Helsinki sai täystyrmäyksen: Östersundomin kasvusuunnitelma kaatui oikeudessa

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan kaupungin pitää nyt keskittää voimansa Malmin lentokentän suunnitteluun.

Östersundomin yleiskaavassa on tavoiteltu alueelle jopa 100 000 asukasta. (Kuva: Sami Kero/HS)

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on varmistanut Östersundomin yleiskaavan kaatumisen. KHO on samaa mieltä Helsingin hallinto-oikeuden kanssa siitä, että yleiskaava on lainvastainen eikä Natura-alueelle kohdistuvia yhteisvaikutuksia ole arvioitu riittävästi.

Hallinto-oikeus kumosi Östersundomin yleiskaavan kaksi vuotta sitten. Hallinto-oikeuden tuomiosta valitti Östersundom-toimikunta, joka on Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen toimielin.

Oikeuden näkökulmasta yleiskaavan ongelmallisin ratkaisu oli jättää osa keskeisistä alueista selvitysalueiksi, joiden rakentamisen määrä oli tarkoitus päättää asemakaavoilla. Valkoiseksi selvitysalueeksi oli jätetty muun muassa Salmenkallio, joka sijoittuu Östersundomin lintuvesien välittömään läheisyyteen.

Salmenkallioon oli Östersundomin suunnittelun alkuvaiheessa jopa sijoitettu metroasema kerrostaloineen. Linjausta päädyttiin siirtämään luontoarvojen vuoksi.

KHO samoilla linjoilla valittajien kanssa

KHO:n mukaan yleiskaavaan liittyvää Natura-arviointia ei ole tehty riittävällä tarkkuudella, eikä vahingollisia vaikutuksia ole riittävästi suljettu pois. On siis vaara, että uusi maankäyttö ja asukasmäärän voimakas kasvu heikentävät merkittävästi luonnonarvoja Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueella.

Vaikka selvitysalueet osoitettaisiin suojeluun ja virkistykseen, kohdistuisi Natura-alueelle haittavaikutuksia moninkertaistuvan virkistyskäytön vuoksi.

Yleiskaavassa tavoiteltiin Östersundomiin jopa 80 000–100 000 uutta asukasta ja 15 000–40 000 uutta työpaikkaa. Yleiskaavassa rakentamisalueet sijoittuivat luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen.

KHO asettui siten samalle kannalle kuin hallinto-oikeuteen valittaneet Uudenmaan ely-keskus, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja lintutieteellinen yhdistys Tringa. Nämä korostivat, että maankäyttö on ratkaistava kokonaisuutena.

Ely-keskus on lausunnossaan esittänyt muun muassa, että Salmenkallion-Kantarnäsbergetin alueet osoitetaan luonnonsuojelualueena, joka mahdollistaa virkistyskäytön ohjaamiseksi tarvittavien liikkumiskieltojen ja rajoitusten määräämisen.

Selvitysalueelle on lisäksi laadittava tarkempi suunnitelma ja perustettava tarvittavat luonnonsuojelualueet ennen kuin asukasmäärä kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta ylittää 10 000 asukasta.

Päätös ei enää yllättänyt kaupunkia

Vaikka KHO hylkäsi yleiskaavan, se piti kuitenkin voimassa tulevaa suunnittelua ohjaavan Östersundomin vaihemaakuntakaavan.

Valittajat ja valitusten perusteet olivat hyvin samantyyppisiä kuin yleiskaavakäsittelyssä. Tällä kertaa Uudenmaan ely-keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Tringan valitukset eivät menestyneet.

KHO totesi, että maakuntakaava on yleisluontoinen ja ohjaava. Selvitysalueiden kohtalo voidaan ratkaista alemman tason kaavoituksessa kuten yleiskaavassa.

”Päätös oli tavallaan odotettu, vaikka meillä oli mielestämme ihan hyvät perusteet ratkaisulle”, sanoo Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho.

Yleiskaavaan oli kirjattu erilaisia lievennystoimia, joilla tulevan maankäytön vaikutuksia luonnonsuojelualueille olisi rajattu.

”Nyt me otamme kynän kauniisti käteen ja aloitamme alusta. Neuvotellaan eri osapuolten kanssa, miten edetään”, kommentoi Aho 12 vuotta kestänyttä prosessia.

Aho ei näe, että aika olisi ajanut Östersundomin ohi, koska Helsinki kasvaa koko ajan.

”On selvää, ettei Helsinki voi kasvussaan nojata Östersundomin varaan. Nyt meidän on kuitenkin keskitettävä voimamme Malmin lentokentän suunnitteluun”, Aho sanoo.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Helsinki sai täystyrmäyksen: Östersundomin kasvusuunnitelma kaatui oikeudessa”

  1. ” Nyt me otamme kynän kauniisti käteen ja aloitamme alusta. Neuvotellaan eri osapuolten kanssa, miten edetään”, kommentoi Aho 12 vuotta kestänyttä prosessia.

    Mitäpä jos vaihdetaan valmistelijat kun kaupungin veronmaksajia ei kai voi. 12 vuotta maksettu nykyraadille ja mustapekka jäi käteen.

  2. Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä asuu 78 000 ihmistä jolla ei ole minkäänlaisia tuloja eivätkä he maksaa lainkaan veroja. Eiköhän näiden ihmisten elämä tulisi järjestää ensin sille mallille että he tulisivat toimeen ilman kelaa ja sosiaalivirastoa ennen kuin kaupungin aluetta laajennetaan tai otetaan yhtään uutta asukasta

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat