Toistuvat puutteet työmailla toivat neljälle toimijalle työturvallisuusrikostuomion Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi vuoden 2020 aikana neljän eri yhtiön toimijat samankaltaisista työturvallisuusrikoksista, joissa oli kyse työturvallisuussäännösten vastaisista puutteista työmailla.

Tuomioita saivat toimitus- ja työnjohtajat. Lisäksi osassa tapauksista tuomittiin yhtiölle yhteisösakkoja. Yhdestä tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, jossa syyte hylättiin yhden työnjohtajan osalta. Kaikki tuomiot ovat lainvoimaisia.

Kaikkien tuomioiden taustalla oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajien vuosina 2017 ja 2018 tekemillä työsuojelutarkastuksilla havaitsemat puutteet työturvallisuudessa kattotyömailla. Puutteita havaittiin muun muassa putoamissuojauksessa, nousuteissä sekä henkilökohtaisten suojainten käytössä. Työsuojeluviranomaisen havainnot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olleet riidattomia, eli niitä ei ole kiistetty, ja kiistettyjenkin osalta tuomioistuin katsoi puutteet toteen näytetyiksi. Tarkastuksilla havaittiin jokaisen toimijan kohdalla useita työturvallisuuspuutteita, jotka olisivat pahimmillaan voineet johtaa työntekijöiden terveyden menettämiseen tai kuolemiin.

Yhdessä tapauksessa yhtiön edustaja myönsi syytteet, mutta muissa kolmessa tapauksessa syytteet kiistettiin. Kahden toimijan kohdalla kiistämisen perusteena oli se, että vastuu työturvallisuudesta yksittäisillä työmailla oli työmaalla toimivan työryhmän johtajalla eli niin sanotulla kympillä. Yritysten mukaan näitä ryhmänjohtajia oli koulutettu ja he ymmärsivät vastuunsa. Todistajina kuultujen työsuojelutarkastajien näkemys kuitenkin oli, että tarkastuksilla saatujen tietojen mukaan nämä ryhmänjohtajat eivät tosiasiassa vastanneet työturvallisuudesta. Muutoinkin oikeudenkäynneissä saatujen tietojen perusteella tuomioistuimet katsoivat, ryhmänjohtajilla ei ollut esimerkiksi sellaista työnjohtovaltaa, että heitä olisi voitu pitää rikoslain mukaisina työnantajan edustajina.

Yhden toimijan kiistämisen perusteena oli se, että jokaiselle työmaalle tehtiin oma turvallisuussuunnitelma, jota jokainen työntekijä sitoutui noudattamaan. Lisäksi yhtiö oli hankkinut jokaiselle työntekijälle henkilökohtaiset turvavarusteet, joita jokainen työntekijä oli sitoutunut työssä käyttämään. Työturvallisuusasioita oli käyty työntekijöiden kanssa läpi ja työturvallisuusmääräysten noudattamisen tärkeyttä painotettu. Käytössä oli myös yhtiön sisäinen sakotusjärjestelmä. Yhtiön työnjohtajalla oli myös hyvä mahdollisuus käydä työmailla päivittäin. Toimitusjohtaja vetosi vielä erikseen siihen, että työnjohtajat eivät olleet raportoineet hänelle ongelmista työturvallisuudessa.

Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että työturvallisuusmääräyksien noudattamiseen liittyvät ongelmat olivat jatkuneet pitkähkön ajan samankaltaisina ja henkilöityneet tiettyihin työntekijöihin. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan lähtökohta on, ettei työntekijän virheellinen menettely tässä tilanteessa poistanut työnantajan ja tämän edustajan työturvallisuutta koskevia velvollisuuksia. Esitetyn selvityksen perusteella tilanteessa ei myöskään ole ollut kyse epätavallisista tai ennalta-arvaamattomista tilanteista, joihin työnantaja ei olisi voinut vaikuttaa. Huomioon ottaen etenkin putoamissuojauksiin liittyvien samantyyppisten puutteiden toistuvuus käräjäoikeus katsoi, että työturvallisuusmääräysten noudattamista olisi tullut valvoa kattavammin. Tuomiossaan käräjäoikeus toteaa, että työnjohtajan valvontatoimet eivät olleet riittäviä ja että toimitusjohtaja ei tarkastuskertomusten perusteella ole voinut olla siinä käsityksessä, että työmailla ei olisi ongelmia valvonnan suhteen.

Kahdessa tuomiossa käräjäoikeus joutui ottamaan kantaa myös vanhentumiseen. Vastaajien väite oli, että syyte on vanhentunut siltä osin kuin tarkastuskertomusten ja haastehakemuksen tiedoksiannon välillä on kulunut yli kaksi vuotta, mikä on siis vanhentumisaika työturvallisuusrikoksissa.

Molemmilla kerroilla käräjäoikeus totesi, että tilanteissa on ollut kysymys saman yhtiön eri työmailla tehdyillä työsuojelutarkastuksilla havaituista samankaltaisista puutteista, jotka ovat toistuneet. Nämä seikat huomioon ottaen tuomioistuimet arvioivat, että kysymys oli molemmissa tilanteissa yhdestä työturvallisuuteen liittyvästä rikoksesta, johon on sisältynyt lainvastaiseksi väitetyn tilan ylläpitämistä. Syyteoikeuden ei siis katsottu vanhentuneen miltään osin.

”Näiden neljän tuomion jälkeen ei jää epäselvyyttä työnantajan vastuusta: työnantajan tulee varmistua siitä, että rakennustyömailla huolehditaan työturvallisuudesta”, työsuojelun vastuualueen lakimies Matti Suontausta Lounais-Suomen aluehallintovirastosta korostaa tiedotteessa.

Työnantajan tulee valvoa työmaita sekä korjata mahdolliset puutteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä putoamissuojaukseen, kun työskennellään korkealla.

”Turvallinen työmaa vähentää työtapaturmien mahdollisuutta. Jokainen ehkäisty työtapaturma tuo säästöä myös työnantajalle.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Toistuvat puutteet työmailla toivat neljälle toimijalle työturvallisuusrikostuomion Varsinais-Suomessa”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat