Nordean mukaan asuntokauppa on käynyt vilkkaana koko maassa myös alkuvuonna. Vielä koronaepidemian puhjettua vuosi sitten asuntojen hintojen uskottiin laskevan. Nordean teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan nyt yhä useampi suomalainen uskoo, että asuntojen hinnat pysyvät tai nousevat.
Nordean kyselyyn vastanneista 15 prosenttia uskoo omistusasuntonsa arvon nousevan korona-pandemian seurauksena. Pandemian alkaessa arvon nousuun uskoi vain 4 prosenttia vastaajista.
Asuntojen arvon nousuun uskovat varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvat sekä suurituloiset.
Asuntokauppaa hidastuttaa tällä hetkellä ennen kaikkea pula myytävistä asunnoista. Nordean ekonomisti Juho Kostiaisen mukaan myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut vuodessa.
”Koko Suomessa myynnissä oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 11 prosenttia vähemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Esimerkiksi Espoossa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Kotkassa ja Rovaniemellä myynnissä olevia asuntojen määrä on vähentynyt vielä tätäkin enemmän”, Kostiainen sanoo.
Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala huomauttaa, että nyt myös uudisasuntoja on tullut myyntiin ennätysvähän. Uusien aloitusten määrät kuitenkin kasvavat voimakkaasti. Pajala uskoo, että se kertoo siitä, että rakennusliikkeet näkevät, että asunnoille on kysyntää.
Missä suomalaiset haluavat asua?
Hyvä kysymys on, miten koronaepidemia vaikuttaa siihen, missä suomalaiset haluavat jatkossa asua.
Nordean kyselyssä kysyttiin, miten etätyön lisääntyminen on vaikuttanut suomalaisten asumishaaveisiin. Kyselyyn vastanneista 50 prosenttia kertoi, ettei mitenkään. Määrä on vähentynyt vuodessa. Kun Nordea kysyi asiaa vuosi sitten, 58 prosenttia ilmoitti, ettei etätyön lisääntyminen oli vaikuttanut asumishaaveisiin.
Nyt 6 prosenttia vastanneista arvioi, että voisi muuttaa kauemmaksi työpaikastaan ja jopa toiselle paikkakunnalle. Pääkaupunkiseudulla asuvista muuttamista voisi harkita 10 prosenttia.
Isompaan asuntoon muuttamista harkitsee nyt kaikista Nordean kyselyyn vastanneista 6 prosenttia kun vuosi sitten luku oli 2 prosenttia.
Pajalan mukaan on kiinnostava nähdä, miten kaupungistuminen jatkuu epidemian jälkeen ja mitkä alueet voittavat.
”Suomalaiset hakeutuvat yhä kasvukeskuksiin, mutta syntyykö pitkään jatkuneelle kaupungistumiskehitykselle vastavoima? Ja jos syntyy, mikä on sen laajuus ja mihin se kohdistuu?” Pajala sanoo.
Nordean Kantarilla teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten koronaviruksen aiheuttama
kriisi vaikuttaa suomalaisten asumisen unelmiin ja suunnitelmiin. Kyselyyn vastasi 1067 suomalaista ikähaarukassa 18-79 vuotta. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia asuu omistusasunnossa ja 27 vuokralla. Tiedot kerättiin internetissä 4.-8. maaliskuuta 2021.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Etätyön lisääntyminen muuttaa suomalaisten asumishaaveita – Nordea: Joka kymmenes pääkaupunkiseutulainen haaveilee muutosta muualle”