Harjoittelupaikan löysi helposti reilut kaksi kolmasosaa opiskelijoista, mutta kolmasosalle harjoittelupaikan löytäminen oli kovan työn takana. Suosituin harjoittelupaikka oli rakennusliike, jossa työskenteli hieman yli puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Insinööri-, suunnittelu- tai arkkitehtitoimistossa harjoittelun suoritti noin neljännes vastaajista.
”Minusta firmojen pitäisi olla enemmän yhteyksissä oppilaitoksiin ja mahdollisesti löytää itselleen jo tulevaisuuden tekijät koulun penkiltä, jotta siirtyminen työelämään olisi helpompaa”, eräs haalariharjoittelija kommentoi.
Harjoittelupaikkoja löytyi myös kunnista tai kuntayhtymistä sekä tuotantolaitoksilta.
Kuukausipalkka yli 2 000 euroa
Harjoitteluajan palkkataso oli melko tasaista eri vuosikurssien välillä. Esimerkiksi RIA:n näkemys on se, että harjoittelusta pitää maksaa palkkaa. Vain muutama opiskelija kertoi harjoittelunsa olleen palkaton.
Ensimmäisen vuosikurssin (opintojen aloitusvuosi 2019/2020) kuukausipalkkaisille opiskelijoille maksettiin keskimäärin 2 163 euroa. Jos töitä tehtiin tuntipalkalla, palkka oli 12,2 euroa tuntia. Toisen vuoden opiskelijat saivat 2 070 euroa kuussa tai 13,5 euroa per tunti. Kolmannen vuoden opiskelijoiden kuukausipalkka harjoittelussa oli 2 235 euroa kuukaudessa tai 14,6 euroa per tunti. Vuonna 2016 opintonsa aloittaneet neljännen vuosikurssin opiskelijat saivat kuukausipalkkaa harjoittelusta 2 520 euroa tai 14,5 euroa per tunti.
”Satuin suorittamaan 3-4 vk kursseja lukuvuonna, ohjauduin hakemaan myös rakennussuunnittelytyötä ja valtavan onnenkantamoisen myötä päädyin harjoittelusta vakityöhön”, suunnitteluharjoittelun tehnyt opiskelija kommentoi.
Lisää panostusta ohjaukseen
Opiskelijat kokivat harjoittelun hyödylliseksi. LIki 80 prosenttia vastasi, että harjoittelu oli lisäksi hyvin ohjattua, mutta viidenneksen mielestä ohjaus oli puutteellista.
Kolmasosa haalariharjoittelussa ja 31 prosenttia työnjohtoharjoittelussa olleista koki harjoittelun olleen puutteellisesti ohjattua. Harjoittelu koettiin varsin hyödylliseksi, sillä vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista koki sen olleen melko hyödytöntä.
”Työharjoittelun onnistumiseksi mielestäni vaaditaan hyvä porukka, jossa oppiminen on luontevaa. Siihen ei oikeastaan vaikuta missä yrityksessä olet töissä”, eräs vastaajista kommentoi.
Kyselyssä tuli myös kovaa kritiikkiä yrityksille.
”Suomen rakennusalan pk-yritysten asenne ja käytännöt työsuojelun ja -turvallisuuden suhteet on aivan naurettavalla tasolla. Ei ole yhtään ihme, että vuosittain kuolee ja loukkaantuu se ”vakiomäärä” tekijöitä, kun välinpitämättömyys ja ”urakasta rahat pois” -asenne vallitsee joka paikassa”, eräs rakennusliikkeessä haalariharjoittelua tehnyt kommentoi.
”Aloitus oli erittäin haasteellinen ja raskas. Mistään hommasta en päässyt kunnolla sisään heikon viestinnän ja sisäisten vaikutteiden takia. Muuten oli mahtava kokemus. Paineensieto pistettiin koville, mutta selvisin siitäkin”, rakennusliikkeen harjoittelija sanoi kyselyssä.
RIA ry:n kyselyyn vastasi yhteensä 223 rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijaa, joista 81 prosenttia oli harjoittelussa kesällä 2020. Vastanneista ja sukupuolensa ilmoittaneista 51 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. Hieman alle puolet oli iältään 20-25 -vuotiaita ja hieman yli puolet yli 25-vuotiaita. Vastanneet edustivat kaikkia alan ammattikorkeakouluja. Eniten vastauksia saatiin Metropoliasta, TAMK:ista, OAMK:ista ja Turun AMK:sta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “RIA:n opiskelijakysely: Harjoittelupaikka löytyi helposti, mutta osa sai riittämätöntä ohjausta”