Helsinki hakee vauhtia katutöiden kehittämiseen työmaakilpailulla – Vapaavuori tyytymätön siihen, miten töiden haittoja on onnistuttu torjumaan

Helsingin pormestari pettyi myös vauhtiin, jolla kunnossapitolain uudistus etenee.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamisesta saatiin hyviä kokemuksia Hämeentien perusparannuksen yhteydessä. Jatkossa niihin panostetaan kaikissa kaupungin urakoissa. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on tyytymätön siihen, miten kaupunki on onnistunut vähentämään katutöiden haittoja.

”On rehellistä myöntää, etten ole tyytyväinen siihen, miten pitkälle olemme katutöiden kehittämisen osalta päässeet. Eteenpäin on päästy, mutta parempaan olisi pitänyt pystyä”, hän sanoo.

Vapaavuoren mukaan katutyöhankkeiden läpimenoajat ovat edelleen liian pitkiä ja kaupungin toimintakulttuurissa sekä prosesseissa on vielä tekemistä.

Onnistumisiksi Vapaavuori puolestaan listaa sen, että kaupunki on tunnistanut kehittymisen tarpeen moniulotteisuuden sekä saanut toimijoita tuotua yhteisen pöydän ääreen. Kaupunki on myös löytänyt vaadittavat toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

Ongelmat usean tekijän summa

Vapaavuori kuvaa katutöitä vaikeaksi aiheeksi.

”On itseasiassa vaikea keksiä katutöiden tehokasta organisointia kuvaavampaa esimerkkiä aiheesta, joka ulospäin näyttää yksinkertaiselta ja konkreettiselta, mutta joka kuitenkin lähemmässä tarkastelussa osoittautuu itseasiassa äärimmäisen kompleksiseksi kokonaisuudeksi”, hän sanoo.

Vaikeus on Vapaavuoren mukaan sekoitus kaupungin omaa osaamattomuutta ja palveluhenkisyyden puutetta, mutta myös osaoptimointia, lainsäädännön puutteellisuutta ja usean eri toimijan vaikeasti yhteensovitettavia toimintatapoja.

Vapaavuoren mukaan kaikilla toimijoilla on vaikeuksia sisäistää alan toimintaympäristön muutosta.

”Eli suomeksi sitä, että helsinkiläiset edellyttävät työmailtaan parempaa. Käytämme edelleen aivan liikaa resursseja helsinkiläisten näkemysten kiistämiseen huonosti hoidetuista työmaista.”

Vapaavuori pitää myös kadunpitäjän asemaa lainsäädännössä puutteellisena. Hän kritisoi sitä, että kunnossapitolaki sallii maan alla olevan infran omistajille luvan avata kadun käytännössä milloin nämä haluavat, eikä anna kaupungeille valtaa rajoittaa katujensa avaamista.

”Osaoptimointi johtaa kaupungin näkökulmasta siihen, että kun lainsäädäntö ei aseta riittäviä edellytyksiä rajoittaa katujen avaamisen ajankohtaa, eri toimijat pyrkivät sitten rakentamaan itselleen edullisia diilejä. Kaupunkilaisille osaoptimointi näkyy välillä luokattomina ja sekavina työmaajärjestelyinä tai tilanteina, jossa samaa kadunpätkää avataan ja suljetaan useitakin kertoja lyhyen ajan sisällä”.

Lainkaan vähäisin haaste ei ole Vapaavuoren mukaan kaupungin katuinfran johtaminen ja katuhankkeiden prosessijohtaminen, joita pormestari moittii alhaisesta kunnianhimon tasosta sekä siitä, ettei katutyöhankkeita ajatella asiakaspalvelutapahtumina.

”Samalla on hyvä muistaa sekin, että tämä kaupunki on vähän niin kuin peruskorjausiässä, ja katutöiden määrä ja tarve eivät vähene, vaan saattavat itse asiassa lisääntyä sitä mukaa, kun kaupungin alla oleva infra vanhenee ja vaatii uusimista.”

”Ken työhön ryhtyy, hän sitä myös itse valvoo”

Helsingin kaupungin projektinjohtaja Jyrki Paavilaisen mukaan varsinkin isojen katuhankkeiden elinkaarta pitäisi pystyä hallitsemaan nykyistä paremmin läpi palvelukokonaisuuksien. Hankkeiden vaikutusalueet pitäisi tunnistaa paremmin ja hankintamalli määritellä jo yleissuunnitteluvaiheessa. Kehitettävää on myös liikennejärjestelyiden suunnittelussa, erityisesti suurten hankkeiden osalta. Tässä on jo otettu jatkoaskelia.

Lisäksi hankkeiden työmaan aikaisten vaikutusten arviointia ja yhteisvaikutusten arviointia on jo kehitetty. Tässä on kyse siitä, miten tulossa olevat katuhankkeet ohjelmoidaan suhteessa jo käynnissä oleviin hankkeisiin.

Seuraavaksi keskitytään siihen, miten hankkeet ja työmaajärjestelyt näkyvät helsinkiläisten ja vierailijoiden arjessa turvallisina ja sujuvina järjestelyinä. Parhaillaan käynnissä on myös alueiden käyttömaksu-uudistus, joka perustuu siihen, että kaikki työt saadaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

”Pystymme sitten yhteistyössä kumppaneiden kanssa kehittämään sitä alueiden käyttöä siten, että myös meidän alueidenkäyttömaksumme tukisivat työmaiden mahdollisimman nopeaa läpimenoa”, Paavilainen sanoo.

Kaupunki on ottamassa käyttöön työmaiden omavalvontamallia.

”Se perustuu siihen periaatteeseen, että ken työhön ryhtyy, hän sitä myös itse valvoo.”

Lakiuudistus etenee kaupungin kannalta liian hitaasti

Kunnossapitolain uudistus etenee parhaillaan ympäristöministeriössä. Helsinki on tuonut lainsäätäjän tietoon muutokset, joita lakiin kaupungin näkökulmasta tarvittaisiin nopeasti. Keskeisin niistä on oikeus ajoittaa katutöitä ja antaa niistä yleiset määräykset.

”Ministeriö on ikävä kyllä kuitenkin halunnut edetä pidemmän aikavälin kokonaisuudistus edellä, mikä ei siis vastaa kaupungin tarpeita. Emme ole saamassa haluamiamme lainsäädäntöuudistuksia ainakaan kovin nopeasti”, Vapaavuori sanoo.

Kaikkein keskeisimmäksi onnistumiseksi katutöiden kehittämisessä Vapaavuori nostaa vuorovaikutuksen ja viestinnän edistämisen.

”Näitä oppeja on koeponnistettu Hämeentien urakassa saattaen ne nyt kaikkien omien töidemme vaatimukseksi.”

Lisäksi kaupunki on julkaissut asukaslähtöisen työmaan käsikirjan ja päivittänyt useita muita ohjeistuksia. Tulevana kesänä jatkuu viime kesänä alkanut katutöiden laaduntarkkailu.

Kannustaakseen kaikkia katutöiden toimijoita entistä asukaslähtöisempään toimintaan kaupunki käynnistää tulevan kesän rakentamiskaudelle Vuoden paras työmaa -kilpailun. Kilpailun järjestelyissä ovat mukana kaupungin lisäksi energiayhtiö Helen, Infra ry, Rakli ja FiCom.

”Kilpailu tulee kohdistumaan työmaiden rajauksiin, opastukseen, liikennejärjestelyihin, siisteyteen ja viestintään”, Vapaavuori sanoo.

Kilpailu käynnistyy vappuna ja siitä viestitään lähiaikoina yksityiskohtaisemmin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsinki hakee vauhtia katutöiden kehittämiseen työmaakilpailulla – Vapaavuori tyytymätön siihen, miten töiden haittoja on onnistuttu torjumaan”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat