Sisäilmaongelmia on Suomessa ratkottu jo 50 vuotta eikä valmista näytä tulevan

Kyseenalainen ns. hyvä rakentamistapa, väärä arkkitehtuurimuoti, kirjava ohjeistus ja 1970-energiansäästöinto synnyttivät rakennuksiin riskirakenteita, joita huollon puute ja rakennusosien ikääntyminen sitten pahensi. Sisäilmaongelmiin johtaneita virheitä on ratkottu oikeussaleissa ja lukuisilla sisäilmaohjelmilla. Seuraavaksi hallitus puuttuu asiaan kiristämällä rakentajien vastuita.

Yli-insinööri Esko Kukkosen arvoissa hyvä sisäilma on aina mennyt energiansäästön ohi – kaikilla esihenkilöillä näin ei ole ollut

Pro Sisäilma -palkinnon saanut Esko Kukkonen on aina taistellut hyvän sisäilman puolesta huonoa energiansäästöä vastaan. Se johti aikoinaan jopa lähtöpasseihin ympäristöministeriöstä, koska ministeri halusi jarruttajasta eroon. Jutun loppuun on lisätty Satu Hassin vastine.

Chydenia on hyvä esimerkki siitä, miten arvotalon kosteusvauriot korjataan kuntoon uusilla ohjeilla

Tyttölyseoksi vuonna 1923 valmistunutta Chydenia-rakennusta peruskorjataan Helsingin aikuisopiston käyttöön. Aiempi käyttäjä oli Helsingin kauppakorkeakoulu. Samalla tehdään lukuisia kosteusteknisiä korjauksia ja parannuksia, jotka vähentävät sisäilmariskejä. Rakennesuunnittelijana…

Suomessa on paljon pahempi homeongelma kuin Ruotsissa – maavertailu paljasti syyt

Suomessa on hyväkuntoisissa rakennuksissa suhteettoman iso määrä huonokuntoisia ihmisiä. Ruotsissa tyytyväisyys sisäilmaan on Suomea parempi. Hometta ei pidetä merkittävänä ongelmana. Sisäilman yleiset viihtyvyystekijät, kuten kuivuus ja veto, nousevat enemmän esiin.