Helsingin Olympiastadion on vuoden betonirakenne – tuomaristo: yhteistyön tuloksena laadukas lopputulos

Helsingin Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen laajennusosineen on palkittu Vuoden 2020 Betonirakenteena.

Helsingin Olympiastadion. Kuva: Tuomas Uusheimo

Tiedotteen mukaan kohde palkittiin vaativasta ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta. Siinä betonilla on merkittävä osa näkyvää lopputulosta yksityiskohtia myöden.

Betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuksen korjaus- ja laajennustyössä laajalti esillä niin ulko- kuin sisätiloissa.

Nyt valmistunut perusparannus ja laajennustyö on toteutettu hienostuneesti ja suojellun rakennuskokonaisuuden rakennustaiteelliset arvot huolella säilyttäen.

Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen, Helsinki

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

  • Tilaaja: Stadion-säätiö
  • Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
  • Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä K2S ja NRT
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
  • Asiantuntija: Museovirasto
  • Projektinjohtourakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy

Arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema Olympiastadion valmistui vuonna 1938.

Stadionin vuoden 2020 ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun peruskorjatuista osista sekä uudesta pohjoisaukiosta betonisine palvelukatoksineen.

Sisätiloihin palautettu selkeys ja toiminnallisuus on päivitetty vastaamaan nykytapahtumien tarpeita. Valo, rakenteet ja materiaalit yhdistettynä käytettävyyteen ja koettavuuteen ovat olleet suunnittelun lähtökohtina. 30-luvun osan tilat palvelevat monikäyttöisinä tapahtumien oheistiloina entistä paremmin.

Olympiastadionin kokonaisala on yhteensä 36 000 bruttoneliötä, josta uusia tiloja on 20 000 bruttoneliötä. Stadionin perusparannus- ja uudistamishanke toteutettiin vuosina 2016-2020.

Rapatut julkisivut uusittu alkuperäisten mukaisesti

Maan alle on rakennettu uudet stadionin laajennustilat: monikäyttöisiä liikuntatiloja rajaava uusi läntinen galleria, juoksuratojen alle huolto- ja talotekniikkatunneli sisäjuoksuratoineen ja pohjoisen logistiikka- sekä koilliskaarteen monitoimitilat.

Betonin kestävät ominaisuudet tulevat esiin rakenteissa ja käyttöpinnoissa. Uudet betonirakenteet ja -pinnat on sovitettu alkuperäiseen mittakaavaan, joissa korostuvat betonin yksiaineisuus ja rakenteellisuus.

Tuomariston mukaan uusitut tai peruskorjatut rakenteet ja uusi tekniikka on sovitettu ammattimaisesti osin vanhoihin rakenteisiin.

Helsingin olympiastadion. Kuva: Tuomas Uusheimo

Rapatut julkisivut näkyvine betonirakenteineen on uusittu alkuperäisten mukaisesti.

”Uudet katsomosisäänkäynnit ja 11 paikallavalettua portaikkoa on sovitettu taitavasti kaarteiden betonirakenteiden ja julkisivujen rytmiin”, tuomaristo sanoo tiedotteessa.

Peruskorjauksen yhteydessä myös vanhat betoniset lippukioskit säilytettiin ja korjattiin.

Alkuperäinen, A-pääkatsomon betoninen katos entisöitiin. Vanha katos vahvistettiin kantavan betonirakenteen pintaan liimattavilla hiilikuituvahvikkeilla ja olemassa olleet rakenteet detaljeineen on palautettu 30-luvun asuun uusia innovatiivisia rakennetekniikoita käyttäen.

”Suunnittelu ja johtaminen poikkeuksellisen haastavia”

Stadionin alle louhittujen uusien kellaritilojen louhintatyöt olivat haasteelliset. Vanhat kantavat rakenteet oli tuettu kallionvaraisesti, joten uusien alapuolisten tilojen rakentaminen on vaatinut mittavaa louhintaa vanhojen rakenteiden alapuolella.

Stadionmaljan pohjoispuolelle tehtiin maanalainen laaja logistiikkatila, jonka rakenteet ja jälkijännitetyt paikallavaletut betonirakenteet ovat poikkeuksellisen massiivisia.

Uuden katsomokatoksen kuormat, vanhojen kehärakenteiden rakennusstatiikka, tuulikuormat ja palotekniset haasteet olivat haastavat. Kasvaneiden kuormitusten johdosta vanhoja kehäpilareita vahvistettiin mantteloimalla ne uudella teräsbetonisella vahvistusmanttelilla. Myös katsomokehien perustuksia vahvistettiin.

”Kohde on vaatinut erityisosaamista sekä uuden ja vanhan materiaalin että teknologian yhteensovittamista. Hankkeessa on hyödynnetty uusia innovatiivisia työ- ja korjausmenetelmiä, joita on ideoitu ja kehitetty yhteisissä työpajoissa. Hankkeen suunnittelu ja johtaminen ovat olleet poikkeuksellisen haastavia kokonaisuuksia.”

Tuomariston mukaan nyt peruskorjattuna stadion laajennusosineen on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadukas lopputulos. Se on merkittävä osa Helsingin kansallismaisemaa ja osoitus muuntojoustavasta, kestävästä betoniarkkitehtuurista.

Kunniamaininnan sai Kirkkonummen pääkirjasto

Kunniamaininnan kilpailussa sai Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Pyhän Mikaelin kirkon vieressä sijaitseva vanha, alkujaan arkkitehti Ola Hanssonin suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 1982. JKMM Arkkitehdit oy:n suunnittelema uusi kirjastotalo valmistui syksyllä 2020.

Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Kuva: Tuomas Uusheimo

Kohde on tuomariston mukaan hyvä esimerkki siitä, miten vanhan rakennuksen betonirunko on peruskorjattu osaksi uutta rakennusta. Hankkeessa oli rakennuttajana Kirkkonummen kunta, pääurakoitsijana SRV Rakennus oy ja rakennesuunnittelijana Ramboll Finland oy. Valkobetonielementit toimitti YBT Oy.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2020 se järjestettiin 51. kerran.

Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista.

Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin Olympiastadion on vuoden betonirakenne – tuomaristo: yhteistyön tuloksena laadukas lopputulos”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat