Hänestä niiden on pakko muuttaa toimintatapojaan selviytyäkseen koronakriisin yli.
Korona on runnellut koko kaupan alaa. Arantonin kauppakeskusten eri osapuolille tekemään kyselyyn vastanneista liikkeistä 92 prosenttia piti korona-ajan vaikutuksia järkyttävinä tai vakavina liiketoiminnalleen.
Kolme neljästä kauppakeskusten omistajien edustajista puolestaan sanoi, että seuraavat 6-12 kuukautta näyttävät selvästi haastavammalta kuin koronaa edeltävä aika.
Selvitykseen vastasi noin 400 henkilöä syys-lokakuussa. Heistä noin 300 oli asiakkaita, 60 kauppiaita ja 40 kauppakeskusten edustajia.
Vainiomäki pitää tilannetta huolestuttavana. Hän on viikoittain yhteyksissä alan toimijoihin muualla Euroopassa.
”Viimeinen viesti on, että vuoden päästä rytisee ja kovaa. Pelottaa, mikä Suomessa on lopputulema”, hän sanoo uutistoimisto Startelille.
Täällä koronapandemia on pysynyt eurooppalaisittain hyvin aisoissa. Se ei kuitenkaan ole ainoa huoli. Keskeinen kysymys on, vetäväkö kauppakeskukset asiakkaita?
Arantonin kyselyssä kauppiaista 46 prosenttia ja kauppakeskusten omistajista 58 prosenttia ei pitänyt suomalaisia kauppakeskuksia tarpeeksi kiinnostavina. Vainiomäki pitää tulosta hurjana: yrittäjät eivät itsekään ole tyytyväisiä toimintaansa. Syy on hänestä selvä.
”Kauppakeskukset ovat toistensa kopioita.”
Useimmissa keskuksissa ovat samojen ketjujen liikkeet ja samat ratkaisut, joten ne eivät juuri houkuttele asiakkaita lähiympäristöä kauempaa.
”Muutaman kilometrin välein olevien keskusten ainoa erottava tekijä voi olla vähän leveämmät parkkipaikat”, Arantonin markkinointijohtaja Pekka Lehtonen kärjistää.
Pikamuotia haluaa harva
Koronapandemia on lisännyt verkko-ostosten tekoa. Vainiomäki ja Lehtonen eivät silti usko kehityksen ajaneen kivijalkakauppojen ohi. Tätä tukee Arantonin selvitys: Neljä viidestä siihen vastanneesta kuluttajasta kertoi käyvänsä mieluummin ostoksilla fyysisissä liikkeissä kuin verkkokaupassa.
Ostoksille lähtöä jarruttaa kuitenkin se, että tarjonta ei innosta. Kolme neljästä kuluttajasta kaipasi lisää keskitasoisia merkkejä ja kolmannes huippubrändejä. Vain noin joka kymmenes halusi pikamuotia, vaikka juuri sitä useimmat kauppakeskukset tarjoavat.
Myös kauppiaat ja omistajat toivovat nykyistä laajempaa brändivalikoimaa.
Kuluttajat toivoivat niin ikään nykyistä laajempaa ravintola- ja kahvilatarjontaa ja kauppiaatkin uskovat, että se voisi vetää väkeä. Pikaruokaravintoloiden vetovoima sen sijaan on kaikkien mielestä vähäinen.
Kauppiaiden toivelistalla olivat myös tapahtumat, joissa olisi aidosti sisältöä, kauppakeskusten erilaistuminen, pop-up myymälät, lähituottajien edustus ja torimaisuus.
Ideoita siis on, mutta mikä hiertää?
”Vastauksista paistaa kehno kommunikaatio operoijien ja liikkeiden välillä”, Vainiomäki sanoo.
Kauppakeskuspäättäjistä useimmat arvioivat, että asiakkaille tärkeintä on kauppakeskuksen turvallisuus, hyvä hygienia ja yhtenäiset aukioloajat. Selvästi harvempi mainitsi liikevalikoiman, monipuolisen tarjonnan, uudet brändit tai palvelun. Viidenneksellä ei ollut mitään ajatusta siitä, mitä kuluttajat haluavat.
Vainiomäki pyörittää päätään:
”Vetääkö käsidesi tai maskien käyttö asiakkaita?”
Sparrausta ja yhteistyötä
Selvityksessä 92 prosenttia kauppiaista oli sitä mieltä, että vuokranantajat eivät panosta riittävästi myynnin kehittämiseen tai tee tarpeeksi yhteistyötä liikkeiden kanssa.
”Vaikka kehittämismahdollisuuksia on monia, omistajat keskittyvät siihen, että liukuportaat toimivat”, Lehtonen kuvaa.
Hänen ja Vainiomäen mielestä omistajien pitäisi tuijottaa myyntilukuja, keskiostoksia ja palvelun laatua ja tukea yrittäjiä esimerkiksi antamalla myyntiä tukevia vinkkejä. Tilanne auttaisi kaikkia, sillä yksittäisen yrityksen onnistuminen hyödyttää koko kauppakeskusta.
Sparrausasenteen pitäisi heijastua vuokrasopimuksiin. Nyt monet operaattorit ovat tyytyväisiä saatuaan pitkäaikaisen vuokralaisen, joka takaa tasaisen tuoton.
”Muualla Euroopassa on lähdetty malliin, jonka tavoitteena on saada liike menestymään”, Vainiomäki sanoo.
Tilojen omistaja voi siellä esimerkiksi ensin joustaa vuokrassa ja saada lisää tuottoa yrityksen myynnin lähdettyä sujumaan.
Kyselyssä liikkeiden edustajista hieman yli puolet kertoi saaneensa korona-aikana ainakin jonkin verran alennusta vuokraan. 85 prosenttia oli silti tyytymättömiä vuokraisäntien toimintaan. Vastauksissa on ristiriita, sillä kauppakeskusvastaajista kaikki kertoivat alentaneensa vuokria.
Brändien houkuttelu vaatii rohkeaa myyntiä
Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 111 kauppakeskusta. Uusia rakennetaan koko ajan, vaikka moni liiketila ammottaa jo nyt tyhjyyttään.
Kireästä tilanteesta huolimatta kauppakeskusten omistajien tulisi Arantonin johtajien mielestä miettiä kokonaisuutta vuokralaisia valitessaan eikä tyytyä samaan kirjoon kuin muut. Kauppakeskus voisi erikoistua esimerkiksi eettisesti tuotettuihin tuotteisiin tai kansainvälisiin brändeihin ja uhrata niille vaikkapa kerroksen.
Vainiomäki huomauttaa, että yksi liike tuskin saa massoja liikkeelle.
”5-6 hyvää kansainvälistä brändiä vetäisi asiakkaita”, hän sanoo.
Usein valitetaan, että ei Suomen kaltainen reuna-alue tulijoita kiinnosta. Lehtonen ei tätä niele, vaan sanoo, että tarvitaan rohkeaa myyntiä.
”Pitää tulla ulos vanhasta laatikosta, heittää reppu selkään ja lähteä soittamaan ovikelloja.”
Muuten tilanne näyttää heikolta.
”Lähiökauppakeskukset pärjäävät, mutta isoista kauppakeskuksista tulee entistä tylsempiä ja ne tyhjenevät edelleen”, Vainiomäki enna
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaupan konsultti Aranton: Kauppakeskusten erottauduttava toisistaan selviytyäkseen”