilla, mahdollisiin ongelmiin pitää päästä heti kiinni. Hänen mukaansa Senaatissakin reagoidaan nopeasti sisäilmastopulmiin.
”Mitä aikaisemmassa vaiheessa pääsee sisään asioihin, sitä helpompi niitä on selvittää. Siinä vaiheessa kun oireillaan ja ollaan sairauslomalla, se on paljon hankalampaa.
Yleisimmin ilmoituksia tulee lämpötilasta, vedosta tai esimerkiksi liian kuivasta sisäilmasta. Joissain kohteissa saattaa olla myös muovimatto-ongelmia, vaikka niiden määrä on vähentynyt jo pitkään.
Kun tieto mahdollisesta sisäilmaongelmasta ja oireilusta tulee, Viitala on perustamassa sisäilmaryhmää ja tilaa tutkimuksia. Hän valvoo, ohjaa ja arvioi selvitystöitä. Rakenneavaukset tai materiaalinäytteet hoitavat konsultit.
Viitala tekee työmaakäyntejä sekä tilakatsastuksia ja linjaa osaltaan, mitä pitää tutkia lisää ja mitä pitää korjata. Kiinteistöpäällikkö päättää viime kädessä, miten edetään.
Lisäksi hän viestii käyttäjille selvitystyöstä ja sen tuloksista. Hän muun muassa pitää vastaanottoa asiakkaiden tiloissa.
Käyttäjät voivat toimittaa vastaanottoa varten kysymykset etukäteen tai tulla suoraan juttelemaan. Suurin osa kysymyksistä selviää keskustelun aikana, mutta Viitala jakaa vastaukset kiinteistön käyttäjille myös sovitulla tavalla esimerkiksi sähköpostilla tai intrassa.
”Tehtäväni on viestiä loppukäyttäjille ymmärrettävästi. Ammattislangia pitää välttää.”
Inhimillinen ote tärkeää
Viitala on tehnyt rakennusterveysasiantuntijan työtä Senaatissa vuodesta 2015, jolloin hän valmistui Itä-Suomen yliopistosta. Sitä ennen rakennusinsinööri työskenteli yrityksessä kiinteistöpäällikkönä.
Hän hoitaa Länsi-Suomen aluetta Vaasasta.
Senaatissa työskentelee kaikkiaan seitsemän päätoimista sisäilma-asiantuntijaa. Lisäksi useat kiinteistöpäälliköt täydentävät osaamistaan RTA-opinnoilla.
Viitala pitää työssään sen monimuotoisuudesta. Mukana on paljon erilaisia tekijöitä, joten katse ei saa harhailla. Rakennusterveysasiantuntijan tehtävänä on tuoda faktat pöytään puolueettomasti.
Hän kokee työssään tärkeäksi inhimillisen otteen. Ihminen on kaiken keskellä tärkein asia. Jos joku oireilee, se on henkilökohtainen kokemus.
”Kukaan ei voi sanoa toiselle, että sinä et voi kokea noin. Se voi olla suuri asia ja rajoittaa elämää valtavasti.”
Tilanne on ikävä, jos rakennusta tutkitaan eikä mitään paljastu. Oireet silti jatkuvat. Viitala myöntää, että se on haastavaa, raskasta ja turhauttavaa itsellekin.
”Palkitsevaa on, jos syy löytyy, se korjataan eikä henkilöstö enää oireile.”
Välillä oireileva henkilö voi siirtyä etätöihin tai väistötiloihin, jos hän ei pysty työskentelemään varsinaisissa tiloissa. Viitala muistuttaa, että henkilö on kuitenkin osa työyhteisöä, vaikka työskentelisikin väistötiloissa.
Yhteisymmärrys välillä vaikeaa
YIT:n Mika Kukkosesta rakennusterveysasiantuntijan työ on kiinnostavaa, koska asiat ovat usein vaikeita eivätkä ihan yksiselitteisiä.
Joskus hänestä on ollut vaikeaa saavuttaa yhteisymmärrys asiantuntijoiden kesken – esimerkiksi saada selkeä lausunto terveydenhoitohenkilöstöltä.
”Tietosuoja-asiat tulevat helposti vastaan, mikä rajoittaa kokonaisvaltaista arviointia.”
Selkeä viestintä eri osapuolten suuntaan on hänestä haastavinta. Palkitsevaa on se, kun asiat saadaan selvitettyä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Sisäilman ammattilaisen sana painaa puntarissa – ”Hän voi vaikuttaa siihen, että vältetään yli- ja alikorjaamista””