Tavoitteena on luoda Savonkadusta yhteisöllinen, aktiivinen ja viihtyisä keskustamainen katutila, johon toimistotalojen aulatilat, liikkeet ja palvelut avautuisivat.
Uusi rakentaminen sijoittuu pääosin katujen varsille muodostaen kantakaupungille ominaista urbaania ympäristöä. ”Savonkadun ympäristössä tutkitaan alueen erilaisia mahdollisuuksia merkittävälle uudisrakentamiselle – toimitilarakentamisen osalta alustavana tavoitteena on noin 160000 kerrosneliömetriä, lisäksi alueelle tutkitaan asuinrakentamista”, Helsingin kantakaupungin asemakaavoituksen tiimipäällikkö Hanna Pikkarainen sanoo kaupungin tiedotteessa.
NCC tutkii aluetta myös sen uusien pääkaupunkiseudun toimitilojen sijoittamista varten. Kehitysvarauksen lisäksi NCC:llä on aikomus hakea alueelle tonttivarausta toimistorakentamiseen 45000 kerrosneliölle, mutta kuitenkin vähintään 35 prosentille koko kehitysvarauksen laajuudesta.
Savonkadun alue sijaitsee Alppilan pohjoisosassa muutaman sadan metrin päässä Pasilan asemalta. ”Savonkadun suunnittelualue on keskustan laajenemisaluetta, ja maankäyttöratkaisut tulee suunnitella kantakaupungin rakenteeseen sovittaen ja Pasilan keskusta-aluetta tukien. Kaupungin omistamat toimitilatontit kantakaupungissa ja Pasilassa ovat vähissä, joten Savonkadun kehittäminen on merkittävä laajentumissuunta Pasilan toimitilarakentamisessa”, Helsingin kiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltonen sanoo.
Aluetta hallitsevat nykyisin avokallioiset rakentamattomat alueet isoine korkeuseroineen. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi oppilaitosrakennusta radan varressa.
Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää luonnetta historiallisen Alppilan alueen ja uuden Keski-Pasilan välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää jatkossakin vihervyöhyke avokallioineen. Oppilaitosrakennusten tulevat toiminnot sekä näistä vanhemman suojelutarve otetaan huomioon osana suunnittelua.
Tukee Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman tavoitteita
Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa alueen toimintoja keskitetysti, jolloin saavutetaan tehokkaampia ratkaisuja kuin yksittäiseen kiinteistöön toteutettuna. Alueen keskiössä on yhteisö, joka jakaa resurssejaan työyhteisöjen ja asukkaiden välillä. Asukkaat, alueen toimijat ja käyttäjät otetaan mukaan konseptin kehittämiseen. Rakennettavien rakennuksien käyttöasteen nostamista tilaresurssien jakamisen kautta suunnitellaan yhdessä kiinteistöalan startup Tractr oy:n kanssa.
Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen.
Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan alueen kehittämiseen useammassa hankkeen vaiheessa. Kehittämisvaraukseen pohjautuvan asemakaavatyön aikana kaupunkilaiset voivat tutustua ja kommentoida eri suunnitelmavaihtoehtoja ja myöhemmin asemakaavamuutosta.
Kehittämisvarauksessa kaupunki antaa kumppanille luvan suunnitella kaupungin omistamalle maalle. Varauksen käsittely alkaa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 15. syyskuuta. Varauksesta päättää kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kaupunkiympäristölautakunnan esityksestä vielä tämän syksyn aikana. Kehittämisvaraus on voimassa kaksi vuotta. Varaus ei vielä mahdollista tontin luovuttamista, vaan kaupunki päättää toteutukseen tähtäävästä tontinvarauksesta erikseen.
Asemakaavoitus käynnistyy kehittämisvarauksen yhteydessä vuonna 2021. Rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna 2023.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “NCC ja Helsinki suunnittelevat yhdessä uutta hiilineutraalia kaupunginosaa – pelkkää toimitilarakentamista noin 160000 neliötä”