Kokeile kuukausi maksutta

Tutkimus: Suomalaiset ymmärtävät rakennusten ja rakentamisen merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Suurin osa suomalaisista pitää rakennusten roolia merkittävänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tuusulan asuntomessukohteessa kokeillaan jo hiilijalanjälkilaskentaa.

Messuille valmistunut talo Illyrian energiatehokkuusluokka on B ja E-luku 101. Yksikerroksisen talon runko on tehty eristeharkoista. Kuva: Joni Alhonen, Zentuvo.

Kiinteistö- ja rakennusalalta toivotaan ratkaisuja yhteen aikamme suurimmista haasteista. Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää rakennusten, rakentamisen ja koko rakennetun ympäristön roolia merkittävänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Parempia elinympäristöjä -tutkimukseen mukaan suomalaiset pitävät vaikuttavimpina keinoina pitkäikäisiin rakennuksiin panostaminen, uusiutuvien energialähteiden käyttäminen ja Suomessa valmistettujen rakennusmateriaalien suosiminen. Tutkimuksen teetti Saint-Gobain Finland ja se tehtiin kesäkuussa 2020.

Jos ilmastonmuutoksen pahimmilta uhkakuvilta halutaan välttyä, on maapallon lämpeneminen pysäytettävä 1,5 asteeseen, mikä tarkoittaa nykyisten päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista, 67 prosenttia, pitää rakennusten, rakentamisen ja koko rakennetun ympäristön roolia merkittävänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kestävyyttä, uusiutuvaa energiaa ja kotimaisuutta kärjessä

Tärkeimpinä ilmastotekoina tutkimukseen vastanneet pitivät pitkäikäisten rakennusten rakentamista, uusiutuvien energialähteiden käyttämistä ja Suomessa valmistettujen rakennusmateriaalien suosimista.

Myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja olemassa olevien rakennusten tehokkaampi hyödyntäminen olivat vastaajien mielestä vaikuttavia keinoja.

”Suomalaiset näyttävät olevan hyvin tietoisia kiinteistö- ja rakennusalan roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kärkipäähän sijoittuneet keinot ovat myös meille tärkeitä: yli 90 prosenttia tuotteistamme valmistetaan Suomessa ja kaikki tuotantolaitoksemme siirtyivät uusiutuvaan sähköenergiaan alkuvuodesta 2018. Lisäksi kaikki tuotteemme ja ratkaisumme on suunniteltu ja testattu Suomen olosuhteisiin sopiviksi, tutkimuksen teettäneen Saint-Gobain Finlandin markkinointijohtaja Viktor Lax kertoo.

Ympäristövaikutusten mittaaminen yleistyy

Rakennusala tuottaa yli kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja käyttää noin puolet maailman luonnonvaroista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennusten ympäristövaikutusten mittaamista ja vertailua, jotta voidaan valita vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Esimerkiksi Tuusulassa elokuussa avatuilla Asuntomessuilla on selvitetty 41 messukohteen hiilijalanjälkeä ja energiatehokkuutta ympäristöministeriön johdolla pilotoitavan rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla.

Laskenta on tehty myös messujen näytteilleasettajiin kuuluvan Saint-Gobain Finlandin Illyria-kivitaloon. Vertailun vuoksi Saint-Gobain on teettänyt kohteesta myös oman hiilijalanjälkilaskelman.

Elinkaarilaskennalla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten ymmärtämistä pohjaksi paremmille valinnoille.

”Rakennusmateriaalien osalta avainroolissa ovat kolmannen osapuolen verifioimat tuotekohtaiset ympäristöselosteet (EPD), jotka kertovat esimerkiksi kuinka paljon hiilidioksidia tuotteiden valmistuksessa, kuljetuksissa ja elinkaaren lopun prosessissa syntyy ja tätä kautta rakennuksiin sitoutuu. Tässä vaiheessa, kun menetelmiä vielä kokeillaan ja hiotaan läpinäkyvyys, avoimuus ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser kertoo.

Hiilijalanjälkilaskennan arvioidaan tulevan osaksi rakennusmääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Ensi vuonna järjestettävillä Lohjan asuntomessuilla esitellään talo, jossa uusia rakennusmääräyksiä testataan käytännössä.

Rakennuksen ympäristömerkki on vielä tuntematon

Tuotetieto on keskeisessä osassa myös kokonaisten rakennusten sertifioinnissa. Esimerkiksi Joutsenmerkki helpottaa vähähiilisen rakennuksen suunnittelua ja materiaalien uudelleenkäyttöä. Se myös takaa, että rakennus on käyttäjilleen terveellisempi ja turvallisempi.

Parempia elinympäristöjä -tutkimuksessa vain reilu viidennes (23 prosenttia) vastaajista oli tietoinen, että myös rakennuksille voidaan hakea Joutsenmerkkiä. Kuitenkin hieman yli puolet vastaajista piti rakennuksen Joutsenmerkkiä tärkeänä, jos tulee tilaisuus vaikuttaa oman asunnon, lapsen päiväkodin tai koulun valintaan.

Saint-Gobain Finlandin teettämä tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2020 Taloustutkimuksen Internetpaneelissa, jonka 807 vastaajaa edustivat 20–74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimus on jatkoa Saint-Gobain Finlandin kesällä 2018 tekemälle tutkimukselle, jossa selvitettiin suomalaisten kokemuksia rakennusten vaikutuksesta hyvinvointiin.

Sekä kaksi vuotta sitten että tänä vuonna yli 60 prosenttia suomalaisista koki rakennusten ja tilojen vaikuttavan hyvinvointiinsa paljon tai melko paljon.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Suomalaiset ymmärtävät rakennusten ja rakentamisen merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat