Silta kuin perunalastu – Espooseen kaavaillaan uniikkia vihersiltaa

Espooseen saatetaan tulevaisuudessa rakentaa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen silta, jonka muoto on kuin perunalastu.

Havainnekuva suunnittelussa olevasta sillasta. Samanlaisia siltoja ei ole maailmassa aiemmin rakennettu. Kuva: Ramboll.

Espoossa tehdään parhaillaan Kehä II:n kupeeseen sijoittuvan Nygrannaksen alueen asemakaavavalmistelua. Kaupunkisuunnittelijoiden pöydällä on myös esimerkiksi Mankkaan ja Suurpellon alueiden välinen viher- ja virkistysyhteys.

Vihersiltaprojekti liittyy kiinteästi Nygrannaksen asemakaavaan, joka on tarkoitus viedä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn kevätkaudella 2021. Sillan avulla ratkotaan kaavaan liittyviä virkistys- ja ekologisia yhteyksiä. Sillan rakentamisesta ei ole kuitenkaan vielä poliittista päätöstä.

”Kaavaillun vihersillan avulla saisimme yhdistettyä virkistys- ja ekologiset yhteydet Espoon keskuspuistosta Laajalahteen ja etelään aina merenrantaan saakka”, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen maisema-arkkitehti Katariina Peltola kertoo. Peltola työskentelee asemakaavayksikössä.

Leveyden ja kustannusten kompromissi

Kehä II:n ylittävä ekokäytävämäinen, kaupunkikuvallisesti vehreä silta yhdistäisi kävely-, pyöräily- ja talvisin myös hiihtolatuverkostot. Sillan tekninen rakenne on haastanut suunnittelijat, sillä sen kantavuuteen kohdistuu suuret vaatimukset.

”Vähimmäisleveytenä on pidetty ohjeiden mukaan 50 metriä. Sillan on oltava riittävän leveä myös päistä, mutta keskeltä se voi olla kapeampi. Päiden pitää olla houkuttelevia, ja ohjauksessa on otettava huomioon, miten esimerkiksi eläimet löytävät sillalle. Lisäksi sen pitää olla helppokulkuinen, eikä se saa nousta liian korkealle muuhun maastoon verrattuna”, suunnittelusta vastaavan Rambollin projektipäällikkö Tiia Valtonen kertoo.

Havainnekuva sillan lähestymiskulmasta. Korkeuseroa ei saa olla liikaa muuhun ympäristöön verrattuna. Kuva: Ramboll.

Suunnittelijoiden pohdittavana on lisäksi ollut esimerkiksi sillankaiteiden korkeus, peurojen hyppykyky, valaistus ja melu. Lisäksi sillan taloudellisen raamin pitää olla realistinen.

”Valaistus ei saa liikaa heikentää ekologista yhteyttä. Melu saadaan huomioitua esimerkiksi kasvillisuuden avulla.”

Hyperbolinen paraboloidi

Sillan teknisen suunnittelun ensimmäisestä vaiheesta ovat vastanneet Rambollin siltayksikön suunnittelijat ja arkkitehdit Sean LeCoultre, Augustin Ceillier ja Esko Rechardt.

”Silta- ja taitorakennesuunnittelussa korostuvat tänä päivänä ilmastonmuutos ja hiilineutraalius sekä hiilidioksidilaskenta, kuten muussakin rakentamisessa. Meillä oli mielessä neljä eri vaihtoehtoa, ja tutkimme niistä esimerkiksi kaupunkikuvallista vaikuttavuutta. Samalla ymmärsimme tekevämme teknisesti jotain uutta jo vaadittavan kasvualustankin vuoksi”, Rambollin siltayksikön johtaja Rechardt kertoo.

Sillan puistomaisuus, runsaat istutukset ja alustan suuri kuollut paino asettivat suunnittelijat monien ongelmien äärelle.

”Rakenteeseen kohdistuu paljon painoa. Eri vaihtoehdoista esimerkiksi palkkirakenteisen sillan rakenteen pitäisi olla todella syvä ja massiivinen. Kaareva taas kestää paremmin painoa. Lopulta päädyimme Augustinin kanssa selvittämään hyperbolista paraboloidia. Kun olimme jättäneet ehdotuksemme Espoolle, löysimme Yhdysvaltain Coloradosta vastaavalla rakenteella ideoidun siltakonseptin. Siellä myös ilmasto-olot ovat samantyyppiset kuin Suomessa”, LeCoultre kertoo.

Hyperbolinen paraboloidi on tutumpi muoto muun muassa kattorakenteissa, ja suunnittelua varten tutkimusta tehtiin esimerkiksi Helsingin jäähallin kattorakenteesta. Muoto oli tyypillinen 1970-luvulla suunnitelluissa kohteissa.

”Se on matemaattinen, tuplakurvikas muoto, ja sitä oli aikanaan helppo laskea ’käsin’. Kaarevuus auttaa rakenneratkaisuissa, ja muoto tuo siihen lujuuden. Se ei ole vain yksi iso palkkirakenne. Kun tutkimme sillan sijoituspaikan pohjaa, kovan pohjan läheisyys teki mahdolliseksi ideoida lisää, sillä puristettu rakenne ei olisi tässä kohteessa ollut mahdollinen”, LeCoultre jatkaa.

Kuvassa on tutkittu sillan luiskien jyrkkyyttä, turvallista liikkumista alueella sekä maatäytön stabiliteettia. Kuva: Ramboll.

Sillan muotoa löytyy myös vaikkapa purkeissa myytävistä perunalastuista, sillä se kestää ohuenakin hajoamatta.

”Muoto tarjoaa tarvittavan lujuuden, ja lisäksi sillasta voidaan tehdä rakenteellisesti kevyt, ohuempi kuin palkkirakenteisesta sillasta. Meidän tehtävämme on nyt ratkaista se, miten kattorakenne muutetaan sillaksi.”

Innovatiivinen urakoitsija

Alustavien arvioiden mukaan sillan päälle tulee noin 1,5 metriä paksu kasvualusta, reunoilla maata on jopa enemmän.

”Vaikeinta oli saada lähestymisen kaarimuoto oikeaksi, jotta se ei muutu liian jyrkäksi. Käytimme suunnittelussa parametrisiä työkaluja ja saimme muotoiltua sopivasti kestäviä ja helposti kävellenkin ylitettäviä kumpumaisia muotoja”, Ceillier kertoo.

Huomioon otettaviin asioihin kuuluivat lisäksi esimerkiksi tuulikuormat, betonin kovettumiseen ja kutistumiseen liittyvät asiat sekä muottiteknologia.

”Maan täyttötyöt pitäisi tehdä erittäin hallitusti molemmilta puolilta yhtä aikaa, jotta kuormat pysyvät tasapainossa. Esimerkiksi sillan alussa täyttöä olisi neljä metriä. Kokonaistäyttöjä tulisi noin 8000 kuutiometriä.”

Suunnittelijat ovat jo haarukoineet innovatiivisia urakoitsijoita.

”Urakoinnissa avainasioita olisivat mittamaailman hallinta, teline- ja muottityöt sekä hyvä betonin tuntemus. Kaarevat muodot aiheuttavat omat haasteensa, vaikka niitä voisi tässä kohteessa lähestyä suorien linjojen kautta, joita kyllä löytyy. Tasausviiva-ajattelun kautta tekeminen voi olla vaikeampaa”, Rechardt huomauttaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Silta kuin perunalastu – Espooseen kaavaillaan uniikkia vihersiltaa”

  1. Kuollut paino = omapaino

    ”…kovan pohjan läheisyys teki mahdolliseksi ideoida lisää, sillä puristettu rakenne ei olisi tässä kohteessa ollut mahdollinen.” Vähän jäänyt lause kesken? Kova pohja juurikin mahdollistaa täysin puristetun rakenteen tekemisen… Silta on hieno, mutta artikkelista on vähintäänkin tarkastus jäänyt tekemättä…

  2. Kunhan ei taas tehtäisi jotain niin erikoista, ettei sitä voi käyttää siltana. Esimerkki löytyy vuoden 2019 siltana palkitusta kevyen liikenteen sillasta Matinkylässä. Silta piti ilmeisesti tilanpuutteen vuoksi tehdä niin jyrkkänä, ettei sitä nähtävästi voi käyttää, vaan sillan alle on tehty suojatie, jota pitkin vilkkaan tien voi ylittää. EU:n rahoittama pyöräväylä väistää sillan ja ohjaa pyöräilijät suojateille ja liikennevaloihin. Sillalla on todella vähän käyttöä, mikä on harmi, sillä hintalapuksi ilmoitettiin 10 miljoonaa euroa.

    1. Kunhan ei tehdä toista Myllysiltaa. Kovin lyhyt on ihmisen muisti, kun suunnitellaan noin matalaa kaarirakennetta.

Jätä kommentti