Keravan ja Vantaan kaupungit ovat viime vuosina valinneet suurten ja monimutkaisten kouluhankkeidensa toteutusmuodoksi allianssin.
Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä uudenlaiset opetusmenetelmät ja -suunnitelmat ovat muuttaneet perinteisen koulurakennuksen monikäyttötilaksi, jossa muuntojoustavuus ja tilojen muut käyttäjät pitää ottaa huomioon aiempaa huomattavasti tarkemmin.
Allianssimalli tarjoaa elinkaarimallille tehokkaan vaihtoehdon julkisten hankkeiden rakentamiseen.
Allianssi eroaa elinkaarihankkeesta selvimmin siinä, että rakentaja ei vastaa ylläpidosta, vaan hyvällä ja huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella pyritään siihen, että sellaisia ongelmia ei synny, joihin tarvitaan jopa 25 vuoden sitoutumista ja vastuuaikaa. Alliansseissa tyypillinen vastuuaika on viisi vuotta, joka sekin on normaalia kahta vuotta selvästi pidempi.
Vantaalla allianssilla on rakennettu kaksi koulua, joista suurempi, Hämeenkylän koulu ja liikuntahalli, valmistui tämän vuoden elokuussa. Rajatorpan koulu valmistui vuodenvaihteessa.
Keravalla keskisen Uudenmaan suurin koulu, Keravanjoen yhtenäiskoulu, valmistuu ensi syksynä. Hankkeen budjetti on noin 36 miljoonaa euroa.
Kahden koulun projekti
Vantaa valitsi rakentajaosapuoleksi allianssiin NCC:n. Suunnittelusta vastasi työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+ Salmenperä. Rakentamisprojektit yhdistettiin yhdeksi noin 32,5 miljoonan euron kokonaisuudeksi.
Rajatorpan koulu tehtiin ensin. Hämeenkylän hanke limittyi aikataulullisesti noin puoli vuotta Rajatorpan kanssa päällekkäin.
”Rajatorpan kehitysvaihe oli intensiivisempi, sillä teimme uudella porukalla uutta oppimisympäristöä ja mietimme allianssiryhmän kanssa tarkasti, millainen lopputulos halutaan”, Vantaan kaupungin projektipäällikkö Ari Kiiskinen kertoo.
Allianssi perusti tontin viereiseen kerrostaloon projektitoimiston ja pystyi hyödyntämään rakennuspaikan läheisyyttä tehokkaasti.
”Big room -tyyppinen kehitystyö onnistui projektipäivien aikana todella hyvin, kun käytössä oli eri suunnittelualoille sekä omia että yhteisiä tiloja. Mielipiteitä oli helppo vaihtaa, eikä mitään kehitetty niin sanotusti turhaan. Toisaalta jokainen ryhmä pystyi keskittymään omaan suunnittelualaansa ja lopulliset päätökset tehtiin sujuvasti yhteisessä projekti- ja johtoryhmässä.”
Tärkeät henkilövalinnat
Kun työt jatkuivat Rajatorpan koulun rakentamisen loppuvaiheessa Hämeenkylän koulun projektissa, suurin etu oli Kiiskisen mielestä ihmisten tuttuus. Rajatorpan projekti tutustutti allianssin ihmiset toisiinsa, ja syntyi luottamusta.
”Kanssakäyminen oli helpompaa ja rohkeampaa. Ketään ei jännittänyt käydä kriittistäkään keskustelua, ja syntyi todella hyvää vuorovaikutusta ja erilaisia näkökulmia.”
Kiiskinen korostaa moneen kertaan allianssiin valittujen ihmisten yhteistyökykyisyyttä. Hankemuoto itsessään kannustaa vuorovaikutukseen.
”Huomasimme, että allianssihankkeen onnistumisen kannalta oli iso asia, että mukaan valikoituneet ihmiset olivat yhteistyökykyisiä. Pitää olla joustavuutta ja näkemystä sekä sietää kritiikkiä, mutta myös taitoa antaa palautetta. Äkkiväärille ihmisille allianssi ei sovi. Tämä koskee ihan kaikkia mukana olleita osapuolia.”
Hanke laajeni, allianssi jousti
Allianssiurakka teki mahdolliseksi suunnitelmien suuren muutoksen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa päätettiin korvata uuden koulurakennuksen liikuntasali erillisellä liikuntahallilla, joka puolestaan vastaisi paremmin alueen urheiluseurojen harjoitussalitarpeeseen.
Kaupungin päätöksenteon jälkeen liikuntasali kasvoi 600 neliömetristä 1400 neliömetrin erillishalliksi. Lisäys ei vaikuttanut hankkeen kokonaisaikatauluun, ja lisähintakin pysyi maltillisena.
”Perinteisessä urakkamuodossa asiasta olisi todennäköisesti väännetty puolisen vuotta ja se olisi maksanut tilaajalle lisäaikavaateina aika paljon, kun hanke olisi viivästynyt. Nyt muutos vietiin allianssin ansiosta hyvässä yhteishengessä maaliin saakka. Hyvin tehty suunnittelu sieti muutoksen, uusi halli istui tontin massoitteluun ja koulu yhdistettiin halliin yhdysputkella. Ilman allianssia muutos tässä aikataulussa olisi ollut aika mahdoton”, Kiiskinen sanoo.
Käyttäjäyhteistyö toimi
Vantaalla urakoitsija NCC:llä on laaja kokemus tietomallintamisen hyödyntämisestä käyttäjäyhteistyössä.
”Vantaa teki siinä järkevän päätöksen, että se asetti allianssiryhmään sivistystoimea edustamaan pitkän linjan kasvatuksen ja oppimisen asiantuntijan koulumaailmasta eli entisen rehtorin Eero Väätäisen. Hänen kauttaan saimme kuin yhdestä tuutista kaiken käyttäjäinformaation, joten se helpotti merkittävästi yhteistyötä ja käyttäjien kuulemista”, NCC:n työpäällikkö Jaakko Hakala kertoo.
Hakalan mukaan allianssissa korostui Vantaan tilakeskuksen johdonmukainen toiminta, tavoitteet ja halu etsiä kompromisseja.
”Tilakeskus hallitsi tavoitteensa paremmin kuin yleensä on tapana ja lisäksi miehitti hankkeen kunnolla. Allianssissa kehitys on jatkuvaa eikä rakenneta ’vain’ kuvien mukaista taloa. Tavoitteita käydään aktiivisesti läpi ja yhdessä karsitaan, jos esille nousee jotain, mikä ei ole välttämätöntä. Sitä ei tehdä sen vuoksi, mitä papereissa lukee, vaan sen vuoksi, että voidaan tehdä fiksuja valintoja.”
Keravan rohkea valinta
Keravalla allianssiin kuuluvat tilaajana Keravan kaupunki sekä Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen, talotekniikkasuunnittelusta ja energiatehokkuudesta vastaava Granlund ja talotekniikasta vastaava Caverion Suomi. Allianssiin kuuluvat myös rakennusyhtiö YIT ja rakennesuunnittelusta vastaava WSP Finland.
Kaupungin organisaatiolla ei ollut aiempaa kokemusta allianssihankkeista, mutta tietoa hankemallista hankittiin mahdollisimman paljon.
”Allianssimallista ei ollut hankkeen aikana vielä RT:n sopimusmalleja. Allianssin sopimusdokumentteihin kannattaa hakea ymmärrys etukäteen ennen hankkeen käynnistämistä. Mallin avoimuuden ymmärtäminen koko laajuudessaan ei ehkä kovin helposti avaudu, kun olemme eläneet KSE- ja YSE-maailmassa”, Keravan kiinteistöjohtaja Kristiina Pasula kertoo.
Allianssihanketta oli kaupungin kanssa käynnistämässä allianssikonsultti, joka toimi hankkeessa kehitysvaiheen loppupuolelle saakka.
”Mitä paremmin yhteistyö saadaan toimimaan, sitä paremmin kaikki sujuu. Ratkaisujen hakeminen on monivaiheista, ja useita vaihtoehtoja on ollut pöydällä. Avoimuus ja vuorovaikutus ovat olleet vahvasti läsnä. Edellytykset toteutusvaiheelle saatiin ajoissa kuntoon, ja se näkyi aloituksessa”, YIT:n yksikönjohtaja Matti Sarikkola kertoo.
Keravalla osapuolten allianssikokemus tuli hyvin esille ja hanke etenikin varsin suunnitelmallisesti. Kehitysvaiheen loppupuolella jouduttiin kuitenkin tekemään joitain säästötoimia, jotta budjetti saatiin pitämään.
”Tilaajan rooli allianssihankkeessa voi jäädä sivuun, elleivät tilaajan edustajat varsinkin allianssin projektiryhmässä ole aktiivisia. Allianssi toimi varsin itsenäisesti. Meillä hanketta ovat varjostaneet henkilövaihdokset”, Pasula kertoo.
Pasula huomauttaa, että vaikka osallistujia halutaan kehitysvaiheessa priorisoida, paisuu osallistujamäärä helposti, koska allianssikumppanit haluavat osallistaa mahdollisimman monia allianssikokemuksen saamiseksi henkilöreferenssejä varten.
Materiaalivalinta mietitytti
Keravan kaupunki asetti allianssityöryhmän tehtäväksi tutkia ja vertailla puurakentamista ja mahdollisuutta toteuttaa ratkaisu kokonaan hirsirakenteisena tai puurakennuksena, jossa on betoninen pilari-palkkirunko ja betoninen välipohja.
Vaihtoehtojen teknis-taloudellinen vertailu tehtiin niin sanotulla CBA-menetelmällä. CBA-pisteytys oli rajattu teknisiin ja taloudellisiin ominaisuuksiin, jotka ovat numeerisesti mitattavia.
”Vertailussa puurakennus, jossa on betonirunko, ja betonirakennus, jossa puun käyttö on rajattua, saivat korkeammat pisteet kuin hirsivaihtoehto.”
Selvityksen innoittamana allianssiryhmä kuitenkin päätyi selvittämään hirsirakenteen käyttömahdollisuutta jossakin osin kohdetta, ja tuloksena päädyttiin hirsirakenteiseen meluaitaan.
Pasulan mukaan Keravalla ei ole lähitulevaisuudessa tarjolla niin suuria hankkeita, joissa allianssimallia kannattaisi käyttää.
”Allianssimalliin liittyy monia hyviä toimintatapoja, joita aiomme kuitenkin jatkossakin käyttää.”
Sarikkolasta on tullut vankkumaton yhteistoiminnallisuuden kannattaja.
”Avoimuus jää positiivisena mieleen ja se, että osaoptimointia ei allianssihankkeissa ole. Se jää taka-alalle, ja se on hyvä asia”, Sarikkola huomauttaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Uudet tavat opettaa ja oppia haastavat rakentajat ja käyttäjät – allianssi sopii modernien oppimisympäristöjen rakentamiseen”
Allianssikonsultin rooli on erittäin tärkeä alianssimallissa. Konsultin on voitava ylläpitää ja ohjata keskustelua niin, että eri osapuolten näkemykset tulevat huomioiduksi parhaita ratkaisuja kartoitettaessa. Konsultin ei tarvitse olla rakentamisen erityisasiantuntija, siitä voi olla jopa haittaa. Konsultin tulee olla riippumaton hankkeen muista osapuolista rakennuttajaa lukuunottamatta. Minulla on kokemusta parista hankkeesta, joissa big room työskentelyä ohjasi konsultti, joka oli saman yrityksen palvelussa, joka vastasi merkittävästä osasta suunnittelua ja ympäristökonsultointia. Käytännössä ko. suunnittelijakonsultit ohjasivat päätöksiä voimakkaasti omien näkemystensä mukaan ja muiden näkemykset sivuutettiin. Rakennuttaja ei päätynyt saamaan parhaita ratkaisuja kohteeseensa.