Jälkiasennushissi nostaa asunnon arvoa

Hissin jälkiasentaminen taloyhtiöön nostaa asunnon arvoa Suomessa keskimäärin kaksi prosenttia. Tämä käy ilmi tuoreesta pro gradu -tutkielmasta.

Kone Brand Imagenery

Tuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä kunnittaisia eroja keskimääräisestä arvonnoususta Oulua lukuun ottamatta. Oulussa asunnon hinta nousee jälkiasennushissin ansiosta jopa kuusi prosenttia.

Jälkiasennushissin tuottama asunnon arvonnousu kohoaa asuinkerroksittain aina neljänteen kerrokseen asti. Neljännessä kerroksessa asuvalle asunnon arvonnousu on keskimäärin yli 4 prosenttia, kun taas ensimmäisessä kerroksessa, ilman hissin tuomaa esteettömyyshyötyä, arvonnousu on lähellä nollaa.

Jälkiasennushissin vaikutus asunnon arvoon

  • Hissin jälkiasentaminen taloyhtiöön nostaa Suomessa asunnon arvoa keskimäärin 2 %, mutta Oulussa arvo nousee 6 %.
  • Hissillisen asunnon myyntiaika on keskimäärin 5 % lyhyempi kuin hissittömän.
  • Asunnon arvonnousu vaihtelee kerroksittain, ja esimerkiksi neljännessä kerroksessa asuvalle asunnon arvonnousu on keskimäärin yli 4 %, kun taas ensimmäisessä kerroksessa, ilman hissin tuomaa esteettömyyshyötyä, arvonnousu on lähellä nollaa.
  • Hissin puute karkottaa ostajista ikääntyvät ihmiset, jotka etsivät asuntoa loppuiäkseen. Hissittömiä taloja välttelevät myös monet lapsiperheet.
  • Noin puolet kaikista Suomen kerrostaloista on hissittömiä. Joka viides asukas hissittömässä kerrostalossa on yli 65-vuotias.
  • Hissien jälkiasennuksiin myönnetään valtion tukea 45 % (ARA). Tämän lisäksi kunnat saattavat myöntää erillistä tukea 0–20 %.
  • Asuntojen arvonnousu kattaa merkittävän osan hissiremontin kustannuksista (noin 50%), mutta ei kokonaan. Näin ollen subventoituja ja yhteiskunnalle turhia jälkiasennushissejä ei todennäköisesti rakenneta.
  • Jälkiasennushissille on vaikeaa laskea jälleenmyyntiarvon lisäksi syntyvää käyttöarvoa, mutta arvion mukaan tehostettu palveluasuminen maksaa kunnille jopa yli 300000 euroa henkeä kohden.

Hissittömiä kerrostaloja rakennettiin Suomeen etenkin 1960–70-luvuilla, ja valtaosa Suomen yli 18000 hissittömästä kerrostalosta on kolmi- tai nelikerroksisia. Kaikista Suomen kerrostaloista on hissittömiä noin puolet.

Hissejä rakennetaan vanhoihin taloihin jälkiasennuksella vuosittain noin 100–200 kappaletta, ja hissiremontin kustannuksiin saa valtionavustusta. Taloyhtiö maksaakin tyypillisesti hissin jälkiasennuskustannuksista vain noin puolet. Ympäristöministeriö asetti vuonna 2013 tavoitteekseen asennuttaa vuosittain noin 500 jälkiasennushissiä vuoteen 2030 mennessä.

”Aran myöntämän 45 prosentin hissiavustuksen lisäksi useat kaupungit myöntävät maksimissaan 20 prosentin avustuksen hissin jälkiasennukselle hissittömään taloon. Parhaassa tapauksessa taloyhtiölle jää siis maksettavaa vain 35 prosenttia hankkeen kustannuksista”, Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen (Ara) ylitarkastaja Suvi Apell sanoo tiedotteessa.

Hissi on rakennuksen esteettömyyden kannalta keskeisin osa, ja on arvioitu, että hissi voi pidentää iäkkäiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan jopa 7–8 vuodella. Suomessa 91000 yli 65-vuotiasta asuu hissittömässä kerrostalossa, ja joka viides asukas hissittömässä kerrostalossa on yli 65-vuotias. Yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrä tulee kasvamaan lähes 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Esa Immosen kesäkuussa 2020 Aalto-yliopistossa hyväksytyn pro gradu -tutkielman ”Lift Installation and Housing Prices” mukaan tulokset pienentävät riskiä tukipolitiikan hyväksikäytölle, koska kiinteistön arvonnousu ei todennäköisesti ylitä hissin asentamisen kustannuksia. Näin ollen tukipolitiikka näyttäisi olevan myös yhteiskunnan edun mukaista, sillä asukkaiden täytyy kokea myös merkittävää käyttöarvoa hissin asentamisesta.

Tutkimuksen aineistona käytettiin noin 550000 Kiinteistövälitysalan Keskusliiton Kvkl:n tilastoimaa asuntokauppaa vanhoista kerrostaloista vuosilta 2000–2018.

”Väestön ikääntyessä hissitalojen asunnoille on ymmärrettävästi enemmän kysyntää”, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson sanoo tiedotteessa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään Hintaseurantapalveluun kerätään maanlaajuisesti hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Keskusliitolla on tiedot yhteensä noin 1,4 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Jälkiasennushissi nostaa asunnon arvoa”

Jätä kommentti