Kaavamuutos yli kolminkertaistaisi asuntojen määrän Meri-Rastilassa – huoli alueen luontoarvoista heräsi

Meri-Rastila on tulevien vuosien merkittävimpiä täydennysrakentamisen kohteita Helsingissä.

Helsingin opiskelija-asuntosäätiön talot Harustiellä puretaan osana Meri-Rastilan isoa uudistusta. Kuvassa Harustie 7, joka valmistui vuonna 1991.­ Kuva: Juhani Niiranen / HS

Itä-Helsingissä sijaitsevaan Meri-Rastilaan aiotaan rakentaa niin paljon uusia asuntoja, että luontoarvojen säilymisestä on herännyt huoli.

Pääosin 1990-luvulla rakennettu Meri-Rastila on kokemassa suuria muutoksia. Alue on tulevien vuosien merkittävimpiä täydennysrakentamisen kohteita kerrosalan määrällä mitattuna.

Jo aiemmin on kerrottu suunnitelmista rakentaa alueen länsiosaan eli esimerkiksi nykyisen ostoskeskuksen ympäristöön uusia asuntoja 2 400 asukkaalle. Nyt hyväksymistä odottaa puolestaan itäosan uusi asemakaava, joka sekin tuo uusia asuntoja 2 000 ihmiselle. Kaupunkiympäristölautakunta jätti kaavan pöydälle tiistain kokouksessa.

Uudet asunnot keskitetty sinne, missä on jo asutusta

Kyse on erittäin suurista muutoksista, sillä tällä hetkellä Meri-Rastilassa asuu noin 5 300 ihmistä. Itäosan asemakaava-alueella asuu noin 1 200 ihmistä, eli täydennysrakentaminen yli 1,5-kertaistaa asukasmäärän.

Uusia asuntoja tarvitaan, mutta varjopuolena on, että voimakkaan rakentamisen pelätään lisäävän jo nykyisellään kuormittuneen Kallahdenniemen virkistyskäyttöä.

Vuonna 1970 perustettu Kallahdenniemen ulkoilupuisto on mäntymetsistä ja hiekkarannoista tunnettu alue. Osa niemestä on luonnonsuojelualuetta, ja siellä on muun muassa suosittu uimaranta. Harjualuetta on kutsuttu jopa Helsingin ”pikku-Punkaharjuksi”.

Myös siitä on kannettu huolta, että rakentaminen syö suuren osan Kallahdessa sijaitsevasta Pohjavedenpuistosta.

Luontoarvoista on puhuttu alueen suunnittelussa ennenkin: 2000-luvun alussa Meri-Rastilan rantametsään kaavailtiin voimakasta asuinrakentamista. Metsät päätettiin kuitenkin säästää, ja uudet asunnot on nyt keskitetty sinne, missä on jo asutusta.

Purkavaa uudisrakentamista idässä länttä vähemmän

Kuten Meri-Rastilan länsiosassa myös itäosassa uusi rakentaminen aiotaan osin toteuttaa niin sanottuna purkavana uusrakentamisena eli vanhojen talojen purkamisena ja täysin uusien rakentamisena tilalle.

Purkavaa uusrakentamista olisi kuitenkin vähemmän kuin länsiosassa: purettavaksi suunnitellut kohteet ovat vuonna 1991 valmistuneet päiväkoti Katiska Harustiellä ja päiväkoti Rastila Halkaisijanpolulla sekä kiinteistöosakeyhtiö Merirastilan asuinrakennukset, jotka sijaitsevat Harustiellä ja Halkaisijantiellä.

Meri-Rastilan itäosa on tällä hetkellä erittäin väljästi ja matalasti rakennettu kuten länsiosakin. Kaava-alueella sijaitsee myös runsaasti puistoalueita: Ison Kallahden puisto, Kallahden länsiosan viheralueet, Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto.

Alueella on nyt olemassa olevaa asuntorakentamista noin 31 500 kerrosneliötä. Kaavamuutos toisi uutta asuinrakentamista noin 100 000 kerrosneliötä lisää, eli määrä yli kolminkertaistuisi. Suuri osa rakentamisesta toteutetaan Vuotien varteen Pohjavedenpuistoon ja pieni osa Ison Kallahden puistoon.

Monet uudet asuinkerrostalot ovat vähintään viisikerroksisia, mutta alueelle rakennetaan myös kolmi-nelikerroksisia ja sitä matalampia taloja.

Asukasyhdistys: ei tarpeeksi viheralueita

Esimerkiksi Kallahden asukas- ja kaupunginosayhdistys on kommentoinut rakennussuunnitelmia sanomalla, ettei Kallahteen jäisi niiden seurauksena riittävästi viheralueita.

Uudet korttelialueet pienentävät kaikkia viheralueita laidoiltaan, mutta kaupungin mukaan kaavaratkaisu mahdollistaa viheraluerakenteen rungon säilymisen ja viheralueiden toiminnallisen kehittämisen sekä turvaa merkittävimpien luontoarvojen säilymisen.

Meri-Rastilalle tyypillisen kaupunkirakenteen ajatus on, että katujen varret rajataan rakennuksin, kun taas kortteleiden pihat avautuvat puistoihin. Tätä periaatetta halutaan jatkaa: kaikki uudet korttelit rajautuisivat puistoihin siten, että asunnoista ja pihoilta avautuu näkymiä puistoon rajaavien rakennusten väleistä.

Koska Meri-Rastilan itäosan asemakaava-alue rajautuu pieneltä osin arvokkaaseen Kallahdenniemen harju-, niitty- ja vesialueiden Natura 2000 -alueeseen, rakentamisen vaikutuksista siihen on toteutettu selvitys. Natura 2000 -alueiden luonnonarvoja ei luonnonsuojelulain mukaan saa merkittävästi heikentää.

Uusi rakentaminen lisäisi selvityksen mukaan alueen virkistyskäyttöä noin 15 prosenttia alueen länsiosassa lähellä kaava-alueen reunaa.

Merkittävin uudesta rakentamisesta johtuva muutos on virkistyskäytön lisääntyminen Kallahdenniemellä. Tämä vaikuttaa haitallisesti jo nykyisin kovassa käytössä oleviin harjumuodostumien metsäisiin luontotyyppeihin, Itämeren borreaalisiin rantaniittyihin ja hiekkarantoihin sekä paikoin myös vedenalaisiin hiekkasärkkiin. Selvityksen mukaan jo nykyinen käyttö näkyy alueella kasvillisuuden ja maaperän kulumisena.

Uusi rakentaminen ei kuitenkaan selvityksen mukaan heikennä alueen luontoarvoja niin merkittävästi, että se estäisi rakentamisen.

Meri-Rastilan rantametsät ovat säästymässä rakentamiselta, kun poliitikot päättivät viime lokakuussa poistaa metsät tulevista rakentamissuunnitelmista. Aloitteen tästä teki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari ja vihreiden pormestariehdokas Anni Sinnemäki kokoomuksen Risto Rautavan tukemana. Esitys hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa yksimielisesti.
Lopullisesti itäosan asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kaavamuutos yli kolminkertaistaisi asuntojen määrän Meri-Rastilassa – huoli alueen luontoarvoista heräsi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat