Hypo: Korona ei ole vähentänyt kasvukeskusten vetovoimaa – ”Nurmijärvi-ilmiöstä ei mitään merkkejä”

Helsingin kantakaupungin alueella kolmioiden ja suurempien asuntojen hinnat nousevat nopeiten, kun muualla Helsingissä kaksioiden hinnat nousevat nopeiten.

 

Helsingin Jätkäsaareen on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja. Kuva: Mika Ranta / HS

Asuntojen rahoitukseen erikoistuneen Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan kasvukeskusten vetovoima ei ole hidastunut koronaepidemian aikana. Erityisen vahvasti vetää kasvukolmio eli pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku.

Pääkaupunkiseudulla ja Turussa asuntojen hinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 5 prosenttia ja Tampereellakin 4 prosenttia.

Samaan aikaan Helsingin väkiluku laski tammi-maaliskuussa vajaalla 700 ihmisellä, kun vuotta aiemmin väkiluku kasvoi lähes 900 ihmisellä. Asuntomarkkinoilla onkin nyt nähtävissä poikkeuksellista ristiriitaa.  Hypon mukaan sama ilmiö näkyy Tampereella ja Turussa, mutta ei yhtä voimakkaana.

Hypo löytää poikkeukselliselle kehitykselle useita selityksiä. Ensinnäkin hyvätuloisilla on riittänyt rahaa asumiseen koronaepidemian aikana ja kalliit asunnot kaupunkien keskustoissa menevät hyvin kaupaksi.

Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin alueella kolmioiden ja suurempien asuntojen hinnat nousevat nopeiten, kun muualla Helsingissä kaksioiden hinnat nousevat nopeiten.

Toinen selitys on Hypon mukaan se, että iäkkäät suomalaiset ovat epidemian aikana alkaneet ostella kakkoskoteja kaupungista. Nämä kohdistuvat niin ikään Helsingin ytimeen.

”Kakkoskotien kysyntä näkyy tilastoissa odotetusti. Kysyntä kohdistuu keskuskaupunkeihin, joissa hinnat kipuavat nopeinta vauhtia”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa.

Kolmas selitys löytyy vuokra-asumisesta. Hypon mukaan Helsingissä vuokra-asuntojen käyttöaste on Helsingissä hiipunut historiallisesti.

”Väkiluku siis laskee vääjäämättä vuokra-asuntomarkkinan takia, mutta asuntojen hinnat eivät, koska sijoittajat katsovat jo kesää ja rokotusten jälkeistä aikaa”, Brotherus kirjoittaa.

Mitä tapahtuu koronan jälkeen?

Hypon katsauksen mukaan etätyön lisääntyminen ei ole näkynyt kehyskuntien niin sanottuna Nurmijärvi-ilmiönä, vaikka julkisuudessa on esitetty, että suomalaiset haluavat isompia asuntoja kauempaa kaupungista.

Hypo huomauttaa, että jos näin olisi, hintojen pitäisi nousta ytimen ulkopuolella. Nyt nousua tulee etenkin kantakaupungissa Helsingissä sekä Tampereella.

”Nurmijärvi-ilmiöstä ei löydy kehyskuntien hinnoista mitään merkkejä. Tilaa ei siis haeta etäämmältä etätöiden mahdollistamana. Asuntomarkkinoille kriittiset tekijät ovatkin korona ja korot, ei etäily ja kotoilu”, markkinakatsauksessa todetaan.

Sitä vastoin vuokra-asuntomarkkinoille koronalla on ollut isoja vaikutuksia. Hypon mukaan vuokra-asuntoilmoituksia on pääkaupunkiseudulla nyt lähes kaksinkertainen määrä verrattuna aikaan ennen kriisiä. Myös Turussa, Tampereella ja Oulussa ilmoituksia oli maaliskuussa kolmannes enemmän kuin normaalisti.

Hypo kuitenkin odottaa, että palvelualojen paluu ja korkeakoulujen etäopiskelun päättyminen täyttävät vuokra-asunnot nopeasti jo syksyllä.

”Samalla yksiöiden hintakehitys herää nousu-uralle kasvukolmion yliopistojen vaikutusalueella.”

Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat Helsingissä tänä vuonna 5 prosenttia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Hypo: Korona ei ole vähentänyt kasvukeskusten vetovoimaa – ”Nurmijärvi-ilmiöstä ei mitään merkkejä””

  1. ”Nurmijärvi-ilmiöstä ei löydy kehyskuntien hinnoista mitään merkkejä. Tilaa ei siis haeta etäämmältä etätöiden mahdollistamana. Asuntomarkkinoille kriittiset tekijät ovatkin korona ja korot, ei etäily ja kotoilu”, markkinakatsauksessa todetaan.”

    Aika monta tilastoa joutuu nyt sivuuttamaan, jos ei näe merkejä Nurmijärvi-ilmiöstä. Muuttoliiketilastoissa Helsingin muuttoliike on suuntautunut monta kuukautta putkeen nimenomaan kehyskuntiin isompiin asuntoihin. Omakotitalojen kauppamäärät ovat ponkaisseet myöskin Helsingin kehyskunnissa ylöspäin.

    Asunto-osakkeiden hinnat eivät ole ponkaisseet kehyskunnissa. Mutta Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitettiin ainakin takavuosina nimenomaan pientaloihin suuntautuvaa muuttoliikettä, ja erityisesti uusiin pientaloihin suuntautuvaa muuttoliikettä. Vähissä ovat kehyskuntien vapaat tontit tällä hetkellä kun lähes kaikki on ostettu, vuokrattu tai varattu pois. Tampereen seudullakin Vesilahdella asti on omakotitalotontit menneet kaupaksi huomattavasti aiempaa tiheämpää tahtia.

    ”Hypo kuitenkin odottaa, että palvelualojen paluu ja korkeakoulujen etäopiskelun päättyminen täyttävät vuokra-asunnot nopeasti jo syksyllä.”

    Tänään Ylen jutussa rehtoreille suunatusta kyselystä vahvistettiin, että useat korkeakoulut jatkavat etäopetusta myös syksyn ajan: https://yle.fi/uutiset/3-11937805
    Hypon odotus etäopiskelun päättymisestä näyttää olevan erilainen kuin yliopistojen rehtoreiden, jotka tekevät päätöksiä etäopetuksen jatkamisesta. Itä-Suomen yliopistossa, jonka alueella on koko korona-ajan ollut etelän yliopistokaupunkeja vähemmän koronatapauksia, aiotaan Ylen jutun mukaan jatkaa syksyllä lähiopetusta ilman osallistumisrajoituksia, mutta moni muu korkeakoulu aikoo jatkaa etäopetusta massaluentojen osalta, jotka monella opiskelijalla muodostavat normaalisti pääosan lähiopetuksesta. Vuokra-asunnoissa voi olla edessä vajaakäyttöä sekä tulevana kesänä että ensi syksynä monessa yliopistokaupungissa.

  2. Itse näen yhtenä selityksenä sille, miksi monissa asukasluvuiltaan vähenevissä kaupungeissakin nyt ympäri Eurooppaa asuntojen hinnat näyttävät kohoavan sen, että asuntojen odotetaan säilyttävän paremmin arvonsa kuin euron, jos inflaatio lähtee jylläämään ja jos korot pysyvät alhaalla eli omistamiseen ei liity paljoa korkomenojakaan, ja kun isoimpien sijoittajien tapauksessa vaihtoehtoinen korkotaso voi olla jopa negatiivinen.

    Helsingissä väkiluku väheni tosiaan tammi-maaliskuussa vajaalla 700 ihmisellä, vaikka asuntoja valmistui lisää lähes ennätysmäärä. Niin Sato, Kojamo kuin moni muukin vuokranantaja on raportoinut alentuneista käyttöasteista vuokra-asunnoissa, ja nyt yhä useampi vuokranantaja tarjoaa jopa ilmaista alkua vuokrasuhteelle houkutellakseen asukkaita. Tämäkin ilmiö, jossa vuokra-asuntojen vajaakäyttöisyysaste kasvaa, vaikuttaisi olevan nyt Suomea laajempi Euroopan asuntomarkkinoilla, jossa monissa muissakin maissa asuntojen hinnat nyt elvytyksen keskellä ovat nousussa.

    1. Nurmijärvi-ilmiöstä ei tietoa. Samaan aikaan uutisoidaan, että kehyskuntien kuten juuri Järvenpää ja Nurmijärvi asukasluku kasvaa ennätystahtia. Mitä sieniä otsikon kirjoittaja on syönyt

      1. Hypon väitteen mukaan asia ei ole näkynyt hinnoissa. Tilastokeskuksen mukaan sen sijaan omakotitalojen hinnathan sen sijaan ovat lähteneet nimenomaan pienemmissä kunnissa vauhtiin. Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston (julkaistu 18.5.2021) mukaan omakotitalojen hinnat ovat nousseet vuodessa ”20 000 – 59 999 asukkaan kunnissa 8,5 prosenttia ja alle 20 000 asukkaan kunnissa 8,2 prosenttia.”

        Lähde: https://www.stat.fi/til/kihi/2021/01/kihi_2021_01_2021-05-18_tie_001_fi.html

        Hinnannousua on tapahtunut etenkin kehyskunnissa. Hypo ei tällä kertaa ollut ihan rehellinen väittäessään, että ””Nurmijärvi-ilmiöstä ei löydy kehyskuntien hinnoista mitään merkkejä.” Kovempia keskimääräisiä hintojen nousulukuja ei ole pienten ja keskikokoisten kuntien omakotitalojen hintatilastoissa tainnut Suomessa esiintyä viime vuosikymmenellä yhtenäkään vuotena kuin mitä tilastoissa viime kuukaudet on raportoitu, ja viimeisen vuoden aikana vanhojen omakotitalojen hinnat ovat nousseet kovempaa vauhtia tilastojen mukaan kuin kerrostalojen vastaavat hinnat. Jos edes se ei ole Hypon mielestä ”mitään merkkejä”, että hinnat nousevat vuositasolla omakotitaloissa yli 8 % jopa valtakunnan tasolla, ja joissain kehyskunnissa vielä sitäkin enemmän, niin mitä tilastoista sitten oikein pitäisi näkyä, jotta Hypon mielestä Nurmijärvi-ilmiö olisi käynnissä?

        Hypon markkinakatsaus kuulosti tuolta osin nyt enemmän ideologiselta väitteeltä siitä, että Nurmijärvi-ilmiötä ei voi olla menossa kuin avoimelta katsaukselta siihen, mitä merkkejä tilastoissa nyt asiaan liittyen oikeasti näkyy. Se ei ole tiedossa, miten pitkään tilanne jatkuu tällaisena, mutta on sekä kauppamääriä koskevien tilastojen että hintatilastojen lukujen perusteella aika selvää, että markkinoilla on ollut viimeisen vuoden ajan jonkinlainen pientalobuumi.

        1. Korjaus vielä äskeiseen. Tuo yli 8 prosentin nousu koskee siis vain alle 60 000 asukkaan kuntia. Yli 100 000 asukkaan kunnissa pientalojen hinnannousu on ollut pienempää. Sitäkin joku voisi pitää merkkinä siitä, että nyt pientalomarkkinat ovat vetäneet ja olleet nosteessa monesta aiemmasta vuodesta poiketen nimenomaan isojen kaupunkien ulkopuolella, että pientaloissa hintojen nousuvauhti on ollut kovempaa 20-59 999 asukkaan kunnissa kuin yli 100 000 asukkaan kunnissa.

      2. Hypon länkytystä ei kannata uskoa. Nakkikiskan kokoinen putiikki joka toitottaa omaa markkinatrumpettiaan eikä objektiivisuudesta tietoakaan.

      3. Hän edustaa sitä puolta missä rakennusliikkeiden kanssa tehdään kovaa bisnestä. Jos ei kauppa käy, vaikka vaan mielikuvissa, ei raha liiku.

        Mutta ihmiset eivät ole niin tyhmiä. Ihmiset liikkuvat. Ja nyt menosuunta on ulos Helsingistä.

        Kaavoitus- ja rakentamisvimma on mennyt liiallisuuksiin. Tällä menolla Stadi pilataan!
        Olisi tärkeää selvittää kaikki näiden kaupunkisuunnittelun virkamiesten kytkökset rakennuttajiin ja päsaatava muutos tämän tyyppiseen ”lain sallimaan korruptioon” .

        Ei Helsinki voi kasvaa siihen tahtiin mitä Vihreät arvioissaan väittävät ja minkä pohjalta kaavoitus- ja rakentamistahtia toteutetaan suorastaan maanisella volyymilla. Vihreät ajoivat läpi yleiskaavan 2016 joka on ollut ”susi syntyessään”! Se olisi ehdottomasti pantava uudelleen tarkasteluun ja korjattava.

  3. Pohjois-Helsingissä omakotitalossa asuvana olen huomannut että nuorehkot lapsiperheet ovat käytännössä ostaneet vapaat omakotitalot ja pilkotut tontit ainakin tällä alueella. Potentiaalia olisi jos kaupunki panostaisi vanhojen kaavojen ja määräysten uudistamiseen. Nurmijärvi kiinnostaa koska siellä.kunta satsaa nuoriin perheisiin.

    1. Näkyy se OKT-boomi täällä meilläkin päin Itä-Helsingissä. Kaikki revitään käsistä mitä myyntiin tule jollei hintapyyntö ole aivan posketon.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat