Ralan Rune Paanasen mukaan tietämys rakennusaikaisen kosteuden hallinnasta ei ole hyvällä tasolla.
Ralan Kuivaketju10 -rakennusmalli, jolla ehkäistään rakennusaikeiset virheet, on käytössä vain harvoin.
Nämä asiat selvisivät kyselyistä, jotka Rala on tehnyt vuosina 2018 ja 2019. Kyselyt tehtiin rakennusvalvonnalle ja Kuivaketju10:n sähköisen järjestelmän käyttäjille.
Vastausten perusteella alle 20 prosentissa hankkeita rakennusvalvonnalle toimitetaan lain edellyttämä kosteudenhallintaselvitys.
”Lainvaatimuksia ei useinkaan noudateta, koska niitä ei tunneta tarpeeksi hyvin. Kuivaketju10-mallin noudattaminen auttaisi myös lainkirjaimen toteutumista”, Paananen muistuttaa Recoverin tiedotteessa.
Recover Nordic on pohjoismainen vahinkosaneerauksien ja korjausrakentamisen palveluja tarjoava yhtiö.
Runsaasti vesivahinkoja uudiskohteissa
Uudiskohteissa on tullut esille runsaasti vesivahinkoja viime vuosina.
”Inhimillinen virhe tai puutteellinen suojaus ovat vesivahinkojen yleisimpiä syitä uudiskohteissa. Rakennusaikana ei ole ajateltu riittävästi suojauksen tarvetta tai rakennuksilla on tapahtunut muu inhimillinen erehdys. Putkia on jäänyt tulppaamatta tai kosteus on päässyt rakenteisiin”, Recoverin toimitusjohtaja Antti Kirjavainen kertoo.
Rakennustyömaiden suojausvaatimukset ovat kasvaneet samalla kun esimerkiksi energiatehokkuuden vaatimukset ovat tiukentuneet.
”Rakenteisiin jäänyt kosteus ei pääse poistumaan, ellei siitä huolehdita jo rakennusvaiheessa. Toinen seikka on puurakentamisen kasvanut suosio. Kohteissa, joissa puuta käytetään paljon, on huolehdittava suojauksesta ja ilmanvaihdosta rakentamisen aikana”, luettelee Kirjavainen.
Voimakkaasti talousohjatun rakentamisen jäljet näkyvät
Kirjavaisen mielestä voimakkaasti talousohjatulla rakentamisella on myös varjopuolensa: kustannukset ja aikataulut sanelevat liian paljon. Tästä syystä rakentamisessa ei aina huomioida, missä järjestyksessä asiat kannattaa tai voi tehdä eikä riittävistä kuivausajoista aina huolehdita.
Myös liian pitkät alihankintaketjut on tunnistettu haaste.
”Pääurakoitsija ketjuttaa urakan, eikä aina välitä koko ketjun osaamisesta. Tämä tuo ongelmia, kun ei aina edes tiedetä, ketä työmaalla on töissä. Myös työntekijöiden kielitaito voi olla puutteellista”, Paananen toteaa.
”Kustannussäästöjen ja aikataulujen tiukkuuden vuoksi vältetään rakennustyömaan suojausta. Se (suojaus) tuo rakentamiseen lisätyövaiheita – ja ennen kaikkea kustannuksia, jotka varmasti ahdistavat. Lisäksi tämä vaikuttaa aikatauluihin, kun suojaus täytyy rakentaa ja purkaa. Huolellinen suojaus maksaa kuitenkin itsensä takaisin”, Kirjavainen toteaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 29 kertaa
29 vastausta artikkeliin “Karu kyselytulos: Lain vaatima kosteudenhallintaselvitys puuttuu yli 80 prosentissa rakennushankkeita”
Koordinaattori, valvoja ja joutavien todistus kuten energiatodistusten, kosteudenhallintaselvitysten yms kirjo plus verottajailmoittelut, tilaajavastuu lippulappuset yms kirjo on jo niin valtava, että kukaan ei pysy perässä. Suomi on uusi DDR jossa ongelmat ratkotaan kaavakkeilla ja byrokratialla. Itse ongelmiin ei aidosti kukaan puutu.
7 eri korttia unohtui on työturvaaa, tieturvaa, sähköturvaa, tulityötä, katualuekorttia, perehdytys kaavaketta, ensiapua jne jne. Joutavaa kurssia ja kaavaketta Neuvostoliitossa riittää!
Siinä se ytimekkäästi .
Seppo voisi tehdä selvityksen siitä,kuinka paljon työmailla noudatetaan kk10-järjestelmää järjestelmän hengen mukaisesti, silloin kun se on otettu käyttöön. Väitän että 1/100 kk10 kohteesta noudattaa sitä oikeasti. Muissa kohteissa nuo asiat vaan täpätään tehdyiksi että näyttäisi hyvältä
Rakennuslupahakemusasiakirjojen joukossahan pyydetään yleensä toimittamaan myös kosteudenhallintaselvitys. Asetushan ei sitä dokumenttia pakota esittämään osana rakennusluvan hakua, mutta rakennusvalvontojen ohjeissa niin on suositeltu tekemään. Kosteudenhallintaselvityksen olemassaoloa koskeva vaatimus on ollut voimassa vasta 1.1.2018 jälkeen jätettyjen lupahakemusten osalta.
Käytännössähän kosteudenhallintaselvitys on usein melkein suora kopio toisen työmaan vastaavasta dokumentista. Olen nähnyt sellaisiakin kosteudenhallintaselvityksiä, joissa ei ole selvitetty yhtään mitään, vaan sisältänyt vain jotain yleistasoista tekstiä kosteudenhallinnan yleisistä asioista ilman lupausta tehdä mitään sellaiseen liittyvää kyseisellä työmaalla. Ei ole tullut silti pyyntöä täydentää hakemusta rakennusvalvonnasta, vaan rakennusvalvonnalle on riittänyt, että joku dokumentti on toimitettu.
Tarkennan vielä: laki siis vaatii tekemään kosteudenhallintaselvityksen, mutta laissa ei ole vaatimusta siitä, että kosteudenhallintaselvitys olisi pakko toimittaa rakennusvalvonnalle, tai että rakennusvalvonnan olisi sellaista pakko pyytää. Lain kannalta pistokoeluonteinen tarkastuskin osaan hankkeista kai riittää. Laki siis vaatii laatimaan hankkeissa kosteudenhallintaselvityksen, vaikkei vaadikaan esittämään sitä viranomaisille. Rakennusvalvonta saa halutessaan pyytää kosteudenhallintaselvityksiä, mutta sillä ei ole lakisääteistä pakkoa vaatia kaikista hankkeista kosteudenhallintaselvitysdokumentteja nähtäväkseen.
Kosteudenhallintaselvityksessä kuvataan ne toimenpiteet, suunnitelmat ja toimintamallit, joilla kohteen kosteudenhallinta pidetään kunnossa.
Ajatteko autoakin lakikirja kädessä? Aina kun käännytte tai lähestytte risteystä tarkastatte mitä pilkunviilaajan ohjekirja sanoo ryhmittymisestä ja kuinka monen sentin päähän sitä valotolppaa saikaan pysähtyä. Onhan huihai poliisilla teoreettinen mahdollisuus sitä valvoa! Rakentaminen mennyt aikaa sitten saivarteluksi ja byrokraattipenttien leikkikentäksi. Kosketus reaalimaailmaan ja tekemiseen on menetetty!
No näissähän sen vastaavan mestari aika vierähtää, lippuja, lappuja täytellessä. Välillä käy konttinsa ovella huutamassa että leukahihnat kiinni saa…na.
Siellä työmaalla on aika monta muutakin henkilöä kuin vastaava työnjohtaja. Lisäksi ihan niitä varsinaisia työnjohtajia on, jotka vastaavat tiettyjen osuuksien johtamisesta ja laadunvalvonnasta yms.
Totta DDR:än työmailla jokaista duunaria kohden on kaksi byrokraattitoimihenkilöä täyttämässä kaavakkeita keskushallinnon pikkusieluisuutta tyydyttääkseen.
Juu.. kyllä asiat saadaan paperilla näyttämään hyvältä vaikka ne ei välttämättä sitä oikeasti olisi.Tärkeintä on oikeasti se mitä siellä työmaalla tehdään. Meillä on esim. putoamissuojauksen tavoite taso 100%, no voitte vaan arvata että se myös silloin on 100%, joka viikon mittauksessa (ja jos joku erehtyy jotain muuta mittaamaan siitä nousee hirveä haloo). Kulttuuri on se että kaikki yrittää päästä helpolla ja vältellä vastuuta. Puhujia riittää..
Monen kosteudenhalintakoordinaattorin mielestä KK10 järjestelmä on vanhanaikainen ja jäykkä. Huonoja järjestelmiä kuten ei myöskään KK10 pitäisi olla käytössä. Hyvä kosteudenhallinta lähtee työmaahenkilöstön asenteesta ja osaamisesta sekä sen todentamisessa asiansa osaava kosteudenhallintakoordinaattori. KK10 ja hyvä tekeminen eivät välttämättä liity toisiinsa.
Kyllä kosteudenhallintasuunnitelma on sanahelinää jos asiaa ei oteta ihan oikeasti koko rakentamisen ketjun osalta tosissaan.
Varmaan jokaista rakentajaa vastaan ajaa rekka joka tuo suojaamattoman lämpöeristetyn elementtikuorman Suomen toisesta päästä työmaalle ja työmaalla samaiset elementit ovat säiden armoilla joskus määräämättömän ajan.
Rakennusvalvonta jolle tämäkin asia kuuluu ei tee asialle mitään vaan ummistaa silmät tulevalta kaaokselta. Sama suojaamattomuus koskee myös kaikkia rakennusosia jotka rakennukseen on suunniteltu asennettavan niin ontelolaatat, betonivälseinät, kuin kattoristikot. Kaikkien rakennusosien turha kasteleminen lisää kosteuskuormaa ja tätähän laki kosteudenhallinnasta nimenomaan on tarkoittanut vähentää.
Lakeja ja asetuksia voi säätää mielinmäärin. Niillä vaan ei ole mitään käytännön merkitystä jos toimivaltainen viranomainen ei puutu epäkohtiin. Viranomaisvastuun ulkoistaminen konsulteille ei tule poistamaan ongelmaa. Konsultti laulaa aina sen lauluja kenen leipää syö.
Hei
Tiedoksesi kerron nyt sinulle, että rakennusvalvonnan vastuu on varmistaa, että hankkeissa on lain vaatimissa tehtävissä lain mukaiset henkilöt. Lisäksi rakennusvalvonnalla on oikeus vaatia selvityksiä kiinteistön omistajalta mahdollisista epäkohdista tai puutteista. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan vastaa rakennusten toteutuksen lain mukaisuudesta. Vastuu rakennuksista on aina rakennuksen omistajalla tai rakennushankkeeseen ryhtyvällä, joka sitten usein siirtää tämän vastuun esim. päätoteuttajalle rakennusvaiheessa.
Samalla mentaliteetillä voi koko rikoslain valvonnan siirtää yksityisille operaattoreille.
Viranomaisvastuun ulkoistaminen konsulteille ei tule poistamaan ongelmaa. Eli aivan turhaa ulinaa, ongelmille ei siis haluta oikeaa valvontaa ja vastuun realisoitumista.
Tämä on tarkoituksella tehty lakimuutos 2000-vuoden kieppeillä. Ei kuntien rakennusvalvonnoilla ole resursseja valvoa työmaita. Rinnastuksesi on sinänsä epälooginen, että lähtökohtaisesti oletetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän hankkivan ammattitaitoiset tekijät omalle rakennukselleen. Vai ostatko usein tarkoituksella paskoja autoja autokaupasta?
Niin rakennusliike niitä asuntoja bykää. Kyllä 500 000e betoniluukusta maksaneen lapsiperheen tulisi saada sen verran verorahoille vastinetta, että joku taho aidosti olisi kiinnostunut rakentamisen laadusta. Lähde siinä sitten velat niskassa tappelemaan oikeuteen maallikkona rakennusliikettä vastaan. Tähän vaan ei haluta aitoa muutosta. Höpöhöpö juttuja on lisätä työmaille eri näköisiä koordinaattoreita. Ei lämmitä tippaakaan home asunnon ostajaa.
Valoja päälle siellä nyt!!!
Lol. Ei sitä vastiketta haeta valtiolta. Laitas nyt valoja päälle itse. Tuotteen valmistaja vastaa tuotteen laadusta. Jos ihmiset oikeasti vaatisivat parempaa laatua ja lopettaisivat paskan tuotannon tulosten ostamisen ylihintaan, niin tarjoamakin muuttuisi. Ei siihen tarvita valtiota.
Verovaroilla tuotetaan täysin muita palveluita kuin yksityisen yrityksen laadunvalvontaa….
Jos yhtiöiden omat laatujärjestelmät toimisivat niin alalle ei tarvitsisi lakiteitse pakottaa näitä asioita.
Juuri näin. Lippulaput ja työturvakortit sun muut eivät ole rakennusalalla syy johonkin vaan seuraus jostakin.
On ihan selvä, että rakennusteollisuuden kaltainen koko yhteiskunnalle merkittävä teollisuuden ala täytyy pystyä toimimaan laajaalaisesti laadukkaalla tavalla. Kun teollisuuden alan tuotteet sairastuttavat käyttäjiä tai muuten aiheuttavat merkittävästi taloudellista vahinkoa siihen on puututtava ulkoa päin.
Tyypillistä, että itse allalla toimivat eivät ymmärrä tätä vaan närkästyvät ulkoa tulevista vaatimuksista ja palautteesta. Kertoo juuri olennaisen asiasta.
Vain joitakin alan toimijoita ymmärtää asian.
Tulee mieleen Kreikan talousvaikeudet. Kun siellä alettiin laajasti vaatimaan yrittäjiltä kuitteja maksetuista tuotteista ja palveluista, mm. taksimiehet valittivat ”miten tässä enää ajaa ajoja kun koko ajan pitää kuitteja kirjoittaa”
Sama valitushan on rakennusalalla… ei enää kerkiä rakentaa kun on täytettävä lomakkeita…Sama asia korttien kanssa…
Olen varma, että jos kosteusongelmia ei olisi siinä mittakaavassa ollut, kun niitä on ilmennyt, ei mitään kosteudenhallintasuunnitelmaa olisi koskaan tarvinut vaatia.
Eli, tehdään asiat kunnolla, ei siksi että niitä vaaditaan, vaan siksi, että niin on oikein.
Siitä alkaa alan tervehtyminen. Niin eettisesti/moraalisesti kuin teknisen laadunkin osalta.
Älä osta niiltä yhtiöiltä mitään. Ja jos ostat niin reklamoi huonosta laadusta, jos sellaista havaitset. Kuluttajana sinulla on kaikki avaimet kädessäsi, sillä jos ihmiset eivät osta paskaa niin sitä paskaa ei myöskään tuoteta.
Harva vaihtaa omistusasuntoa kuin autoa. Lisäksi laatuvirheiden tuominen julkisuuteen arveluttaa velkavankeudessa eläviä, sillä asunnon jälleenmyyntiarvon pelätään laskevan. Helppohan se on ammattilaisten huudella maallikoille mitä pitäisi tehdä. Harvoin teitä neuvojia kuitenkaan nähdään asunnon ostotilanteissa tai julkisuudessa.
Ketkuilijat vie esittelytilaisuuksissa ja hienoilla juhlapuheilla ihmisiä kuin litran mittaa joten kyllä tähän viranomaisten tulisi puuttua kovalla kädellä rakentamisen laatuongelmiin osallistumalla itse valvontaan.
Omahyväistä sakkia palstalla.
Kyllä minä tulisin mielelläni neuvomaan maalikkoa asunnon ostotilaisuudessa. Yleensä vaan maalikot ottavat mieluummin sen kiinteistönvälittäjän suositteleman halvan tutkimusliikkeen, joka on myös touhunnut tuholaistorjunnan parissa. Tämän liikkeen edustaja kirjoittaa puhtaat paperit samalla kun kävelee tontin ympäri silmät kiinni. Jälkikäteen sitten ihmetellään kun talosta löytyykin ihan rakennusajankohdalleen tyypilliset riskirakenteet, joista ei mainita raportissa sanallakaan.
Ongelma on se, että Suomessa jokainen maalikko luulee osaavansa rakentaa, koska isäkin osasi ja onhan hän lukenut kaikki muovin kauhutarinat, joten miksi ei osaisi ja haluaisi rakentaa.
Kuluttajalla on oikeus palkata rakennustyöntarkkailija, joka tarkkailee rakennusvaiheessa kohteen toteutusta ja raportoi siitä asiakkaalleen. Toinen vaihtoehto on palkata se oma ammattilainen, kun ostaa käytettyä asuntoa ja haastatella häntä taloon liittyvistä asioista.
Mutta tuo valtion huutaminen paikalle on täyttä paskanjauhantaa. Ei verovaroja ole tarkoitettu yksityisten ihmisten talokiistojen ratkaisemiseen.
Lippulaput ja työturvakortit sun muut eivät ole rakennusalalla syy johonkin vaan seuraus jostakin.
-70 luvun alussa tuli nopeusrajoitukset, eikä ole kukaan ajanut lakikirjakädessä sen jälkeen.
Silti kuolleita on nykyisin paljon vähemmän kuin silloin.
Vaikka ajonopeuksia oikein poliisin voimin alettiin suitsemaan?
Mites nämä vesivahingot istuu tähän uuteen puuvouhotukseen jossa vuovitaskun sisällä puuta ja liimaa , no mutta onneksi työnlaatu on ainaisessa nousussa.
.ikään ei muutu kun kämpät löytävät asukit..näkäjään , ei kukaan kuuntele urpojen ulinaa tehdyn suden sisätilöissa , ainut joka kuulee on uliseva naapuri , kun talo on tyhjä asukkaista auttaa ulina.
Jos et itse kykene tyydy valmiiseen niillä herkuilla mitä on.
.in on, väikka en olekkään samaa mielta. Nimimerkillä työmaahurtta