Martti Hetemäki ennakoi rajuja muutoksia rakentamiseen koronan takia – Alasta on huolehdittava tarvittaessa elvyttämällä

Valtiovarainministeriön jättänyt Suomen ykkösvirkamies Martti Hetemäki arvioi Rakennuslehden haastattelussa, että koronakriisistä seuraa rajuja pitkän aikavälin muutoksia.

Martti Hetemäki tuli valtiovarainministeriöön vuonna 1982. Monista uhkista huolimatta hän luottaa Suomen pärjäämiseen. Kuva: Liisa Takala

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki lähti eläkkeelle syyskuun lopussa.

Valtioneuvoston linnan juhlavassa portaikossa on kuitenkin edelleen näkyvä muisto talon isännästä, ihan lähellä paikkaa, jossa Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Senaatintorille suuntautuvan ikkunan sisälasissa on pyöreä reikä sen jäljiltä, kun innokas squashmies esitteli kuvaajalle mailankäyttöä.

Hetemäellä on haastatteluhetkellä viikko jäljellä Suomen ykkösvirkamiehenä. Sitten hän aloittaa työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa. Ensimmäinen tutkimuskohde on koronavirus.

Rauhallisesti puhuva ja pohdiskeleva mies arvioi niin Suomen taloustilannetta koronakriisissä kuin rakentamisen elvytystä ja asuntomarkkinoita. Välillä hän menee koneelle ja avaa sanojensa tueksi kuvion tai tutkimustuloksen.

Lisävelkaa on otettava

Hallitus ottaa ensi vuonna lähes 11 miljardia euroa lisää velkaa. Hän kuitenkin sanoo, ettei lisävelalle ja elvytykselle ollut tässä tilanteessa vaihtoehtoja.

”Kyllä velkaantuminen on hurjaa, mutta jollakin tavalla talouden pyörien täytyy pysyä pyörimässä tässä tilanteessa, kun yksityinen sektori säästää ja vähentää kysyntää. Jos talous menee säästöliekille, se vie tulot julkiselta taloudelta, valtiolta ja kunnilta.”

Velanoton vaihtoehtona olisi työttömyyden nousu ja kurjistumiskehitys. Kustannukset tulisivat sitä kautta.

”Covid-19 on nyt keskeinen ajuri. Jos sen vaikutuksia ei olisi elvytyksellä vaimennettu, olisi työttömyys nykyistäkin korkeampi. Työttömyys pyrkii juuttumaan korkealle tasolle. Siitä tulisi iso lasku. Mitä pitempään ihminen on työtön, sitä  vaikeampaa hänen on työllistyä uudelleen. Työttömyyden kustannukset ovat tosi kovat”, Hetemäki sanoo.

”1990-luvun lamalla on pitkä varjo. Kesti kauan, ennen kuin työttömyys alkoi alentua, ja silloinkin se jäi ylös.”

”Elvytys on ollut perusteltua, mutta sillä on rajansa. Velkaantumisen rajaa ei tiedä kukaan, mutta jossain vaiheessa riskit kasvavat. Rahaa on nyt paljon liikkeellä”, Hetemäki sanoo.

Myös EU:n sopimassa tukipaketissa on Hetemäen mukaan ”vissi järki”. Tukia tarvitaan yritysten ja kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi.

”Mutta on havaittu, että rahapolitiikan teho on tässä kriisissä rajallinen. Rahan pumppaus valuu osakearvoihin, osakkeiden takaisinostoihin ja varmaan asuntohintoihinkin, mutta ei investointeihin. Siksi tarvitaan valtiovallan tukea yrityksille ja ihmisten toimeentulolle.”

Osa yrityksistä oli velkaisia jo ennen kriisiä

Suomen talous on riippuvainen kansainvälisestä taloudesta. Kotimainen talouskehitys voi irtautua teollisuuden kehityksestä johonkin mittaan, mutta jos teollisuuden tulot alkavat hiipua, se vaikuttaa koko kansantalouden tuloihin.

Elokuussa työllisyystilanne kääntyi jo heikommaksi. Tuloepävarmuus kasvaa, ja lykätään sijoituksia ja investointeja, ehkä myös asunnon hankintaa. Myös pankit voivat olla kitsaampia lainoituksessaan.

Ensi vuoden talouskasvu voisi Hetemäen mukaan olla Suomessa 2,5 prosentin tasolla. Se on pelkkää palautumista montun pohjalta. Riskinä on, että mennään huonompaan suuntaan.

”Olen huolissani koronasta kärsivien sektorien aiheuttamista kerrannaisvaikutuksista ja siitä, että globaali talous ei ole palaamassa kriisiä edeltävälle tasolle. Osa yrityksistä oli hyvin velkaisia jo ennen kriisiä”, Hetemäki sanoo.

”Mitä enemmän korona leviää ja mitä vakavampi se meillä ja muualla on, sitä huonommin talous kehittyy. Toinen aalto vienee ensimmäistä aaltoa enemmän yrityksiä konkurssin partaalle.”

Tämä kriisi on erilainen

Koronakriisi eroaa muista talouskriiseistä totaalisuutensa takia. Ihmisten ja yritysten varovaisuus heijastuu koko talouteen.

Toimialojen keskinäiset sidokset ovat suuret, yhdellä sektorilla tapahtuva romahdus heijastuu laajalle keskinäisen riippuvuussuhteen takia. Eri maiden talouksien välillä on vastaavanlainen riippuvuus.

Kuva: Liisa Takala

”Vaarana on negatiivinen kierre. Kansalaiset jarruttavat kulutusta, yritykset investointeja ja työntekijöiden palkkaamista.

”Kun finanssikriisi puhkesi, keskuspankit myönsivät likviditeettiä tilanteen hoitamiseksi. Tätä kriisiä ei saa keskuspankkien toimilla kuriin. Mitä pitempään tämä kriisi kestää, sitä rankemmaksi tilanne tulee yritysten kannalta. Yritykset jakaantuvat häviäjiin ja menestyjiin.”

”Korona on talouden asia”

Hetemäen johdolla laadittiin Suomen exit-suunnitelma koronakriisistä selviytymiseen. Hänellä on muun muassa ainutlaatuisia tietoja Ruotsin koronatestauksista seitsemästä Tukholman sairaalasta vuosilta 2010–2019.

Aikaisempien koronavirusten tartunnat näyttävät noudattavan influenssan kaltaista tarkkaa kausikiertoa. Se tekee taloudesta aikaisempaa ennustettavampaa.

”Näemme, että korona on talouden asia. Taloudessa ei ole ollut minun urani aikana koskaan näin voimakasta yhtä ajuria. Taloudesta voi sanoa yleensä vain arvauksia, mutta nyt siihen saattaa vaikuttaa viruksen kellontarkka vaihtelu voimakkaasti.”

On huolehdittava, että rakentaminen pärjää

Toistaiseksi rakentaminen on selvinnyt koronasta yllättävän hyvin, erityisesti infran ja asuntojen osalta. Runsas rahan määrä on tukenut rakentamista kasvattaessaan kiinteistöarvoja. Jatkoon sisältyy kuitenkin epävarmuutta.

”Rakentamiseen pätee ehkä osin sama kuin teollisuuteen. Korona vaikuttaa niihin hitaammin kuin moniin palveluihin. Tilauksia on sisällä, ja vie aikansa, ennen kuin kriisi alkaa vaikuttaa. Meneekö rakennusala vielä tietyn aikaa omalla painollaan”, Hetemäki pohtii.

Rahoittajat ovat olleet toistaiseksi valmiita rahoittamaan hankkeita, ja konkurssien määrä on ollut alhainen pitkään, likviditeettikonkursseja on ollut vähän. Mutta jos kysyntä hiipuu, likviditeettikonkursseja alkaa tulla.

”Asuntoja tarvitaan joka tapauksessa, mutta aloitetaanko toimistojen rakentamista. Hotellien ja ravintoloiden rakentaminen on varmaan aika jäissä.”

”Se ainakin on varmaa, että toimitilojen tyhjentyessä tilanteen palautuminen kestää, jos se ylipäätään palautuu normaaliksi.”

Rakentamisen pärjäämisestä on Hetemäen mukaan huolehdittava tarvittaessa elvytyksellä. Toimialalla on isot kerrannaisvaikutukset.

”Jos teollisuudessa tulee ongelmia, niin on tärkeää, että samaan aikaan rakentaminen pysyy hyvässä vireessä ja hyvällä uralla. Jos elvytykseen on tarvetta, sen osalta pitää miettiä kohteita, jotka vaativat korjaamista ja uuden rakentamista.”

Hetemäki nostaa esimerkkinä monien kaupunkien viemäriverkoston korjausvelan.

”Nyt pitäisi aientaa hankkeita, jotka pitää ennen pitkää joka tapauksessa toteuttaa”, Hetemäki sanoo.

Hetemäki ei lämpene Fnnveran takauksille

Pankit ovat jo kiristäneet gryndituotannolle oleellista taloyhtiölainoitusta, kun sijoittajien osuus toiminnassa on lisääntynyt ja pankkeja koskeva sääntely on tiukentunut. Pankit eivät halua, että lainojen riskipitoisuuden takia niihin sitoutuu paljon niiden omia pääomia.

Rakentajat ovat haikailleet Finnveran kautta valtiota takaamaan gryndituotannon lainoja. Hetemäki ei innostu asiasta.

”Suomen talous on hirveän takausintensiivinen, niitä on Eurostatin mukaan Suomessa eniten EU-maista bkt:hen suhteutettuna”, hän sanoo luetellen pitkän listan takauksen kohteita.

”Aran korkotukilainoissa on suuri takauselementti. Takauksia ei ole laajalti lauennut, mutta asuntoja on paljon alueilla, joissa asuntokysyntää on vähän ja asuntoja voi jäädä tyhjilleen.”

Tarvitaanko tunnin junayhteyksiä?

Koronalla voi olla Hetemäen mukaan isoja ja kauaskantoisia vaikutuksia myös rakentamiseen. Näkyvä ilmiö on etätyön merkittävä lisääntyminen. Suomessa etätyö oli jo ennen koronakriisiä selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin.

Nyt kriisissä etätyö on lisääntynyt Suomessa enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Korona ei ole myöskään vähentänyt suomalaisten tekemiä työtunteja juuri lainkaan toisin kuin monissa maissa.

Hetemäki arvioi, että koronakriisi todennäköisesti lisää etätyön osuutta pysyvästi. Eri maissa tehtyjen kyselyjen mukaan mielipiteen menevät melko tasan kysyttäessä, haluavatko ihmiset palata normaaliin lähityöhön vai ei.

”Etätyön osuuden kasvu todennäköisesti muuttaa työmatkaliikenteen määrää, toimistotilan tarvetta, yhdyskuntarakennetta, asumista ja työmarkkinoiden toimintaa. Nämä muutokset olisi otettava huomioon muun muassa julkisten investointien kohdentamisessa”, Hetemäki sanoo.

Hän pohtii muun muassa koronan vaikutuksia Turun ja Tampereen ratahankkeiden tulevaisuudelle. Ihmiset eivät välttämättä halua viettää pendelöimällä kolmea tuntia päivässä. Etätyön myötä he voivat valita vapaammin asuinpaikkansa.

”Kunnan kaavamonopoli voi heikentyä, kun ihmisillä on eri vaihtoehtoja valita asuinpaikkansa. Eri alueiden asumiskustannusten erot ovat isot eikä asialle ole voinut aikaisemmin juuri mitään, työn takia on pitänyt asua kalliilla paikkakunnalla.”

”Ihan samanlaiseen vanhaan ei taatusti palata”, hän lisää.

Hetemäki toteaa, että monet työt sujuvat hyvin etänä.

”Olen vetänyt isoja työryhmiä etänä ja huomannut, että kokoukset ovat paremmin mietittyjä ja lyhyempiä, ja päätöksiä saadaan nopeammin aikaan kuin fyysisissä kokouksissa. Huonoa on, että sähköisissä kokouksissa ei pysty aistimaan, ollaanko päätöksistä loppujen lopuksi samaa mieltä.”

Etätyö tuo myös uusia ongelmia

Etätyön ja koronan myötä syntyy kuitenkin uusia työmarkkinoiden toimintaan ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, joita on ratkottava ennakoivasti.

Tiimeillä voisi esimerkiksi olla joka päivä 15 minuutin palaveri, jolloin ei saisi puhua työasioista. Aikaa siihen voisi ottaa vaikka työmatkoista säästyvästä ajasta.

Valtiovarainministeriössä on ollut joka perjantai sähköinen info henkilökunnalle. Osallistuminen on ollut aktiivisempaa kuin aikoinaan lähityössä. Tilaisuus on päättynyt Hetemäen vetämään viiden minuutin tietovisaan ja yhteisiin hei hei -toivotuksiin.

Hänen mukaansa on huolehdittava, ettei kukaan tuntisi etätöissä itseään yksinäiseksi. Jos joku alkaa puuttua päivittäin järjestettävästä palaverista, häneen on otettava yhteyttä.

Vielä ei tiedetä, miten etätyö vaikuttaa vaikkapa työn tuottavuuteen tai luovaan työhön ja hiljaisen tiedon siirtymiseen.

”Trouble is our business”

Hetemäki tuli valtiovarainministeriöön vuonna 1982.

”Tämä on ollut mielenkiintoista aikaa, hyvät työkaverit. En olisi voinut kuvitella parempaa työpaikkaa. Aina on tullut uusia asioita, tämä on ollut kiinnostukseni ja koulutukseni kannalta juuri osuva paikka.”

Suomen talouteenkin hän suhtautuu pohjimmiltaan luottavaisesti, vaikka luonnehtiikin valtiovarainministeriön mottoa ilmauksella ”trouble is our business”. Globaali taloustilanne on monesta syystä hankala ja matalat korot ovat synnyttäneet velkaongelmia.

”Olen kuitenkin luottavainen. Suomen kyky pärjätä pienenä maana voi olla hyvä tässä ympäristössä. Voimme hoitaa omat asiamme hyvin ja pärjätä paremmin kuin muut maat. Silloin Suomeen saadaan sijoittajia ja investointeja.”

Lähtöpäätös tuntuu edelleen oikealta, vaikka seuraajaa ei ole vielä löytynyt.

”Ei ole tullut mieleen, että olisi pitänyt jatkaa. Pahinta olisi, että alkaisi luulla itsestään liikoja. Jätän VM:n hyvillä mielin, luotan tähän porukkaan.”

Hetemäki aikoo professorina paneutua koronan ja sen ennustettavuuden tutkimiseen. Hänellä on paljon kansainvälistä dataa. Empiirisen aineiston perusteella voi tehdä arvioita taudin kehityksestä.

”Odotan tosi paljon professuurilta. Nyt on ollut niin paljon asioita, ettei niihin ole pystynyt keskittymään kokonaan. Ensimmäiseksi hyökkään koronan kimppuun.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Martti Hetemäki ennakoi rajuja muutoksia rakentamiseen koronan takia – Alasta on huolehdittava tarvittaessa elvyttämällä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat