Rokotusten vaikutukset alkavat näkyä. Tämän voi päätellä taloustieteen tutkimusyksikön Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) tuoreesta raportista, jossa tarkasteltiin koronavirustartuntojen ja sairaalahoidon riskiä eri ammatti- ja tuloryhmissä.
Siinä missä viime vuonna tartuntoja todettiin erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, tänä keväänä tartunnat ovat painottuneet etenkin rakennusalan työntekijöihin. Lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on raportin perusteella ollut suhteellisesti vähemmän tartuntoja tänä keväänä kuin viime syksyn aikana.
Tutkimusryhmää johtava Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen pitää tulosta hieman yllättävänä.
”Tammikuun raportissa kärjessä oli todella monia terveydenhuoltoalan ammatteja. Kevään osalta 25 ammatin, joissa on ollut suhteellisesti eniten tartuntoja, joukossa ei ole enää ammattiryhmiä terveydenhuoltoalalta. Muutos on ollut suuri. Taustalla voi olla monia tekijöitä, mutta epäilemme, että terveydenhuollon henkilöstön rokotuksilla on ollut iso vaikutus.”
Etätyöläiset paremmassa turvassa
Raportissa tarkasteltiin viime vuonna sekä vuoden alusta maaliskuun 21. päivään mennessä todettuja koronavirustartuntoja. Ammattikohtaiset tartuntamäärät eivät kerro siitä, mistä tartunnat ovat peräisin. On siis mahdollista, että virus on tarttunut työpaikan ulkopuolella.
Ammattiryhmistä suhteellisesti eniten tartuntoja on alkuvuoden aikana ollut sanomalehtien jakajien ja lähettien, rakennusten viimeistelytyöntekijöiden ja rakennustyöntekijöiden keskuudessa. Tartuntoja on todettu paljon myös tarjoilutyöntekijöiden sekä esimerkiksi maalareiden ja rakennuspuhdistajien keskuudessa.
Vertailu toteutettiin niin, että eri ammattien työntekijöillä todetut tartunnat suhteutettiin ammattiryhmän kokoon.
Vertailun kärjessä oleville ammattiryhmille on yhteistä se, että ne ovat melko pienipalkkaisia ja niissä on heikot mahdollisuudet etätöiden tekoon.
Sen sijaan peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat eivät kuulu niihin 25 ammattiryhmään, joissa tartuntariski on raportin perusteella suurin.
Ammattryhmien kokoon suhteutetut tartuntamäärät antavat osviittaa eri ammatteihin liittyvästä riskistä saada virustartunta. Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin monet työpaikasta riippumattomat taustatekijät. Raportissa laskettiin myös tilastollisten menetelmien avulla arvioita, joissa huomioitiin työntekijöiden ikä, sukupuoli, syntyperä ja kotikunta.
Tänä vuonna suurimmat riskit saada tartunta ovat olleet mallin mukaan rakennusalan työntekijöillä, tarjoilutyöntekijöillä ja lastenhoitajilla. Alkuvuoden aikana rakennusten viimeistelytyöntekijöiden niin sanottu vetosuhde on ollut 2,7.
”Kyseisen ryhmän koronariski on siten lähes kolme kertaa suurempi kuin niillä henkilöillä, jotka eivät käy töissä tai joilla ei ole ammattitietoa tulorekisterissä”, raportissa todetaan.
Rakennusala rokotuslistan kärkeen?
Myös sähkölaitteiden asentajien ja korjaajien ammattiryhmässä tartunnan riski on yli 2,5-kertainen ja rakennustyöntekijöiden ryhmässä lähes kaksinkertainen verrattuna ihmisiin, jotka eivät käy töissä. Vastaavan arvion mukaan syksyllä suurin riski saada tartunta oli hoitotyön erityisasiantuntijoiden, kuten yli- ja osastohoitajien, keskuudessa.
”Tässä on kontrolloitu syntyperä, eli myös suomenkielisillä rakennusalan työntekijöillä tartuntariski on korkea. Jos jotakin ryhmää huomioitaisiin rokotuksissa, voisi ajatella, että rakennusalan ammattiryhmät voisivat olla siellä aika kärjessä”, Kortelainen sanoo.
Myös koronavirukseen liittyvän sairaalahoidon riski on rakennusalan työntekijöillä huomattava. Tulosten perusteella suurin riski joutua koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon on rakennusten viimeistelytyöntekijöillä. Riski on muita suurempi myös esimerkiksi henkilöauton, pakettiauton ja moottoripyörän kuljettajilla, sanomalehtien jakajilla sekä läheteillä.
Rakennusten viimeistelytyöntekijöiden työhön kuuluvat muun muassa kattojen ja lattioiden pinnoittaminen ja asentaminen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Raportti paljastaa: Rakennusala nousi pahimmaksi koronapesäksi”