Senaatti pilotoi koulun uudisrakennushankkeessa hiilijalanjäljen ohjaamista

Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennushankkeessa hiilijalanjälki on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon ja sitä on ohjattu samalla tavoin kuin hankkeissa ohjataan esimerkiksi aikataulua ja kustannuksia.

Suomalais-venäläisen koulu on valmistuessaan yksi suurimpia puukouluja. Kuva: Senaatti.

Käytäntö on vielä harvinainen, mutta siitä on saatu positiivisia tuloksia ja Helsinkiin ensi vuonna valmistuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa keskimääräistä pienempi.

Rakennus saavuttaa 10 prosentin säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin kaksi prosenttia suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Senaatti-kiinteistöjen Helsingin Maununnevalle rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen.

Hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 prosenttia siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä.

Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.

”Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia”, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.

Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä.

Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.

Keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja.

Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

”Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut”, Laitto sanoo.

Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.

Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.

Vähähiilistä kiertotaloutta

Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.

”Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä”, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consultingilta kertoo.

Vanha koulu käytettiin maarakentamisessa

Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines käytettiin piha-alueiden maarakentamisessa.

Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.

Senaatti myös liittyi syyskuussa ensimmäisenä valtion organisaationa vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Senaatti pilotoi koulun uudisrakennushankkeessa hiilijalanjäljen ohjaamista”

  1. Mielenkiintoista. Mietityttämään jäi, onko tuo 2% lisäkustannus ns. hankintahinta vai onko mukana elinkaaren aikana tehtävät huoltokorjaukset, joita puu tarvitsee hieman kiviaineksia enemmän. Paljon myöhemmin pääsemme toteamaan, kuinka paljon näitä puutaloja huoltokorjataan ja mikä tulee olemaan todellinen laatutaso, eli mikä on lopputulos. Nyt asiaa mitä todennäköisimmin hieman arvaillaan tai arvioidaan ja aina toki edustetusta näkökulmasta.

    Puu on ilman muuta hieno lisä rakentamisen materiaalina oikeissa paikoissa ja oikealla tavalla. Suomessa on vain tapana mennä pylly edellä puuhun näissä merkeissä, esimerkkinä nyt vaikka ro ro robottileikki alkaa muutamia vuosia aiemmin.

  2. Samaa jäin miettimään. Onkohan niin, että eri vaihtoehdot ovat olleet aivan vertailukelposia tapauksia? Osaako joku esimerkiksi sanoa, tuleeko rakennukseen esim. viherkatto. Sellainen oli käsittääkseni betonivaihtoehdossa.

Jätä kommentti