Kokeile kuukausi maksutta

Lehdon uusi toimitusjohtaja Juuso Hietanen: ”On ihan selvää, että siinä vaiheessa Suomen markkina on liian pieni”

Lehto Groupin liiketoiminnan ytimiin kuuluu tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta. Toukokuun alusta yhtiön toimitusjohtajana aloittanut Juuso Hietanen korostaa modulaarisuuden merkitystä liiketoiminnan skaalautuvuudelle.

Yksi Lehto Groupin tehtaista sijaitsee Oulaisissa.

Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöönsä, mutta tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle. Lehdolla on tehtaita Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä. Näistä Hartolan tehdas tuottaa pelkkiä puuelementtejä.

Tällä hetkellä yhtiöllä on tehdastuotantokapasiteettia yli volyymin. Kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa yhtiön tulosta painoivat kiinteät kulut, ja myös tehtaista aiheutuu omat kiinteät kulunsa.

”Varmaan tämän hetken tilanne on se, että ensimmäisen neljänneksen volyymitasolla on jonkin verran kapasiteettirasitetta. Me olemme kuitenkin nähneet, että se on investointi pitkällä tähtäimellä”, talousjohtaja Veli-Pekka Paloranta kommentoi Rakennuslehdelle yhtiön tehdaskapasiteettia.

Hietasen mukaan yhtiö voisikin nostaa volyymiä tehtaillaan huomattavasti nykyisestä, mutta samalla hän korostaa, että ”break even” on alemmalla tasolla kuin maksimikapasiteetti. Nykyinen ja näköpiirissä oleva tuotantotaso riittää hänen mukaansa pääsemään break eveniin.

Break even tarkoittaa sitä toiminnan volyymiä, jossa tuottojen ja kulujen erotus on nolla. Eli tällöin toiminta kattaa kaikki kulut, mutta voittoa ei vielä synny.

Hietanen korosti kuitenkin sitä, että tehdastuotanto mahdollistaa eri tavalla skaalautuvan liiketoiminnan kuin paikalla rakentaminen.

”Meillä on Hartolassa mahdollisuus tehdä 1500 asuntoa vuodessa, jos sitä ajettaisiin täysillä. Olen älyttömän onnellinen, että meillä on sitä kapasiteettia. Se on mahdollisuus”, väistyvä toimitusjohtaja Hannu Lehto puolestaan sanoi. Häntä esitetään yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Kesäkuun alusta hän siirtyy pois yhtiön palkkalistoilta mutta voi ottaa edelleen kehityspuolella hoitoonsa projekteja konsultin roolissa.

Hoivarakentamisen markkinoita kiikaroidaan muistakin Pohjoismaista

Hoivarakentamisen puoli on ollut Lehdolla jo jonkin aikaa alamaissa. Alkuvuonna ei valmistunut yhtään hoivakotia, mutta kauden päättyessä niitä oli rakenteilla kolme. Neuvotteluita uusista hankkeista käydään.

”Kyllä siellä piristymistä on ja mahdollisuuksia. Jos päästään modulaarisesti rakentamaan, niin näkisin siinä mahdollisuuksia myös muualla kuin Suomessa. Koko Pohjois-Eurooppa on täynnä tätä samaa tarvetta”, Hietanen sanoi. Hänen mukaansa yhtiössä aiotaankin tutkia mahdollisuuksia myös muissa Pohjoismaissa kuin vain Suomessa ja Ruotsissa.

”Suomi on kuitenkin aika pieni markkina. Jos olemme kyvykkäitä modulaarisuudessa, niin se mitä puhuin skaalautuvuudesta, on ihan selvää, että siinä vaiheessa Suomen markkina on liian pieni. Sitähän skaalautuvuudella haetaan, että voidaan lähteä myös muualle eikä tarvitse lähteä resurssipohjaisesti sinne, vaan silloin lähdetään tehtaiden kautta.”

Hietanen kuitenkin korosti, että siihen menee aikaa. ”Operatiivinen bisnes pitää saada ensin kuntoon, jotta saadaan kassavirtaa, jolla rahoitetaan tätä toimintaa.”

Ruotsiinhan Lehto Group rantautui jo monta vuotta sitten, mutta liiketoiminta ei oikein lähtenyt lentoon. Nyt sinne pyritään nimenomaan tilaelementteihin perustuvalla tyyppipuukerrostalolla. Ruotsissa neuvotellaan parhaillaan ensimmäisestä pilottikohteesta.

”Tavoite on päästä aloittamaan rakennustyöt puolen vuoden sisään. Paljon riippuu myös viranomaiskäsittelyistä, melkein eniten siitä. Ruotsin lupaprosessit ovat Pohjois-Euroopan pisimmät. Hyvältä näyttää kuitenkin”, Hietanen sanoi.

Sementin hinta arveluttaa enemmän kuin puun hinta

Juuri puukerrostalojen kehittämiseen yhtiö on panostanut muutenkin kuin vain Ruotsissa. Yhtiön tavoitteena on laajentaa niiden osuutta asuntotuotannossaan.

Puun hinta on noussut viime aikoina voimakkaasti, mutta tämä ei yhtiön johtajia arveluta. Hannu Lehto kertoi saaneensa toimittajapuolelta arvioita, että puun hinta voisi normalisoitua vielä loppuvuoden aikana.

Hietanen pitääkin sementin hintaa isompana kysymysmerkkinä kuin puun hintaa. ”Mikä on sementin ja betonin hinta ja niiden pitkän ajan näkemys? Sementin maailmanmarkkinahinnat ovat todella kalliita, ja kun Kiinan talous lähtee nousuun, niin siellä aletaan rakentaa vauhdilla. Pitkällä aikavälillä sementin hinta on paljon arveluttavampi.”

Tällä hetkellä puun korkeaa hintaa joudutaan Hietasen mukaan kuitenkin taklaamaan yhtiössä muun muassa sillä, missä vaiheessa hankintoihin sitoudutaan. Hannu Lehto puolestaan sanoi, että puuraaka-aineen hintaa joudutaan ehkä siirtämään myös lopputuotteiden hintoihin.

Toisaalta Hietanen pitää puurakentamisen näkymiä ”huikeina” mutta sanoo samaan hengenvetoon, että tilaajia arveluttavat yhä puurakentamisessa akustiikkaan, paloturvallisuuteen, kosteuteen ja huoltokustannuksiin liittyvät asiat. Sijoittajille tärkeä näkökohta on myös jälleenmyyntihinta.

”Monet asiakkaat ovat puutaloista kiinnostuneita, mutta osa heistä jännittää näitä asioita.”

Tulevaisuudessa eroon kausiluonteisuudesta

Lehdon liiketulosta painoivat alkuvuonna tämän hetken volyymiin nähden korkeat kiinteät kulut ja se, ettei katsauskaudella valmistunut yhtään luovutuksen mukaisesti tuloutuvaa hanketta.

Hietanen selitti korkeita kiinteitä kuluja muun muassa sillä, että asuntoaloituksia ei ollut paljon, mutta kun putkessa on kuitenkin hankkeita, niiden kehittämisvaihe sitoo resursseja, vaikka ei tuo vielä liikevaihtoa ja tulosta.

”Takavuosina kun vauhti oli kova, yhtiöön syntyi kulttuuri, jossa lähdettiin hankkeelle aika nopeasti. Kun niissä saatiin pataan, on tarkistettu tekemistä niin, että aloitukset eivät ole enää niin rivakoita, vaan niihin käytetään enemmän aikaa ennen käynnistymistä”, Lehto täydensi.

”Mikä onkin ihan oikein, mutta toimintaan tulee silloin aaltoja”, Hietanen huomautti. Hän toivoo, että liiketoiminta ei olisi jatkossa niin kausiluonteista, joka on rakennusalalle tyypillistä. Tähän pääseminen kestää kuitenkin hänen arvionsa mukaan vuosia.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Lehdon uusi toimitusjohtaja Juuso Hietanen: ”On ihan selvää, että siinä vaiheessa Suomen markkina on liian pieni””

  1. Totta, ”julistaminen” on saatava ulkomaille, tulee niin sanotusti kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

    Hietanen näkee puurakentamisen näkymät huikeina ja sitä ne ovatkin jos asiakkaille, ovat ne nyt sitten yksityisiä tai sijoittajaorganisaatioita, saa tarjota aivan mitä vain.

    Ennen rakennettiin karkeasti ottaen 100v sylkiin, rakennusosia ajatellen isolta osaltaan 50 vuoden sykliin. Nyt tuntuu, että toimeen ollaan laittamassa 50v purkusykli. Sitä suurta valistamisen viisautta alalta kyllä löytyy, järki ja vastuullisuus puuttuu kokonaan. Kiinteistövarallisuutemme on pitkässä juoksussa melko oleellinen asia, varsinkin maailmassa jossa kriisien myötä otetaan Euroopan kanssa yhteistä velkaa enemmän kuin saadaan rahaa käyttöön. On mahdollista että tulee aika jolloin ei ole rahaa purkaa näitä puutaloja ja rakentaa niitä uudelleen, siksi rakennusalankin olisi syytä tarkentaa kantaansa, eikä toimia Lakeijana.

    Jospa Lehto ajattelee kokonaisvaltaisesti näitä omia mahdollisuuksia, nyt rakennetaan runsailla virheillä ja puutteille ja jonkun vuoden päästä pääsemme jo korjaamaan tai purkamisen kautta rakentamaan uutta. Kokoajan työllistetään sekä uudispuolen yksikköä, että korjauspuolen yksikköä. Siinä on jo kyllä busineksen elkeet. Joten ei muuta kun puhumaan…

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat