Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusalan suhdanneryhmä korjasi taas ennusteitaan selvästi ylöspäin, myös tänä vuonna asuntoaloitukset säilyvät hyvällä tasolla

Rakentamisen suhdanne ei ole suostunut taipumaan alavireisten ennusteiden mukaisesti, joten Rakennusalan suhdanneryhmä Raksukin nosti arvioitaan tulevasta kehityksestä.

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi, että rakentaminen vähenee tänä vuonna yhdestä kolmeen prosenttia.

Rakentamisen tuotannon määrän arvioidaan vähenevän kuluvana vuonna aiemmin ennustettua vähemmän. Vielä syyskuussa arvioitiin tämän vuoden miinukseksi 3-5 prosenttia.

Tosin viime syksynä todettiin varalta, että rakentaminen ei välttämättä putoa niin paljoa kuin ennustettiin.

Talouden elpyminen antaa uutta puhtia rakentamiseen, mutta siitä huolimatta rakentamisen määrän kasvu jää Raksun mukaan ensi vuonna vielä prosentin kasvun ja prosentin vähenemisen väliin.

Vuonna 2020 rakentamisen tuotannon määrä säilyi lähellä vuoden 2019 tasoa. Rakentamisen liikevaihto kehittyi poikkeuksellisen hyvin muihin toimialoihin, kuten teollisuuteen, palveluihin ja kauppaan, verrattuna.

Asuntoarviot alakanttiin

Raksu on vetänyt ylöspäin myös arvioita asuntoaloitusten määrästä. Syksyllä arvioitiin, että vuonna 2021 aloitetaan vain 30000 uuden asunnon rakentaminen.

Nyt tämän vuoden arvio on 34000−36000 kappaletta. Ara-tuotannon määrän arvioidaan pysyvän edeltävän vuoden noin 9 000 asunnon tasolla.

Vuonna 2022 asuntotuotanto hidastuu Raksun mukaan edelleen hieman, mutta toimitilarakentaminen puolestaan kiihtyy.

Vuonna 2022 asuntoaloitusten arvioidaan putoavan 31000−33000 kappaleeseen.

Vuoden 2020 asuntoaloitukset Raksu ennusti roimasti alakanttiin. Viime helmikuun ennuste (ennen koronaa) oli vain 31000-33000 aloitusta, ja viime syyskuussa aloitusmääräksi arvioitiin 33000-3400asuntoa.

Vuoden 2020 aloitusmäärä nousi kuitenkin noin 40000 asuntoon.

Korjaaminen kasvaa

Korjausrakentamisen raksu ennustaa kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia. Ennuste on pysynyt viime syksystä ennallaan. Kasvu jatkuu sekä asuntokannan ikärakenteen että toimitilojen ja tuotannollisten laitosten korvausinvestointien vuoksi.

Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan vähenevän 2 prosenttia vuonna 2021. Lähtötaso on kuitenkin korkea, sillä viime vuonna kasvua oli peräti 7 prosenttia.

Lähivuosille on suunnitteilla muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten (mal-sopimusten) vaikutuksesta lisää julkisia infrainvestointeja.

Rakentamisen hintakehitys on ollut selvästi yleistä inflaatiota nopeampaa. Tämän takia rakentamisen liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan vuositasolla myös tänä ja ensi vuonna.

Rakennusalan työllisten määrän arvioidaan pienenevän kuluvan vuoden aikana hieman mutta kääntyvän vähitellen uudelleen kasvuun.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Rakennusalan suhdanneryhmä korjasi taas ennusteitaan selvästi ylöspäin, myös tänä vuonna asuntoaloitukset säilyvät hyvällä tasolla”

  1. Varmasti muuten näin olisikin mutta todennäköisesti Suomen epäonnistuneen koronastrategian seurauksena kaikki yli 10 hengen työmaat suljetaan huhtikuun ja syyskuun väliseksi ajaksi.

    1. Ei se haittaa, liituraitaekonomi ennustaa kaikille kvartaaleille asuntojen hintojen nousua ja kiinteistövälittäjäliiton ylipuheenjohtaja kertoo, että kauppa käy ja nyt kannattaa ostaa. Tilastot on tehty muokattaviksi ja markkinointi välineeksi.

      1. Jos kaikkia kiintestönvälittäjiä ja pankkeja uskominen, on Suomi ainoana maana maailmassa keksinyt asuntojen hintojen ikuisen nousu ikiiikkuja generaattorin…hinnat voivat vain nousta, nousta ikuisesti…. aamen.

    2. Jos ajatellaan sitä, että pankkeja ei helpolla päästetä Euroopassa konkurssiin, eli ensin pelataan valtioiden rahat ja vasta sitten pankkien konkurssi, niin asuntojen rahoittaminen on myös Suomalaisille pankeille enemmän sijoitus, kuin riski. Kiinteistövarallisuus joka velkavankeudessa olevilta yksityisiltä asunnonomistajilta pahimmassa tapauksessa pankeille lunastettaisiin on enemmän pankkien mahdollisuus kuin riski. Se on yksi syy, miksi rahahanat ovat auki velkarahan saamiselle asunnonostoon.

      Me myimme asuntomme kaksi vuotta sitten ottaen vielä selkeää voittoa ”sijoituksesta”. Nyt odotamme, että pankit alkavat tehdä tiliä yksityisiä asunnonomistajia realisoiden, siinä rytäkässä ostamme välistä uuden asunnon, jos pankit eivät estä realisoituun kiinteistövarallisuuteen kiinni pääsemistä. Voi olla, että tähän menee aikaa, mutta se on joka päivä lähempänä. Toivottavasti ei kuitenkaan ole niin, että tämä kiinteistövarallisuus on varattu harvoille ja valituille isoille kiinteistösijoittajille.

  2. Todellisuus velkaruunan arjesta

    . . . Pankista asuntolainaa kyselevä asiakas johdetaan viihtyisään huoneeseen. Vastassa on kiltti täti joka syöttää masun täyteen pullaa ja maalailee sitten asiakkaan mieleen kuvia omakotitalollisten ihmisten ihanasta ja onnellisesta elämästä. Oma asunto, pihassa seisova uusi auto ja kesämökki järven rannalla konkretisoituvat asiakkaalle tässä keskustelussa. Kaikki tuntuu niin helpolta. Nimi vain paperiin ja kaikki on sillä selvää.

    Pesänrakennusvaiheessa elävä nuori ihminen lankeaa lähes poikkeuksetta ansaan. Vasta kun asuntolainan paino tuntuu konkreettisena niskassa, totuus alkaa hiljalleen paljastua. Jatkuva pelko työpaikan ja siten velan vakuutena olevan omaisuuden menettämisestä tekee työntekijästä alistuvan ja nöyrän.

    Velasta ja kiireestä johtuva stressi tekee ilmapiirin kotona kireäksi, mikä heijastuu suoraan parisuhteen laatuun, sekä lasten käytökseen. Arki muodostuu pian säännöllisiksi rutiineiksi ja vuodet kiitävät ohi, aivan kuin jatkuvasti vain kiristäen tahtiaan. Tässäkö tämä elämä oli?

    Velkasuhde pankkiin toimii samalla tavoin kuin korskean orin kuohitseminen. Wikisanakirja osuu suoraan asian ytimeen: ”Kuohitsemalla ori saadaan siitä varsin lauhkea ruuna, joka soveltuu vaikkapa työhevoseksi.”

    Asuntolainan itselleen hankkinut velkaruuna ottaa nöyränä länget kaulaansa. Vaihtoehtoa ei ole. Ilman työtä ei ole hienoa kotia eikä uutta autoa. Ja jos mieheltä lähtee työ ja auto, lähtee helposti myös vaimo ja lapset.

    Ruuna alistuu. Nyt hänen tulemisistaan, menemisistään ja tekemisistään määräävät pankkiiri ja työnantaja. Kun työnantaja pyytää työntekijää venymään ylitöihin ja tekemään töitä myös vapaa-ajallaan, velkaruuna ymmärtää asemansa eikä kapinoi. Nöyränä hän polkee oravanpyöräänsä kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

    Perhe ja omat henkilökohtaiset kiinnostuksen aiheet saavat väistyä. Niiden aika on sitten, kun nuoruus, terveys ja muisti ovat jo menneet.

    Niin kauan kun ollaan vielä kunnossa, tehdään töitä kellon ympäri

    1. Nyt tuli tälle palstalle hyvä ja harvinaisen moneen osuva kirjoitus. Nimenomaan tätä ilmiötä käytetään hyväksi, se on eräänlainen vakuus yrittämiselle. Onko se huono asia, riippuu siitä kysyykö työntekijältä vai yrittäjältä, totuus se kuitenkin on. Tuon piston tuntee liian moni omalla kohdallaan, harvempi sen tunnustaa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat