Kaksivuotinen Energiaviisaat kaupungit -hanke on päättymässä vuoden lopussa. Hankkeessa on ollut mukana kuusi suurinta kaupunkia Oulu, Turku, Tampere, Vantaa, Espoo ja Helsinki. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on ollut etsiä uusia keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä alueellisten energiajärjestelmien kehittämiseen.
Pilottihankkeista saatuja oppeja tullaan jatkossa käyttämään laajasti kyseisissä kaupungeissa ja laajemminkin Suomessa. Tiivistettynä kyse on siitä, että kaupungit voisivat saada euromääräisiä säästöjä ja samalla pienennettyä hiilijalanjälkeään.
Kaupunkien isoimpia energiankuluttajia ovat liikuntakohteet, kuten jäähallit ja uimahallit.
Turun Kupittaan urheilupuiston pilotissa selvisi, että investoimalla alueelliseen energiajärjestelmään, voidaan puolittaa alueen energiantarve, sekä saavuttaa merkittävästi pienemmät elinkaarikustannukset (35 %) ja noin 30 % pienempi hiilijalanjälki.
Turun Kupittaan liikunta-alueen energiasimulointi ja elinkaarilaskelmat
Oulun Raksilassa tulokset olivat samansuuntaisia. Pilotissa selvisi, että lähellä toisiaan sijaitsevien Oulun jäähallin ja harjoitusjäähallin lauhdelämpöjä pystyttäisiin johtamaan matalämpöverkon kautta uimahalliin, jolloin uimahallin vesimassat varastoisivat lämmön. Tällä toimenpiteellä voitaisiin saada noin 120 000 € vuosisäästö energialaskussa. Lauhdelämpöjen varastoimisella olisi myös vaikutusta kysyntäjoustoon, kun veden lämpötilaa voitaisiin nostaa asteella aamulla ennen uimahallin vilkkainta käyttöaikaa.
“Aiemmin on saatettu miettiä yksittäisten rakennusten energiaratkaisuja kaupungeissa. Pilottihankkeissamme mukana olleiden kohteiden elinkaarilaskelmat kuitenkin osoittavat, millaisia tuloksia saadaan aikaan, kun esimerkiksi liikunta-aluetta kehitetään kokonaisuutena, jossa jäähallin lauhdevedellä lämmitetään uimahallin vettä. Uudet, alueelliset energiaviisaat ratkaisut ovat jatkossa mahdollisia myös halventuneet lämpöpumpputekniikan ansiosta”, kertoo hankkeen vetäjä Tuomas Vanhanen.
Samanlaisia tuloksia on aiemmin saatu Kuopiossa, jossa YIT ja Caverion hyödynsivät viime vuonna jäähallin ja uimahallin synergioita. Sekä jäähalli että uimahalli ovat varsinaisia energiasyöppöjä: jäähalli vaatii kylmää ja uimahalli lämmintä sekä tehokasta ilmanvaihtoa. Caverion ja sen tytäryhtiö Jetitek rakensivat Suomen ensimmäisen hiilidioksidijäähdytystä hyödyntävän jäähallin. Jäähallin hukkalämpö voidaan hyödyntää uimahallin veden lämmityksessä.
Vuoden työmaakilpailuehdokas 2: Kuopio on tyytyväinen Kuntolaakson elinkaaritoteutukseen
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Liikuntatiloissa on suuri enegiansäästöpotentiaali, kertoo kuuden kaupungin selvitys”