Kokeile kuukausi maksutta

Säästöpankki ennustaa asuntomarkkinoille kylmää kyytiä – alkuvuoden pudotus jopa 20 prosenttia

Sp-Kodin mukaan myytävien kohteiden määrä on laskenut isoissa kaupungeissa merkittävästi. Marraskuussa myös käytettyjen asuntojen kysyntä näyttää pysähtyneen paikoin lähes kokonaan.

Asuntomarkkinoilla myyntikohteiden määrä laskee aina loppuvuodesta. Välittäjät varautuvat hiljaisempaan kauteen kasvattamalla syksyn aikana myyntivarastoaan. Tänä vuonna tuota varastoa ei ole Sp-Kodin toimitusjohtajan Jukka Rantasen mukaan kertynyt. 

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ennustaa  asuntomarkkinoille selvää käännettä.  Rantasen mukaan asuntokauppojen määrä voi laskea ensi vuoden ensimmäisten kuukausien aikana jopa 20 prosenttia tämän vuoden alkuun verrattuna.

Myytävien kohteiden määrä on laskenut isoissa kaupungeissa merkittävästi. Marraskuussa myös käytettyjen asuntojen kysyntä näyttää pysähtyneen paikoin lähes kokonaan.

”Lokakuussa Etuovi.comissa oli myytäviä kohteita 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa ja kohdemäärät ovat laskeneet joka kuukausi kesäkuusta lähtien. Tarjonnan jatkuva väheneminen estää asuntojen normaalia kiertoa ja aiheuttaa markkinoille negatiivisen kierteen. Tästä johtuen kauppamäärät saattavat hyvinkin pudota alkuvuonna 10–20 prosenttia vuodentakaisesta”, hän toteaa tiedotteessa.

Asuntomarkkinoilla myyntikohteiden määrä laskee aina loppuvuodesta. Välittäjät varautuvat hiljaisempaan kauteen kasvattamalla syksyn aikana myyntivarastoaan. Tänä vuonna tuota varastoa ei ole Rantasen mukaan kertynyt.

”Tilannetta helpottaisi se, että ihmiset uskaltaisivat laittaa oman asuntonsa myyntiin pitkällä vapautumisajalla etsiessään samalla itselleen uutta kotia. Näin markkinoille tulisi merkittävästi lisää kohteita myyntiin”, hän toteaa.

Etuovi.comin markkinakyselyn mukaan yleisin syy oman asunnon myyntiin panttaamiselle oli se, ettei uutta ostettavaa asuntoa ole löytynyt.

Kauppamäärät jo laskussa 

Sp:n välittäjien kokonaiskauppamäärä laski 3,4 prosenttia lokakuussa. Pk-seudulla käytettyjen asuntojen kauppamäärät laskivat 1,3 prosenttia, kehyskunnissa 4,5 prosenttia ja muualla Suomessa 4,1 prosenttia vuodentakaisesta.

”Uudiskohteita myytiin peräti 21,3 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Tällä hetkellä olemme 2,9 prosenttia jäljessä viime vuoden myyntilukuja”, Rantanen kertoo.

Suurista kaupungeista vain Espoossa (+7,2 %) ja Jyväskylässä (+3,7 %) kauppamäärien kehitys oli positiivista.

”Pk-seudun yrittäjämme kertovat yhteydenottojen määrän laskeneen merkittävästi marraskuussa. Kysyntä on nyt hiipunut merkittävästi Helsingissä ja on todennäköistä, että se hiipuu pienellä viiveellä muuallakin Suomessa. Helsinkiä on totuttu pitämään maamme asuntokaupan mittarina”, Rantanen toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Säästöpankki ennustaa asuntomarkkinoille kylmää kyytiä – alkuvuoden pudotus jopa 20 prosenttia”

  1. Kannattaa muistaa, että asuntojen hinnoissa etenkin kasvukupla keskuksissa on lähes 70%, eli on varaa tulla alaspäin.

  2. Asuntojen hintakupla on jarruttanut talouden kasvua jo yli 20v, estänyt vapaan työvoiman liikkumisen ja syönyt suurimman osan kulutuksesta.

  3. Lueskelin juuri Saton osavuosikatsausta kolmannelta vuosineljännekseltä. Taloudellinen vuokrausaste oli tippunut 98,3 prosentista 96,5 prosenttiin. Selitykseksi esitettiin mm. kasvanutta vuokra-asuntotarjontaa. Asuntokannan koko oli 26 628 asuntoa, joista 533 Pietarissa. Jos huomioidaan, että ihan kaikki asunnot eivät liene mukana taloudellisessa vuokrausasteessa (jotkut asunnot saattavat olla tyhjillään myös esim. remontin takia, tuo voisi tarkoittaa Suomessa noin 450 tyhjää asuntoa lisää verrattuna edellisvuoteen. Myös Kojamolla taloudellinen vuokrausaste tippui samalla ajanjaksolla edellisvuoteen nähden.

    Mitään suurta romahdusta ei ole ollut, mutta pieni notkahdus on tapahtunut. Vuokrat tyhjien asuntojen tuon suuruisen kasvun seurauksena eivät tippune yhtään, mutta vuokrien lisänousupaineita se voi vähentää, ja parantaa myös asukkaiden valintamahdollisuuksia asumisensa suhteen.

  4. Asuntomarkkinan hintakupla on tosiaan ollut pitkään olemassa ja paisuu paisumistaan. Jos ajatellaan esimerkkinä sitä, kuinka monta välistä vetäjää voi uuden asunnon myynnissä olla ja kun jokainen laittaa sen 10-20%;n katteen omiin tarpeisiinsa, tiedämme mistä kupla suurelta osin tulee. Vielä kun laittaa alihankintaketjun katteet päälle (jotka toki ovat näistä perustelluimpia) katetta riittää, riittää ja riittää.

    Tämän jälkeen kun purkaa isompien rakennusliikkeiden tai rakennuttajien tai rakennuttajakonsulttien johtajien ylipalkat, joita joissakin tapauksissa saatetaan kaunistella, ehkä työnantajaa vedättäenkin, kaksoisnostolla (osa palkkana, osa pöytälaatikkofirman kautta laskuttamalla), on yhtälö lähes valmis. Ylipäätään toimihenkilökunnan kustannusrakenteen (tarve/hyöty/kustannus) kriittinen tarkastelu olisi paikallaan, mutta löysänrahan aikana ja kun maksaja löytyy, tarkastelulle ei ole tarvetta. Rakenne on aivan käsittämätön ja joiltain osin sirkukseen verrattavissa. Joissakin perheyrityksissä tai vastaavissa on sentään huomattu, että parempi kääriä kunnon massi omaan taskuun ja jättää turhat johtajat palkkaamatta + antaa masan ja maijan tehdä hieman enemmän.

    1. Uusien asuntojen hinta ei määräydy korkeamman hintatason kaupungeissa rakentamiskustannusten, vaan markkinoiden kysynnän perusteella. Pienillä paikkakunnilla uusien asuntojen hinta on noin rakentamiskustannukset + tavoiteltu kate + pakolliset verot. Jos kysyntäpuolen tarjoukset ovat alle sen, kaupalliset hankkeet eivät edes käynnisty. Ja jos niissä pyytää olennaisesti yli sen, ei hanke myöskään käynnisty. Mutta sama hinnoittelumalli ei päde silloin, jos markkinoilta voi saada paremmankin hinnan. Silloin hinta on yleensä se, mitä joku on valmis maksamaan. Asuntojen hinnan kannalta on aika sama, että onko katteen ottajana asuntovälittäjä, vai alihankkija vai suunnittelijat vai pankki vai rakennuttaja vai rakennuttajakonsultti vai tämän kaveri, jos hinta määräytyy markkinoilla. Jos ulosmyyntihinta on kovempi, katetta jää jollekin tai joillekin enemmän, jos taas hinta on heikompi, katekin jossain kutistuu – olettaen että tuotanto tehtäisiin muutoin samoin. Yleensä niihin kohtiin arvoketjuja, missä on milloinkin kovimmat katteet, tulee lisää tarjontaakin ainakin jollain aikavälillä.

      1. ”Uusien asuntojen hinta ei määräydy korkeamman hintatason kaupungeissa rakentamiskustannusten, vaan markkinoiden kysynnän perusteella.” Juuri näin, olet oikeassa.

        On vain niin, että kysyntää ja hintatasoa pidetään tarkoituksenmukaisesti kuplassa, koska jos se puhkaistaan, moni asunnonomistaja on ison häviäjän roolissa. Kuplaa pidetään väkisin siihen asti, että markkina itse ”pakon edessä” puhkaisee sen. Voi pitää enemmän huvittavana sketsinä, kun sliipattu ekonomi tulee eetteriin kertomaan 0,2% heilahduksesta asuntojen hinnoissa edellisellä kvartaalilla ja totta kai rajusta 0,32% kysynnän kasvusta.

        Kysymys onkin enemmän siitä, kuinka paljon ilmaa on markkinassa/rakentamisessa ja missä sitä on. Aika ajoin itketään sitä, miten asuntojen rakentaminen saataisiin halvemmaksi. Isoja rakenteita muuttamalla se käy helposti, jos se halutaan tehdä. Ei siihen tarvita pohdintaa siitä saadaanko laminaatti halvemmalla kuin parketti tai otetaanko tahtituotanto tai allianssi käyttöön, ne ovat kusi lumessa tässä viiteryhmässä. Toiminta on asuntotuotannossa tehotonta ja tasapainotonta. Tämän lisäksi ketjussa on turhia välistä vetäjiä, koska siihen on mahdollisuus. Tätä kokonaisuutta ja rakennetta pitäisi katsoa avarammin ja kriittisemmin silmin ja sitä voi toki katsoa ennen markkinan pakottamistakin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat