Martti Hetemäki tylyttää asuntomarkkinoita: Miljardien tuki, silti asuminen on kallista ja syntyy tukiloukkuja

Martti Hetemäki on seurannut pitkään asuntomarkkinoita. Hän muun muassa veti vuonna 2007 silloisen asuntopoliittisen ohjelman valmistelun.

”Asuntomarkkinat ovat liian tärkeät jätettäväksi vain sen sektorin pohdittavaksi, koska se vaikuttaa työmarkkinoiden toimintaan, mikä puolestaan vaikuttaa koko talouden toimintaan. Kallis asuminen on ilman muuta yksi meidän työmarkkinoiden toimintaa haittaava asia”, Hetemäki sanoo.

Asumistukea maksetaan vuodessa yli 2 miljardia euroa. Lisäksi toimeentulotuesta menee puolet asumiseen.

”Rahalla asuntoasioita on aika vaikea saada kuntoon. Meillä on korkea asumistuki ja toimeentulotuki ja kansainvälisesti vertaillen iso Ara-kanta. Silti asuntomarkkinat eivät toimi hyvin. Yleisen asumistuen saajat ovat köyhistä köyhimpiä. Silti yli puolet heistä asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.”

”Suomessa kotitaloudet saavat asumistukea lukumääräisesti enemmän kuin Ruotsissa”, Hetemäki lisää.

Toimeentulotuki nostaa myös markkinavuokria määrittämällä niille asunnon kunnosta riippumattoman pohjavuokran, jonka alle asuntoa ei kannata vuokrata.

Pääkaupunkiseudulla asumistukea täydennetään toimeentulotuella siten, että esimerkiksi yksinasuvan vuokra maksetaan tarvittaessa 700 euroon asti kokonaan.

”Vuokralaisella sen enempää kuin vuokranantajalla ei ole intressiä tinkiä vuokrasta. Vuokranantajalle ovat parhaita vuokralaisia ovat sellaiset, joiden vuokran maksaa joko yritys tai Kela.”

Syntyy tuloloukkuja

Hetemäki puhuu tuloloukuista, siitä, että työtä ei kannata ottaa vastaan, jos samalla menettää tuet ja ne joutuu hakemaan työn loputtua uudelleen.

Ara-asunnot puolestaan on tarkoitettu pienituloisille, niissä vuokrat on säännelty.  Ara-asunnoissa asuvien tuloloukut eivät pääsisi niin pahoiksi.

Valtiovarainministeriö on ajanut tulorajoja Ara-asukkaille. Edellisen hallituskauden aikana muutos ehdittiin jo tehdä, mutta se vedettiin pois. Ara-asukkaiden ylituloisuus arvioitiin pieneksi ongelmaksi ja asuntojen omistajat vastustivat muutosta.

Hetemäen mukaan asumistuen saajilla pitäisi olla etusija Ara-asuntoihin. ”Kaupungit ovat kantaneet vastuuta vähäosaisista, yleishyödylliset toimijat ei niinkään.”

”Asumistukeen ei ole odotettavissa nopeaa muutosta. Asiaa käsitellään tulevaisuudessa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.

Yhteiskunnan vetämä omistusasuntomalli?

Asumistuilla on epäilemättä merkitystä myös vuokra-asuntojen sijoitusbuumin ruokkijana. Taloyhtiölainat ovat kasvaneet, samoin niihin liittyvät riskit, kun sijoittajien osuus on kasvanut.

Tonttirahastot ja lyhennysvapaat ovat hämärtäneet kuluttajien käsitystä asuntojen todellisista hinnoista.

Hetemäki tunnistaa riskit, mutta ei halua ottaa kantaa taloyhtiölainojen sääntelyyn tässä markkinatilanteessa.

Hän ei tyrmää näkemystä, että tarvittaisiin yhteiskunnan vetämä omistusasuntomalli. Henkilö voisi ostaa Ara-vuokra-asunnon, jossa on asunut tietyn ajan.

”Ehdotuksille ei tullut täystyrmäystä”

VM:n virkamiesryhmä julkisti loppukesällä ehdotuksensa työllisyyttä lisääviksi toimiksi. Siinä esitetään tulenarkoja rakenteellisia uudistuksia, muun muassa eläkeputkesta luopumista.

”Ehdotuksille ei tullut täystyrmäystä. Ymmärrettiin, että työllisyyttä on saatava ylös. Jos ihmisiä ei ole riittävästi töissä, ei tule verotuloja, joilla rahoitetaan etuudet. Työllisyyden nousuvara on iso. Jos kotimaassa syntyneiden työllisyysaste olisi ollut Ruotsin tasolla vuonna 2018, meillä olisi ollut 250000 henkilöä enemmän töissä”, Hetemäki sanoo.

Hänen mukaansa osa-aikatyön määrä tai talouden rakenne eivät selitä Suomen ja Ruotsin välisiä eroja.

Hetemäen mukaan pohjoismaisessa mallissa on hyvän sosiaaliturvan vastapainona hyvät ja velvoittavat työvoimapalvelut. Nyt työhön ja työvoimapalveluihin osallistumisen velvoittavuus on OECD:n mukaan Suomessa heikko, Yhdysvaltain tasoa. Siellä taas huono sosiaaliturva pakottaa ihmiset töihin.

”Belgiassa on meidän kaltainen tilanne, ja siellä työttömyys on korkea.”

Eläkeputkeen oikeutettujen irisanominen maantapa

Työllisyyspaketissa muun muassa poistettaisiin eläkeputki ja vuorotteluvapaa. Onko vaarana, että työssä jaksaminen heikkenisi ja jouduttaisiin ennenaikaiselle eläkkeelle?

Hetemäki ei kommentoi jaksamisongelmaa. Vuorotteluvapaa on hänen mukaansa sapattivapaa, jolla on heikko työllistävä vaikutus. Vuorottelijoiden tilalle palkatuilla on ollut tyypillisesti lyhyitä työttömyysjaksoja.

”Eläkeputki on iso asia. Voisimme ottaa oppia Ruotsista. Siellä tukittiin varhaisen poistumisen reittejä työelämästä ja työllisyys nousi.”

”Suomessa on maantapa, että kun väkeä irtisanotaan, listalle joutuvat eläkeputkeen oikeutetut, halusivatpa ne sitä tai ei. Sitten he elävät työttömyyskorvauksella, joka ei ole mitenkään hyvä. Niiden työllisyysasteet ovat korkeampia, jotka eivät ole eläkeputkessa.”

”Mutta juuri tämä hetki ei ole varmaan oikea hetki  tehdä muutoksia, koska työvoiman kysyntä on hiipunut ja se on pitkän aikavälin asia”, hän pohtii.

Työttömyys on raskasta

Vaikka Hetemäen linjaukset ovat kovia, hän korostaa myös työttömyyden haittavaikutuksia yksilöille itselleen.

Hän viittaa psykologisiin tutkimuksiin, joiden mukaan työttömyys eroa muista ihmisten kokemista onnettomuuksista. Onnettomuuden tai trauman kohdanneiden ihmisten onnellisuustaso palautuu yleensä ennalleen, mutta työttömyyden osalta näin ei käy.

Se johtuu siitä, että työttömyyden koetaan johtuvan jotenkin itse aiheutetuista syistä. Työtön kokee olevansa vastuussa itsestään, ja siten epäonnistuneensa.

”Työttömyys on tosi paha juttu. Itsetunto menee ja ajatellaan, ettei kelpaankohan enää mihinkään. Työttömyys vaikuttaa myös työnantajien suhtautumiseen”, Hetemäki sanoo viitaten amerikkalaistutkimukseen, jonka mukaan työttömänä oloajan pituus vaikuttaa siihen, kutsutaanko hakija työhaastatteluun.