Rakennusten hiilijalanjälki pystytään laskemaan jo suunnitteluvaiheessa – ”Ikävä kyllä teknologiaa ei juuri käytetä”

L Arkkitehtien osakas Teemu Immonen sanoo, että arkkitehdeillä on rakennusalalla on paljon valtaa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Eri vaihtoehtojen hiilijalanjälki pystytään laskemaan teknisillä työkaluilla.

Euroopan kemikaalivirastolle rakennettavat toimitilat ovat Teemu Immonsen mielestä hyvä esimerkki haastavaan ympäristöön rakentamisesta. (Kuva Liisa Takala.)
Vesisade jatkuu toista päivää, ja lämpötila huitelee kymmenessä plusasteessa, vaikka marraskuu on jo puolivälissä.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Rakennusten hiilijalanjälki pystytään laskemaan jo suunnitteluvaiheessa – ”Ikävä kyllä teknologiaa ei juuri käytetä””

  1. Rakennuslehti ja Immonenkin ajavat hieman miinaan kertoessaan, että betorungon vaihtaminen puuksi pienentää ilmastovaikutuksia 70 prosenttia. Tiedämme, että sadan vuoden käyttöiällä rungon osuus rakennuksen ilmastovaikutuksista on noin yhden prosentin luokkaa. Teksti on kovin harhaanjohtava tältä osin.

  2. VTT:n laskelmat osoittavat kiistatta puun käytön ympäristöystävällisyyden, VTT:n laskelmien mukaan betoniperustainen puukerrostalo vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia.

  3. Nimettömälläkin on aika kapea näkökulma aiheeseen.

    Rakennuksen hiilijalanjälki on toki kohtuullisen helppo, joskin työläs laskea. Mutta tiedämmekö, miten erilaiseen hiilijalanjälkeen johtavat valinnat vaikuttavat rakennuksen kelpoisuuteen ja toimivuuteen. Jos yksi rakenneratkaisu vaihdetaan hiilijalanjälkisyistä toiseen, saammeko lopputuloksena yhtä hyvän, toimivan, luotettavan ja kestävän rakennuksen. Ääriesimerkkinä: jos vaikkapa uimahallin tai kylpylän suihkuosaston rakenteet päätetään tehdä muusta kuin kivipohjaisesta materiaalista, tuleeko hiilijalanjälki suuremmaksi vai pienemmäksi.

    Pelkän hiilijalanjäljen tarkastelu on melkoista yksisilmäisyyttä, eikä johda kovinkaan kestävään rakentamiseen.

    Jussi Mattila

  4. Ei varsinaisesti ole laskettu mitään hiilijalanjälkiä vain pitkällä aikavälillä kehdosta hautaan syntyviä LCA-analyysejä VTT:n tutkijoiden toimesta. Se on analyysi, eikä mikään teknologia, rakennusalalla analyysit sivuutetaan, koska niihin kuluu aikaa, on paljon helpompi rakentaa kiireellä kulisseja sijoittajien huijaamiseksi ja saada ne sitten hyväksytyiksi nimenkirjoittajilla. Voin kertoa, että rst-altaat ovat varmasti ilmastoystävällisempiä, analyysejä löytyy.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi